Tänä keväänä Hokin ja TUTOn välistä puolivälieräsarjaa pohtivat Hokki-toimituksen Jesse Eskelinen ja TUTO-toimituksen Milla Sundell. Pinnalle nostetaan muun muassa Hokin kaikin puolin onnistunut hyökkäys, turkulaisten astetta kokeneempi puolustus ja molempien vahvistunut maalivahtiosasto.
Milla Sundell: Hieman pelonsekaisin tuntein otan tämän puolivälierävastuksen vastaan. No, Jesse, lähdetään liikkeelle. Minkälaista hyökkäysvoimaa vastaan turkulaisten on tämän sarjan aikana taisteltava?
Jesse Eskelinen: Hokin runkosarja oli oikeastaan jokaisella mittarilla menestys. Joukkue rikkoi oman yhden kauden piste-ennätyksensä, ja sivusi toisella sijallaan seurahistorian parasta runkosarjasijoitusta. Hokki aloitti kauden aivan huikeasti, mutta syksyn vaihtuessa talveksi, ja esimerkiksi Miska Humalojan lähdettyä Kärppiin, tahti tasautui.
Kajaanilaisten hyökkäyspelaaminen on ollut läpi kauden hyvin monipuolista. Omista lähdettäessä joukkue pystyy pelaamaan rauhallisesti alaspäin, jos keskialue on tukossa, mutta myös yllättämään vastustajan nopeilla pelin käännöillä, eikä varsinkaan johtoasemassa myöskään arastele heittää kiekkoa päätyyn tiukan tilanteen tullen.
Tilastojen valossa onnistujia on löytynyt laajalta rintamalta. Tehotykkeinä olivat runkosarjassa 40 pistettä mieheen paukuttaneet Niklas Näppi ja Michal Kristof. Lisäksi pudotuspeleissä tehoja voidaan odottaa ainakin joukkueen kokeneimmalta pelaajalta, Markus Piispaselta ja ensimmäistä kauttaan miesten sarjoissa pelanneelta Joni Piipposelta. Jokeriratkaisijaksi tarjoan jo useamman kauden ajan Hokin organisaatiossa vaihtelevalla vastuulla pelannutta Samu Pyykköstä, joka vakiinnutti tänä talvena roolinsa kolmosketjun alivoimaa pelaavana sentterinä ja tehtaili siinä sivussa 20 tehopistettäkin.
Ville Rajala ja Christoffer Seppelin ovat päävalmentaja Jari Laukkasen viimeisimpien kommenttien mukaan vielä "viikkoja" sivussa joukkueen kokoonpanosta, joten fyysisyyttä kajaanilaisten hyökkäys hiukan huutaisi. Runkosarjan lopun kovissa otteluissa joukkueesta kuitenkin löytyi paikkaajia myös tähän rooliin, joten Hokin hyökkäykspelaamisen pitäisi olla kaiken kaikkiaan hyvällä mallilla. Mahdollinen jatkoerärasituskaan tuskin joukkuetta horjuttavat, sillä hyökkääjillä on kokemusta isoista minuuteista alkuvuoden loukkaantumissuman ajalta, jolloin Hokki pelasi useamman ottelun kolmella hyökkäysketjulla.
Turkulaisten on siis hyvä varautua melko monipuoliseen hyökkäykseen Hokin suunnalta. Mitä TUTOlla on laittaa vastaan?
Sundell: Huh huh. Tosin osasihan tuota odottaa. Kyllähän Hokin runkosarjasijoituskin jo kertoo, että hankala ja maalinnälkäinen joukkue on tulossa vastaan.
Vaikka TUTO onkin pelannut todella ailahtelevan kauden eikä joukkueen runkosarjasijoituskaan oikeastaan missään vaiheessa kautta ollut sitä mitä toivottiin, on Hokilla syytä kuitenkin olla varovainen. Onhan TUTOlla leirissään esimerkiksi alkukauden timanttinen Topi Taavitsainen – Hannu Kuru – Jasper Lindsten- hyökkäysvitja. Suoranaista kauhua vastustajassa herättänyt ketju on tosin sittemmin hajotettu, mutta poikien maalinnälkä ei ole kadonnut mihinkään. Vastustajan alueelle murtaudutaan edelleen vaikka väkisin ja tiiviimmänkin puolustuksen läpi kikkaillaan vaikka yksin, joten kajaanilaisten kannattaa pysyä hereillä.
Valitettavan usein tällä kaudella turkulaisten hyökkäykset ovat kuivuneet kasaan yhtä kovalla vauhdilla kuin ovat alkaneetkin. Etenkin runkosarjan lopulla hyökkäyksissä oli havaittavissa tietynlaista hätäisyyttä, kun kiekkoa ruiskittiin vain "vähän sinne päin". Hokkia vastaan tällaiseen hätäisyyteen ei ole varaa ja toivonkin, että turkulaisleirissä pää opitaan pitämään kylmänä.
Jos TUTOsta täytyy nostaa esiin tämän kevään yllättäjiä, haluan ennen kaikkea mainita Kalle Moision. Varsinaisena rämäpäänä tunnettu herra on kevään tosipelejä kohti mentäessä kunnostautunut nimenomaan hyökkäyksissä ja Moisiosta onkin kovaa vauhtia tulossa yksi turkulaisten arvaamattomimmista pelaajista. Myös Teemu Elomon merkitys TUTOn hyökkäyksessä on nostettava esille etenkin nyt kun Aki Keinäsen kausi on ohi. Elomo tuo, toki Tuukka Pulliaista unohtamatta, tarvittavaa kokemusta ja esimerkkiä muuten kovin nuoreen turkulaisjoukkueeseen.
No mutta Jesse, hyökkäys sikseen. Minkälaisen puolustuksen läpi Taavitsaisen, Kurun ja Lindstenin on tässä sarjassa kikkailtava?
Eskelinen: Hokin puolustus koki juuri pudotuspelien alla giganttisen suuren menetyksen, kun joukkueen kapteeni ja puolustuksen kivijalka Mikael Seppälä loukkaantui ironisesti juuri TUTOa vastaan käydyssä ottelussa, ja hänen kautensa on tällä tietoa ohi. Myöskään kiekollisesti taitavan Sakari Turtiaisen ei odoteta pelaavan enää tällä kaudella.
Kajaanilaisten puolustus on TUTOon verrattuna todella nuori, mutta moni pelaaja on ottanut kauden aikana jälleen isoja harppauksia kehityksessä. Suurinta kiekollista vastuuta kannattelee runkosarjassa komeat 30 tehopistettä pyssyttänyt Risto Mattila, kun taas vääntövoimaa takalinjoille tuo esimerkiksi Roni Viirlas. Aleksi Mäkelä ja Taneli Siikaluoma ovat hoitaneet ruutunsa mallikkaasti, ja Ville Saukko on takonut puolustusvelvoitteidensa lisäksi jopa juniorivuosiaan kovemmat tehot hyökkäyspäässä.
Hokin puolustus nojaa vahvaan ja tiiviiseen viisikkopuolustukseen, joka kääntää kulmaväännöt kovalla prosentilla itselleen ja pitää maalin edustan puhtaana. Erityisesti joukkueen johtoasemassa puolustaminen on kerännyt useampaankin otteeseen valmentajan kehut, sillä Hokki ei tällöinkään passivoidu liikaa, vaan paineistaa aggressiivisesti ja pyrkii riskien puitteissa pelaamaan myös itse kiekolla.
Taitaakin olla siis niin, että kaukalossa nähdään varsinainen kokeneemman ja kokemattomamman puolustuksen taisto. Miten TUTOn puolustus jakselee?
Sundell: No nyt kun aloit kokemuksesta puhua, niin iskenpä sinulle pöytään heti yhden kovan tekijän: Anssi Virkki. Tehot 8+16 iskenyt pakki on totisesti se pelaaja, johon turkulaiset voivat luottaa. Haluan tosin nostaa esille myös Otto-Eemeli Linkeen, joka viime kevään pudotuspeleissä viimeisteli kaksi täysosumaa. Ehkä pakeilla on tapana herätä maalintekoon kevätaikaan, ken tietää.
Mielestäni TUTOn puolustus on onnistunut tällä kaudella suhteellisen hyvin. Totta kai pitkän runkosarjan aikana erinäisiä nukahduksia tulee itse kullekin, mutta mitään joka ilta toistuvaa karmaisevaa puolustuspään virhettä en ole tältä jengiltä kyllä nähnyt.
No okei, jonkun verran ehkä on ollut havaittavissa hermostuneisuutta pakeissa ylivoiman aikana, jonka seurauksena luonnollisesti paine purkautuu, mutta ei senkään voi sanoa olleen turkulaisten ylivoiman vallitseva piirre.
Mutta mutta. Mitä olisikaan onnistunut puolustus ilman sitä viimeistä lenkkiä: ilmiömäistä maalivahtia. Onko Kajaanissa Kaapolle haastajaa?
Eskelinen: Myöskään maalivahtiosastolla Hokki ei ole välttynyt loukkaantumisilta, kun kauden aikana Kärppien paidassa Liigassakin torjumaan päässeen Antti Lehtosen kausi päättyi ennenaikaisesti ikävään loukkaantumiseen. Ennen vammaansa todellista läpimurtoaan Mestiksen huippuvahtien joukkoon tekemässä ollut Lehtonen oli erinomainen, ja pystyi kannattelemaan joukkuetta vaikeilla hetkillä.
Lehtosta paikkaamaan tuli aluksi lyhyelle lainalle, mutta sitemmin loppukaudeksi kiinnitetty Sami Väliharju Kärppien A-nuorista. Väliharju on osoittanut olevansa kelpo kassari Mestis-tasolle, ja torjui runkosarjan lopulla voitot muun muassa Jukureista ja SaPKosta. Näiden kovien pelien kunnialla suorittamisen näkisin taanneen sen, että Väliharju lähtee pudotuspeleihin Hokin ykkösvahtina.
Väliharjua kirittää Hokin oma kasvatti, viime kaudet KalPan organisaatiossa torjunut Tuukka Smura. Smura on parhaimmillaan erinomainen maalivahti Mestikseen ja pelasikin alkuakaudesta pelit puoliksi Lehtosen kanssa, mutta epätasaisuus otteluiden välillä on johtanut vastuun vähenemiseen. Runkosarjan toiseksi viimeisessä pelissä Turussa Smura suoriutui tappiosta huolimatta oikein hienosti, joten maalivahtiin Hokki tuskin tulee kaatumaan, aloitti maalissa kumpi tahansa.
Joten teidän Kaapollenne kyllä löytyy haastajia. Yhdellä maalivahdillako siellä Turussa ajateltiin pärjätä?
Sundell: Ehei, kyllä täältä kelpo veskareita löytyy, nyt puhutaan kuitenkin Turusta.
Mutta olihan Kähkönen mukava lisä ja yksi niistä parista valonpilkahduksesta TUTOn kauden muuten niin tahmeaan maalivahtipeliin. Aikaisempiin kausiin peilaten oli melkoinen pettymys, ettei kumpikaan tänne alun perin hankituista vahdeista suoriutunut kaudesta täysin kunnialla.
Tässä vaiheessa haluan kuitenkin lainata päävalmentaja Miika Elomon sanoja Kristian Järvisestä: onhan hänkin kova mokke. Hähän oli se, joka syyskauden loppupuolella palautti Kupittaan yleisön uskon TUTOn maalivahtipeliin. Joten pelkästään Kaapon taiturointia ei Hokin tarvitse seurata.
Haluan vielä lopuksi allekirjoittaa kommenttisi Smurasta. Tappiosta huolimatta veskari oli aivan ehdoton Hokki-maalilla ja otti monia todella hienoja koppeja. Jos ja kun hän torjuntavastuuta saa, on siinä turkulaishyökkäykselle kova pala purtavaksi.
Eskelinen: Kaiken kaikkiaan Hokilla ja TUTOlla on melko mielenkiintoinen lähihistoria. Joukkueiden keskinäiset kamppailut viime vuosilta ovat menneet mielenkiintoisissa merkeissä. TUTOn edellinen vierasvoitto Kajaanista on niinkin kaukaa, kuin syksyltä 2013. Tuon päivän jälkeen Hokki on onnistunut saalistamaan voiton Turusta kahdesti, joten kotikenttäetu tulee näyttelemään merkittävää osaa sarjassa. Tässä etu on kotiedulla sarjaan lähtevällä Hokilla.
Joukkueilta löytyy myös yhteistä historiaan kevään peleistä, joista lähimenneisyydestä kirkkaimpina mieleen tulevat kevään 2008 finaalit, joiden päätteeksti TUTO juhli mestaruutta, vuoden 2011 piinaava playout-sarja, jonka TUTO niin ikään voitti paras viidestä -sarjan viidennen ottelun jatkoerässä, passittaen Hokin karsintoihin. Lisäksi joukkueet ovat päättäneet kaksi edellistä kautta ratkomalla keskenään pronssimitalien kohtalon, 2014 mitali meni Turkuun, ja viime keväänä oli Hokin vuoro saada metallia kaulaan.
Sundell: Kyllä, kyseessä on siis aikaisemminkin tosipelejä ratkonut pari. Viime kevään pronssipelin muistan erityisen hyvin. TUTO oli älyttömän haluton koko pelin ajan, ja Hokki todella ansaitsi päästä mitaleille – vaikka kyseessä olikin "se himmein".
Kiihkeä ja vauhdikas ottelusarja tästä tulee. Ja ennen kaikkea pitkä. Jos uskominen on juuri päättynyttä runkosarjaa, tulevat molemmat joukkueet voittamaan kotonaan. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että ottelusarja venyy aina seitsemänteen peliin asti. Se puolestaan tarkoittaa taas sitä, että Hokki tämän koko rumban vie, anteeksi vain turkulaisyleisö.
Ja lopuksi, mikäs on itse kajaanilaisen arvio sarjasta?
Eskelinen: Sarjasta on luvassa taatusti pitkä ja kivinen, ja bussikilometrejä kertyy molemmille joukkueille rutosti. Näkisin kuitenkin, että kotietu, ja tottumus muutenkin poikkeuksetta pitkiin vieraspelimatkoihin kääntävät sarjan lopulta kajaanilaisille. Toki esimerkiksi TUTOn vierasvoitto heti ensimmäisestä pelistä ravistaisi voimasuhteita voimakkaasti. Jos veikata pitäisi, sanoisin Hokin vievän sarjan kuudennessa tai seitsemännessä ottelussa.