Kollektiivista kompurointia: Pekka Rinne ei pystynyt pelastamaan huonosti puolustanutta Predatorsia

NHL / Artikkeli
Pekka Rinteen kausi päättyi maalivahdin vaihtoon kesken pelin.
Kuva © Getty Images
Nashville Predatorsin hävittyä seiskapelin Pekka Rinne otti joukkueen putoamisen omaan piikkiinsä. Kokeneen maalivahdin suoritustaso laski pudotuspeleissä verrattuna runkosarjaan, mutta Rinne ei myöskään saanut riittävästi tukea puolustukselta.

Nashville Predatorsin ykkösmaalivahti Pekka Rinne pelasi upean runkosarjan ja on Vezina Trophy -finalisti yhdessä Winnipeg Jetsin Connor Hellebuyckin ja Tampa Bay Lightningin Andrei Vasilevskin kanssa.

35-vuotias Rinne oli kärjessä nollapelitilastossa ja kärkikolmikossa torjuntaprosentilla sekä päästettyjen maalien keskiarvolla mitattuna, kun mukaan otetaan vähintään 40 peliä torjuneet maalivahdit.

Pudotuspeleissä Rinteen suoritustaso kuitenkin selvästi laski. Päästettyjen maalien keskiarvo oli 3,07 − runkosarjassa vastaava lukema oli 2,31. Myös torjuntaprosentti laski yli kaksi prosenttiyksikköä runkosarjaan verrattuna.

Ottelusarja Jetsiä vastaan päättyi Rinteen kannalta ikävästi, kun konkarivahti otettiin seiskapelissä maalinsuulta pois kahden takaiskuosuman ja reilun kymmenen minuutin pelin jälkeen. Ottelusarjan aikana Rinne vaihdettiin Juuse Sarokseen kesken ottelun yhteensä kolmesti.

Tähtipuolustaja Subban puolusti Rinnettä mediassa, mutta tämän olisi kannattanut puolustaa jämäkämmin jo kaukalossa.

Toisaalta kolmessa voitto-ottelussa Rinne torjui yhteensä 112 kertaa ja piti nollapelin vierasottelussa, kun Jetsillä oli mahdollisuus katkaista sarja. Viime kevään Stanley Cup -finaaleissa Predators-torjuja vaihdettiin kahdesti kesken pelin, ja vierasotteluissa suoritustaso oli kehno, vaikka kokonaisuutena Rinne pelasi erinomaiset pudotuspelit.

Hävityn seiskapelin jälkeen Rinne otti tappion omalle kontolleen.

− Koen olevani vastuussa kautemme päättymisestä tällä tavalla. Petin joukkuekaverini kauden tärkeimmällä hetkellä, se on kamala tunne. En voi syyttää mitään muuta, mitään vammoja ei ollut. Tätä on vaikea niellä ja ymmärtää, Rinne purki tuntojaan NHL.comin haastattelussa.

Predatorsin tähtipuolustaja P.K. Subban kuitenkin puolusti maalivahtiaan myös mediassa.

− Kukaan, joka kritisoi Rinnettä, ei tiedä, mistä puhuu. Hän on NHL:n kärkimaalivahteja ja joukkueen selkäranka. Me emme pelanneet joukkueena tarpeeksi hyvin ja meidän on petrattava nimenomaan joukkueena, jotta voimme ensi kaudella palata mestaruustaisteluun.

Runkosarjassa Rinne oli tasaviisikoin NHL:n kolmanneksi paras − Dallas Starsin Ben Bishopin ja Columbus Blue Jacketsin Sergei Bobrovskin jälkeen − torjumaan korkean todennäköisyyden laukauksia torjuntaprosentillaan 83,33. Pudotuspeleissä vastaava lukema oli 75,86.

Korkean todennäköisyyden laukauksia Rinne on joutunut pudotuspeleissä torjumaan eniten. Ottelumäärään suhteutettuna vetoja tuli huippupaikoilta hieman enemmän kuin runkosarjassa − runkosarjassa noin neljä ottelua kohden, pudotuspeleissä noin neljä ja puoli.

Matalan ja keskitason todennäköisyyden laukauksia Rinne torjui pudotuspeleissä samalla tasolla kuin runkosarjassakin, mutta vaarallisissa maalipaikoissa kokenut huippuvahti ei pystynyt venymään yhtä hyvin kuin runkosarjassa − tai yhtä hyvin kuin vastustajien maalivahdit.

Rinnettä huonommin korkean todennäköisyyden laukauksista ovat suoriutuneet pudotuspeleissä vain Pittsburgh Penguinsin Matt Murray ja Boston Bruinsin Tuukka Rask.

Jets-hyökkäys onnistui ohittamaan Rinteen useaan kertaan.
Kuva © Getty Images

Rinteen runkosarjan torjuntaodottama tasaviisikoin 92,75 oli NHL:n kuudenneksi paras, ja Rinne vieläpä ylitti sen lähes prosenttiyksiköllä yltämällä torjuntaprosenttiin 93,71.

Pudotuspeleissä Predators-vahdin torjuntaodottama 92,2 on puolestaan viidenneksi heikoin, ja konferenssifinaaleihin asti selvinneistä ainoastaan Washington Capitalsin Braden Holtbyn lukema on Rinnettä alhaisempi.

Holtby on kuitenkin ylittänyt torjuntaodottamansa lähes puolellatoista prosenttiyksiköllä. Rinteen torjuntaprosentti tasaviisikoin pudotuspeleissä on 92,31 eli erotus jäi varsin pieneksi sekä runkosarjaan että muihin maalivahteihin verrattuna.

Konferenssifinaaleihin yltäneistä joukkueista erityisesti Vegas Golden Knightsin Marc-André Fleury on loistanut pudotuspeleissä, mutta myös Jetsin Hellebuyck ja Capitalsin Holtby ovat yltäneet torjuntaodottamaa selvästi korkeampaan suoritustasoon.

Erinomaisen runkosarjan pelanneelta Rinteeltä olisi odottanut parempaa suorittamista myös pudotuspeleissä. Suoraselkäinen vastuunottaminen oli Rinteeltä paitsi virkistävää vaihtelua kiekkojargonin täyteisiin haastatteluihin myös ainakin osittain perusteltua.

Rinne ei ollut pudotuspeleissä yhtä jykevä selkäranka kuin runkosarjassa.

Myös puolustuspelaamisen taso laski pudotuspeleissä

vaarallisissa maalipaikoissa rinne ei pystynyt venymään yhtä hyvin kuin runkosarjassa − tai yhtä hyvin kuin vastustajien maalivahdit.

Syyttävä sormi pitää kuitenkin osoittaa myös Predatorsin puolustuspelin suuntaan. Tähtipuolustaja Subban puolusti Rinnettä mediassa, mutta tämän olisi kannattanut puolustaa jämäkämmin jo kaukalossa.

Nimittäin Subbanin ollessa jäällä on 13 pudotuspeliottelussa Predatorsin verkkoon tehty korkean todennäköisyyden sektorilta kahdeksan maalia, mikä on kyseisessä tilastossa kolmanneksi korkein sijoitus.

Kyseenalaisen tilaston kärjessä on toinen Predators-puolustaja Ryan Ellis. Lisäksi kymmenen eniten korkean todennäköisyyden sektorilta maaleja päästäneen kenttäpelaajan joukossa on Predators-pelureista Ellisin puolustajapari Roman Josi sekä koko ykkösketju Filip Forsberg, Ryan Johansen ja Viktor Arvidsson.

Ellis, Josi ja Forsberg mahtuvat myös 20 suurimman lukeman joukkoon, kun mitataan peliaikaan suhteutettua päästettyjen maalien maaliodottamaa. Runkosarjassa ensimmäinen kokonaisen kauden pelannut Predators-pelaaja samassa tilastossa oli Arvidsson sijalla 97.

Rinne on jatkossakin Predatorsin kiistaton ykkösmaalivahti, ja karvas putoaminen voi olla Predatorsille ensi kautta ajatellen kasvattava kokemus. Joukkue ei voi luottaa Rinteen pystyvän illasta toiseen torjumaan läpiajoja ja ylivoimahyökkäyksiä, vaan viisikkopuolustuksen on toimittava paremmin.

Predators-päävalmentaja Peter Laviolette on jo osoittanut luottamuksensa ja tukensa Rinteelle. NHL.comin toimittajan Mike Zeisbergerin jutun mukaan Laviolette halasi Rinnettä hävityn seiskapelin jälkeen heti koppiin päästyään. Päävalmentaja antoi myös haastattelussa ykkösmaalivahdilleen synninpäästön.

− Pelin alkuun tuli pahoja pomppuja, ja valmentajan mahdollisuudet yrittää kääntää pelin suuntaa ovat rajatut. Ei tämä liittynyt Pekkaan, se oli koko joukkueen tappio. Kohtasimme hyvän joukkueen, ja he etenivät seuraavalle kierrokselle.

Lähteet: NHL.com, Corsica, Natural Stat Trick

» Lähetä palautetta toimitukselle