KHL:n suomalaiset vko 38: Mitä seuraavaksi, Teemu Ramstedt?

KHL / Artikkeli
Alkukausi ei tarjonnut Teemu Ramstedtille hymyn aiheita.
Kuva © Juuso Pellava - juuso.pellava@jatkoaika.com
Teemu Ramstedtin alkukausi Slovan Bratislavassa meni täysin pieleen kun peliaikaa ei irronnut, valmentaja ei suomalaisesta pitänyt ja lopulta mies sai lähteä vain kuukauden jälkeen. Toisaalla Teemu Hartikainen ja Joonas Kemppainen ovat olleet huippuvireessä Salavat Julajev Ufan riveissä. Jatkoajan KHL-toimituksen Sami Salminen ja Ville Korhonen ottavat jälleen kantaa KHL:n suomalaisten tilanteeseen.

Teemu Ramstedt sai lähteä Slovan Bratislavasta seurattuaan katsomosta miltei kaikki Slovan Bratislavan pelit tällä kaudella. Miksi Ramstedt joutui valmentajan hampaisiin ja mitä pelaajan pitäisi tehdä seuraavaksi?

Ville Korhonen: Teemu Ramstedt ei todellakaan ole se helpoin ihmistyyppi valmentajalle. Olen ymmärtänyt, että joukkueen päävalmentaja Milos Riha ei yksinkertaisesti pitänyt Ramstedtista, ja tästä johtuen mies oli ulkona pelaavasta kokoonpanosta.

Ottajia Ramstedtille olisi kesän aikana ollut muuallakin, ja päätös siirtyä Bratislavaan osoittautuikin täydeksi fiaskoksi. Suomalaissentterin käyrä on nyt laskussa, ja pelaamattomuus on erittäin negatiivinen seikka hänen uransa kannalta.

Pois pitikin päästä, mutta minne seuraavaksi? Odotettavaa oli, että Bratislavan johto ei kovin kauaa halunnut häntä pitää ringissä mukana. Ramstedtin seuraava osoite löytyy varmasti KHL:n ulkopuolelta.

Sami Salminen: Ramstedt pelasi viime kaudella hyvän kauden Amur Habarovskissa, jossa mies pääsi käyttämään omia vahvuuksiaan eli syöttötaitoa ja peliälyä.

Tämän kauden Slovan ei ole läheskään yhtä hyvin joukkueena puolustava nippu kuin mitä Amur oli viime kaudella ja siksi Ramstedtin vaikeudet puolustuspäässä ovat korostuneet viime kautta enemmän.

Samalla voi myös miettiä, onko KHL sarjana Ramstedtille sopiva. KHL:ssä peli perustuu vahvaan luisteluun ja tarkkaan puolustamiseen, eikä kumpikaan näistä ole Ramstedtin vahvuus.

Lähtö Slovanista tuskin tuli yllätyksenä kenellekään. Tämä ei kuitenkaan ole Ramstedtin kannalta välttämättä huono asia, sillä Ruotsissa tai Sveitsissä mies voi onnistua vielä tällä kaudella ja saada samalla uralleen jälleen positiivista nostetta.

Ruotsi ja Sveitsi myös pystyvät tarjoamaan kotimaista Liigaa suuremman palkkakuitin, joka Ramstedtin kohdalla saattaa hyvinkin olla ratkaiseva tekijä tässä vaiheessa uraa.

Parivaljakko Teemu Hartikainen-Joonas Kemppainen jatkaa hyviä otteita Salavat Julajev Ufassa. Onko tässä valmis tutkapari Leijoniin vai onko Omark ketjun kantava voima.

Korhonen: Suomalaiskaksikko on tosiaan paukutellut piste per peli -tahtia ensimmäiset kymmenkunta peliä, vaikka ensimmäisissä peleissä olikin vähän vaikeampaa. Mikäli tahti jatkuu yhtä vahvana ja loukkaantumisia ei tule, niin kaksikko lienee selkeä valinta Suomen olympiajoukkueeseen.

On vaikea kuvitella, että olympiajoukkueeseen löydettäisiin kaksitoista parempaa hyökkääjää korvamaan Hartikaista ja Kemppaista. Varsinkin Kemppaista pidän tällä kuumimpana suomalaisena hyökkääjänä koko liigassa.

Linus Omark toki tekee tästä kaksikosta paremman ja on otteillaan edesauttanut suomalaisduoa pisteille, mutta Suomelta löytyy olympialaisiin kovia laitureita täydentämään tätä ketjua.

Salminen: Olen samaa mieltä, että Kemppainen ja Hartikainen ovat olleet yhdessä Eeli Tolvasen kanssa alkukauden suurimmat suomalaisonnistujat KHL:ssä ja pidän molempien olympiamatkaa täysin selvänä tällä hetkellä.

En kuitenkaan täysin näe, että Kemppainen ja Hartikainen olisivat varsinainen tutkapari, vaan suurin osa kaksikon pisteistä on itse asiassa tulleet ketjun kolmannen lenkin, Omarkin, kanssa.

Hartikaisesta on KHL:ssä kehittynyt yksi Suomen parhaista Euroopassa pelaavista laitahyökkääjistä ja mies on kehittynyt ennen kaikkea maalinteon suhteen. Näkisinkin, että luonteva sentteri Hartikaiselle olisi Petri Kontiola, joka on Kemppaista parempi pelinrakentajana.

Kemppainen on puolestaan aina saanut itsestään parhaan irti taitavan laiturin rinnalla, jollainen Hartikainen ei kehityksestään huolimatta millään mittarilla ole. Kemppaiselle ketjukaveriksi voisikin sopia Jokereiden Tolvanen, joka on näyttänyt, että hurjan laukauksen lisäksi häneltä löytyy silmää ja taitoa myös pedata paikkoja ketjukavereilleen.

Tällä kertaa Mikko Koskinen on ollut kolmesta pelistä ulkona SKA:n kokoonpanosta. Mistä tämä johtuu, ja onko Koskinen ehdoton valinta Suomen ykköstorjujaksi olympialaisiin?

Korhonen: Tämä onkin mielenkiintoinen asia pohdittavaksi. Ensinnäkään ei ole mistään käynyt ilmi, että Koskisella olisi esimerkiksi jonkin näköistä vammaa kiusanaan tällä hetkellä.

Igor Shestyorkin onkin hyvillä otteillaan napannut ainakin hetkellisesti ykköstorjujan paikan ja miltei 95 prosentin kohdalla pyörivä torjuntaprosentti ei valehtele. On kuitenkin outoa, että Koskinen ei ole tällä hetkellä edes kakkosmaalivahtina availemassa luukkua.

Mikko Koskinen on kuitenkin minun papereissani lähtökohtaisesti Suomen ykkösmaalivahti olympiakisoihin. Kovia nimiä meillä on ottaa mukaan kisakoneeseen Koskisen lisäksikin, mutta mikäli pelejä ei ala tulemaan alle, niin on riskialtista sysätä ykköstorjujan paikka hänen vastuullensa.

Salminen: Tässä on saamieni tietojen mukaan ollut kyse kahdesta päällekkäisestä tapahtumasta, joka on johtanut nyt kolmen pelin huiliin.

SKA:n päävalmentajan Olegs Znaroksin mukaan Koskisella olisi ollut flunssaa, jonka johdosta hän on ollut kokoonpanon ulkopuolella. Sunnuntaina mies puolestaan huilasi, kun hänen perheeseensä syntyi Lukas-niminen poikavauva.

Se on kuitenkin totta, että Shestyorkin on käytännössä vienyt Koskiselta ykkösmaalivahdin aseman loistavilla otteillaan. Uskon kuitenkin, että mitä pidemmälle kausi etenee, luottaa Znaroks mestaruuden Pietariin tuoneeseen Koskiseen enemmän ja enemmän.

Leijonissa Koskinen on lähtökohtaisesti päävalmentaja Lauri Marjamäen ykkösvalinta maalinsuulle ja peliajan jakaminen seurajoukkueessa tuskin vaikuttaa tähän.

Uskonkin, että Koskinen muodostaa Suomen maalivahtikaksikon yhdessä Juha Metsolan kanssa Etelä-Koreassa helmikuussa.

Anssi Salmela sai sopimuksen Dinamo Riikaan, mutta Janne Jalasvaara on vielä ilman joukkuetta. Vieläkö hänellekin löytyy ottajia KHL:stä?

Korhonen: Yllättävän pitkälle, miltei lokakuulle saakka on Jalasvaara pysynyt ilman työnantajaa ja Salmelakin löysi uuden seuran vasta tänään. Kokoonpanot elävät KHL-joukkueissa jatkuvasti pitkin kautta ja varmasti Jalasvaarakin odottaa saavansa sopimuksen aikaiseksi KHL:ään.

On kuitenkin mahdollista, että tuleva osoite löytyy muualtakin. Jalasvaara on jo siinä iässä, että huippu-uraa ei ole jäljellä enää lukuisia vuosia. Raha varmasti houkuttelee tässä tilanteessa ja tarpeeksi hyvää sopimusta ei ole vielä tullut vastaan.

Jalasvaara pelasi viime kaudella passelin kauden Red Star Kunlunin kapteenina ja voihan se olla, että palaa vielä saman työnantajan palveluksiin tässä kauden aikana. Uskoisin, että pian tiedämme myös tästä asiasta lisää.

Salminen: Itse en näe pelillisesti mitään estettä, miksei Jalasvaara kuuluisi Salmelan ohella KHL:ään. Molemmat ovat kokonaisvaltaisia puolustajia ja olisivat käyttökelpoisia monessa pienemmässä KHL-seurassa.

KHL:ssä ongelmana on venäläisiä seuroja koskeva ulkomaalaispelaajien kiintiö. Joukkueella saa olla pelaavassa kokoonpanossa vain viisi ei-venäläistä pelaajaa.

Tällöin myös ulkomaalaispelaajien hankintaa harkitaan tarkemmin ja voi olla, ettei paikkaa haluta käyttää Jalasvaaraan. Salmelan kohdalla ratkaisuksi löytyi ei-venäläinen seura, Dinamo Riika, jonka ei kyseistä ulkomaalaispelaajien kiintiötä tarvitse noudattaa.

Uskoisin siis, että myös Jalasvaaralle löytyy paikka KHL:stä vielä tämän kauden aikana. Itse laittaisin rahat likoon jonkin ei-venäläisen seuran puolesta myös hänen kohdallaan.

» Lähetä palautetta toimitukselle