28.6.2013 pidettiin tiedotustilaisuus, joka aloitti uuden sivun Helsingin Jokerien historiassa. Jokerit lähti ensimmäisenä suomalaisjoukkueena venäläisvetoiseen KHL:ään.
Välittömästi siirron julkistamisen jälkeen alkoivat valtavat spekulaatiot. Epäiltiin suomalaisen kiekkoyleisön kiinnostusta sarjaa kohtaan ja Jokerien menestymismahdollisuuksia KHL:ssä.
Jokerien lähihistoria on varsin mielenkiintoinen ja monivaiheinen. Syy KHL-siirtoon ei ole yksioikoinen vaan siihen liittyy useita tekijöitä. KHL:ssä joukkue on menestynyt urheilullisesti hyvin, mutta taloudellisesti reissu on ollut todellinen fiasko.
Millaisia vaikutuksia KHL-siirrolla on ollut Jokereiden identiteettiin ja kannattajiin? Onko KHL-mestaruus Jokereiden osalta vain myyntipuhetta? Mitkä ovat seuran tulevaisuuden skenaariot?
Harkimo luotsannut Jokereita jo yli 20 vuotta
Jokerit on vuosien varrella henkilöitynyt vahvasti Harry "Hjallis" Harkimoon, joka astui jokerilavaan 1990-luvun alussa ja käytännössä pelasti konkurssin partaalla olleen seuran heikon 80-luvun jälkeen. Alkoi Jokereiden kultainen 90-luku: neljä mestaruutta, uusi areena ja nousu Suomen kiekkoilun yhdeksi suurimmista seuroista.
Siirtyminen upouuteen areenaan vuonna 1997 asetti koko organisaatiolle valtavat menestyspaineet. Yleisöä oli saatava areenan lehtereille, ja siihen auttaisi vain voittaminen.
Areenan ajat ovat sittemmin olleet seuralle haastavat: vain yksi mestaruus ja valtavat taloudelliset tappiot vuosi toisensa perään. Sen myötä oli selvää, että jossain vaiheessa Harkimo haluaisi eroon etenkin tappiollisesta areenasta ja mahdollisesti myös Jokereista.
Areenabisnes ei ole Suomessa ollut kovin haluttu bisnes, ja oli jo pitkän aikaa tiedossa, että Suomesta tuskin ostajaa areenalle löytyisi. Katseet oli suunnattava ulkomaille.
Sopivat ostajakandidaatit löytyivät itärajan takaa Venäjältä. Samalla kuvioihin astui myös Jokereiden mahdollinen siirtyminen idän kiekkosarjaan.
KHL siihen aikaan oli jo pitkään ollut halukas laajentumaan aktiivisesti länteen päin, ja esimerkiksi Espoon Blues oli lähellä siirtymistä sarjaan vuonna 2011. Silloin ainakin Bluesin entisen omistajan Jussi Salonojan Iltasanomille antaman haastattelun mukaan Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola esti espoolaisseuran siirtymisen KHL:ään.
Sen sijaan Jokerien KHL-siirron tielle Kummola ei asettunut.
KHL:ään siirtyminen oli monien osien summa
Niin hauskalta ja irvokkaalta Jokerien menestys 2000-luvulla huomioiden kuin se kuulostaakin, kotoinen SM-liiga kävi Jokereiden tasoiselle organisaatiolle pieneksi.
Jarmo Kekäläisen astuttua ruoriin Jokerien toimitusjohtajana vuonna 2010 koko organisaation taso nousi kertaheitolla. Kekäläinen toi valtavaa ammattimaista osaamista ja pitkäjänteisen työn periaatteita seuraan, jonka toiminta oli koko 2000-luvun Harkimon ja Matti Virmasen johdolla ollut aikamoista vuoristorataa. Samaa työtä on pyrkinyt ja myös onnistunut jatkamaan GM:n roolissa Jari Kurri.
Kekäläinen nosti ensitöikseen Jokerien junioritoiminnan uusiin sfääreihin. Työ alkoi nopeasti tuottamaan tulosta, sillä pian edustusjoukkueessa viiletti liuta omia kasvatteja kuten Teuvo Teräväinen, Petteri Lindbohm, Esa Lindell ja Markus Hännikäinen, jotka ovat myöhemmin nousseet myös NHL:ään asti.
Toinen iso asia, jota voidaan osittain pitää Kekäläisen työn tuloksena, oli kannattajatoiminnan nousu Suomen kirkkaimpaan kärkeen. Kannattajien ja seuran välille luotiin vuorovaikutteinen suhde. Seura halusi kuunnella kannattajiensa mielipiteitä ja pyrki edistämään kannattajatoimintaa.
Jokerit nousi kekäläisen johdola organisaationa uudelle tasolle.
Tulokset senkin osalta olivat komeita, sillä kannattajapäädyssä riitti ihmisiä ja meteliä, minkä lisäksi Eteläpääty esitti useaan otteeseen massiivisia tifojaan.
Organisaationa Jokerit nousi Suomen ehdottomaksi ykköseksi. Olosuhteet, toimintatavat, ammattimaisuus ja kannattajakulttuuri olivat Suomen mittakaavalla jotain ennennäkemätöntä. Liiga jäi Jokereiden tasoiselle organisaatiolle liian pieneksi, vaikka urheilullista menestystä ei edes Kekäläisen aikoina tullutkaan.
Urheilullista puolta ei helpottanut Jokerien asema Suomen kiekkokartalla. Lähes joka kausi sekä kannattajat että media odottivat Jokereilta mestaruutta. Kun edellinen mestaruus oli niinkin kaukaa kuin vuodelta 2002, menestyspaineet kasautuivat armotta seuran niskaan. Siirtyminen eri sarjaan muuttaisi asetelman ehkä helpommaksi ja poistaisi paineita organisaatiolta.
Harkimo oli jo pitkään haaveillut Jokerien siirtyvän isompiin ympyröihin. Hän oli yrittänyt saada tuulta purjeisiin ison eurooppalaisen kiekkosarjan osalta siinä kuitenkaan onnistumatta.
Vuonna 2013 kuvioihin astuivat venäläis-suomalaiset oligarkit. Homma istui kuin nenä päähän: Harkimo halusi Jokerit isompiin ympyröihin mutta irti velkaisesta areenasta ja Roman Rotenberg kumppaneineen halusi Jokerit KHL:ään. Areenan myyntiin venäläisille saattoi jopa olla ehtona se, että Jokerit siirtyisi pelaamaan KHL:ää − sattuihan ostajina olemaan isossa roolissa KHL:n johdossa olleita oligarkkeja. KHL halusi laajentua länteen, ja Jokerit vaikutti loistavalta seuralta sarjaan.
KHL muutti ja mullisti identiteettiä sekä kannattajapohjaa
Kesä 2013 oli jokerikannattajille sekava. Uutinen KHL:ään siirtymisestä hajotti välittömästi kannattajia kahtia, ja oli jo siinä vaiheessa selvää, että Kekäläisen ajan upea kannattajatoiminta uhkaisi romahtaa.
Niin myös kävi. Viimeinen liigakausi oli synkkä koko organisaatiolle. Kannattajakatsomo ammotti tyhjyyttään, ja areenan tunnelma vajosi olemattomiin. Samalla urheilullisesti viimeinen kausi oli valtava floppi. Jokereiden tiputtua säälipudotuspeleissä HPK:lle keväällä 2014 KHL-huuma vaikutti kaukaiselta.
KHL-huuma kuitenkin saapui syksyllä − omalla tavallaan. Iso muutos KHL:n myötä on nähty nimenomaan areenan tunnelmassa. Äänekäs kannattajapääty on vaihtunut NHL-tyyliseen show'hun, jossa valot välkkyvät, tanssitytöt heiluvat ja bassot jynkyttävät niin, että tärykalvot tärisevät. Sen tieltä on perinteinen kannattajakulttuuri väistynyt.
Kannattajapohja on muutaman vuoden aikana vaihtunut paljon. Äänekäs kannattajaryhmä liiga-ajoilta on siirtynyt sivuun ja tilalle on tullut uusia kannattajia ympäri Suomea - ja jopa maailmaa. Jokerit on helsinkiläisen identiteetin lisäksi omaksunut suomalaisen. KHL:ssä Jokerit edustaa ainoana suomalaisjoukkueena ennen kaikkea Suomea.
Suuri muutos kannattajien näkökulmasta on ollut vastustajien vaihtuminen tutuista liigajoukkueista nimettömiin KHL-nimihirviöihin. Kiihkeät paikalliskamppailut HIFK:ta vastaan jäivät historiaan. Tilalle astuivat uudet ja eksoottiset joukkueet jostain kaukaa Siperiasta.
Identiteetin muutos on ollut iso pala purtavaksi monelle kannattajalle. Seura ja sen identiteetti ovat saattaneet tuntua kaukaisilta, mikä on johtanut kannattajapohjan muuttumiseen.
Kritiikkiä on saanut Jokerien osaomistajan Rotenbergin kaksoisrooli SKA:n ja helsinkiläisseuran johdossa. "Paikallisottelussa" Helsingissä soitettiin viime kaudella pietarilaisten maalilaulua, otteluissa on myös myyty seuran fanituotteita ja Areenan vieraskoppi on maalattu SKA:n väreillä, mikä on antanut sellaisen vaikutelman, että Jokerit olisi tylysti jäänyt pikkuveljen rooliin palvelemaan SKA:n tavoitteita. Samassa on unohdettu, kuinka tällaisilla pienillä asioilla saattaa olla merkitystä seuran identiteettiin ja uskottavuuteen.
KHL-siirrolla on ollut merkittäviä vaikutuksia Jokerien urheilulliseen puoleen
Urheilullisesti muutos seurassa oli iso viimeisiin liigavuosiin verrattuna. Oma, selkeä junioripolku, jonka Kekäläinen hioi uomiinsa, on hävinnyt, sillä loikka A-junioreista KHL:ään on varsin suuri. Oikeastaan Frank Gymer ja Juho Rautanen ovat olleet ainoat Jokerien junioreissa pelanneet pelaajat, jotka ovat jollain tasolla pystyneet murtautumaan KHL-miehistöön. Monet muut A-junioreissa pelanneet ovat siirtyneet muualle Suomeen tai Pohjois-Amerikkaan.
Pitkäjänteisestä pelaajien kehitystyöstä painopiste on siirtynyt pelaajien rekrytointiin, jossa Kurri ja Janne Vuorinen ovat tehneet hyvää työtä lukuunottamatta muutamia hutihankintoja, joita on etenkin kolmannen kauden joukkueessa ollut liikaa. Jokereissa on edetty vahvasti kausi kerrallaan, sillä vaihtuvuus on joukkueessa ollut kesäisin suurta. Menestykseen vaadittavaa pitkäjänteisyyttä on ollut vaikea ylläpitää, kun monet pelaajat onnistuneen kauden jälkeen Jokereissa ovat saman tien suunnanneet isompiin ympyröihin.
Pelaajarekrytoinnissa Jokerien valttikorttina eivät ole olleet suuret palkat. 10 miljoonan euron palkkabudjetti Suomen verotuksineen häviää reilusti monelle KHL-joukkueelle. Helsinki kaupunkina, Jokerit ammattimaisena organisaationa ja areena hyvine puitteineen ovat kuitenkin houkutelleet laatupelaajia Jokereihin.
Painopiste on siirtynyt pelaajien kehittämisestä pelaajarekrytointiin.
KHL on tuonut mukanaan ennenäkemätöntä huippuseurakiekkoilua Helsinkiin. Areenalla on nähty liuta kiekkomaailman tähtiä kuten Ilja Kovaltšuk, Sergei Mozjakin, Pavel Datsjuk ja Artemi Panarin. Urheilullisesti KHL on ollut oiva piristysruiske suomalaiselle jääkiekolle.
KHL:ään siirtyessä Jokerit sai uuden roolin. Enää kauteen ei lähdetty ennakkosuosikkina vaan haastajana, mikä on tunnetusti sopinut suomalaisille joukkueille. Se otti paljon paineita organisaation ja joukkueen niskasta.
Ensimmäinen kausi oli urheilullisesti menestys etenkin runkosarjan osalta. Runkosarjassa yleisöä viihdytti LoKoMo-ketju, jossa pelasivat Petr Koukal, Linus Omark ja KHL:n silloisen maaliennätyksen iskenyt Steve Moses. Kolmikko tarjosi kauden aikana upeita yksilösuorituksia, kauniita maaleja ja yhteensä 133 tehopistettä.
Yleisökeskiarvo kohosi kauden aikana lähes 11 000 katsojaan, mikä on Suomen mittakaavalla komea lukema. Useat pelit myytiin loppuun, ja esimerksiksi uusissa "paikalliskamppailuissa" Pietarin SKA:ta vastaan tunnelma oli ennenkokematon.
Pudotuspeleissä iski kuitenkin tylyllä tavalla vastaan Jokerien taloudellisten resurssien rajallisuus suhteessa KHL:n absoluuttisiin kärkijoukkueisiin. Moskovan TsSKA pystyi laajan pelaajamateriaalin myötä lepuuttamaan jopa kahta ketjullista pelaajiaan kerrallaan, kun Jokerit tahkoi samoilla väsyneillä miehillä. Sitkeästi sinnitellyt helsinkiläisjoukkue tapui lopulta otteluvoitoin 4−1.
Jokerit asetti selvät tavoitteet toiselle sekä kolmannelle KHL-kaudelleen: mestaruus. Toisella kaudella tavoitteet vesittyivät hyvän runkosarjan jälkeen jo ensimmäisellä kierroksella. Kausi muistetaan uuden ykkössentterin Peter Reginin vahvasta esiintulosta Jokereihin ja hänen yhteispelistään Brandon Kozunin kanssa. Keväällä kaksi todellista seuraikonia Jani Rita ja Ossi Väänänen laittoivat hokkarit naulaan ja suuntasivat uusiin haasteisiin.
Erkka Westerlund sai väistyä ja Jokerien kolmannelle KHL-kaudelle penkin taakse asettui Jukka Jalonen. Mestaruus asetettiin entistä vahvemmin tavoitteeksi, mikä on näkynyt ja kuulunut muun muassa areenalla ennen otteluita esitettävässä, tunnelmaa nostattavassa videossa. Uuden valmennuksen alaisena kausi on kuitenkin ollut tahmea. Vaikeuksista huolimatta näyttäisi siltä, että Jokerit etenee pudotuspeleihin.
Joka tapauksessa kaksi vuotta sitten vallannut KHL-huuma on laantunut, ja Jokereissa todellinen arki on ottanut vallan seuran kolmannella kaudellaan sarjassa.
Onko mestaruuden voittaminen Jokereille realistinen tavoite?
Mestaruus on Jokereille kunnianhimoinen tavoite. Totta kai mestaruutta täytyy aina tavoitella, mutta on myös pohdittava sitä, milloin mestaruuden voittaminen on realistista.
Altavastaajan rooli on tunnetusti sopinut suomalaisille, mikä on näkynyt esimeksiksi maajoukkueissa. Suomi on usein heikommalla pelaajamateriaalilla pystynyt yllättämään iso maita.
Täytyy kuitenkin huomioida se, että maajoukkueturnauksissa ratkaisupelit pelataan paras yhdestä -systeemillä. Yhdessä yksittäisessä ottelussa mikä vain on mahdollista, mutta todennäköisyydet kääntyvät väistämättä ennakkosuosikille, kun siirrytään pelaamaan paras seitsemästä -sarjaa.
Jokerit on pystynyt voittamaan yksittäisessä kamppailussa minkä tahansa KHL-joukkueen. Sen sijaan pudotuspeleissä SKA:n tai TsSKA:n tasoisten joukkueiden voittaminen vaatisi Jokereilta jo ihmeitä.
Jokereilla ei ole laajaa pelaajamateriaalia tai sarjan ehdottomia kärkipelaajia kokoonpanossaan kuten kärkijoukkueilla. Menestymisen ja mestaruuden kannalta se on valtava isku.
Kurri ja Vuorinen ovat tehneet kolmen vuoden aikana laatutyötä KHL:n mittakaavassa keskitason budjetilla. Jokereilla on ollut joka kausi kasassa nippu, jolla on pystytty kamppailemaan pudotuspelipaikoista. Silti niin kauan, kun Jokereiden pelaajabudjetti pyörii kymmenen miljoonan euron tienoilla, mestaruuden voittaminen on äärimmäisen epätodennäköistä.
Yksittäisessä pelissä kaikki on mahdollista, mutta pudotuspeleissä todennäköisyydet kääntyvät ennakkosuosikille.
Siksi on syytä kyseenalaistaa Jokerien varsin kovaäänisesti toitottama tavoite eli mestaruus. Se on vaikuttanut olevan pelkkää myyntipuhetta. Jokerit antaa vastustajilleen niin paljon tasoitusta pelaajamateriaalin osalta, että paras seitsemästä -sarjan voittaminen on äärimmäisen vaikeaa ja epätodennäköistä neljä kertaa peräkkäin KHL:n tasoisessa sarjassa.
Toki Lev Praha oli yllättää kaikki keväällä 2014, mutta potku ei aivan riittänyt mestaruuteen asti. Tuosta keväästä KHL on kuitenkin muuttunut paljon.
Samaan aikaan, kun Jokerit on tehnyt idän valloitustaan, KHL-joukkueiden taktinen osaaminen on mennyt − ehkäpä Jokerien esimerkin myötä − valtavasti eteenpäin. Ensimmäisellä kaudellaan Jokerit pystyi yllättämään vastustajansa yksinkertaisella ja tasapainoisella viisikkopelillä, mutta nyt on toisin.
Hyvä esimerkki KHL:n kasvaneesta taktisesta osaamisesta oli Jokerien ja Torpedo Nižni Novgorodin välinen pudotuspelisarja keväällä 2016. Siinä Torpedo kurinalaisella taktisella pelillään tylsytti Jokerien viisikkopelin täysin.
Samaa on ollut havaittavissa Jokerien kolmannella kaudella. Ennakkosuosikkina Jokereilla on ollut haasteita, sillä pienemmät joukkueet ovat pelanneet äärimmäisen kurinalaisesti taktisesti. Jokerien kenttätasapaino ja rintamahyökkäykset eivät olekaan tulleet enää yllätyksenä, vaan vastustajat ovat löytäneet pelitavan heikkoudet.
Jokerit ei ole onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan
Taloudellisesti Jokerien KHL-retki on osoittautunut todelliseksi tappiopesäkkeeksi. Kahden ensimmäisen kauden aikana Jokerit teki huimat lähes 30 miljoonaa euroa tappiota.
Ennen KHL-taipaleen alkua seuran uusiin omistajiin liittynyt Rotenberg sanoi, että hän haluaa Jokereista voittoa tuottavan bisneksen. Tavoitteesta on jääty roimasti, mikä lienee myös syy siihen, että venäläisomistajat eivät halua jatkaa rahoitussopimustaan ja pyrkivät Jokereista eroon.
Kuinka Rotenberg kuvitteli, että hän saisi Jokereista voittoa tuottavan organisaation KHL:ssä, jossa tuskin yksikään seura tekee voittoa? KHL:n kulupohja runsaan matkustamisen vuoksi on massiivinen, eivätkä tulot millään kata menoja. Toimintakuluja Jokereilla oli kaudella 2014-2015 tähtitieteelliset 23 miljoonaa euroa.
Toisaalta Harkimo on myöhemmin todennut Iltasanomien haastattelussa, että Jokereista ei todennäköisesti tule koskaan taloudellisesti kannattavaa ja että tilinpäätökset ovat menneet suunnitellusti.
Massiivisia tappioita Harkimo selitteli MTV:n Tulosruudussa 9.2.2017.
– Me emme saa esimerkiksi mitään rahaa tv-sopimuksista. Koko korvaus, joka tulee meille KHL:stä, kirjataan tappioina budjettiin, vaikka se sisältää kaikki tv-sopimukset ja KHL:n omat mainossopimukset, Harkimo kertoi.
Harkimon mukaan siis todellisuudessa Jokerien tappiot eivät ole niin suuret kuin on annettu ymmärtää. Rahoitussopimus KHL:n kanssa hämää ja saa näyttämään tappiot todellista suuremmilta.
Se, mikä Jokerien taloudessa KHL:ssä on pistänyt silmään, on sen liikevaihto, joka ei ole merkittävästi kasvanut liiga-ajoista. Muutamalla liiga-joukkueella on ollut liikevaihto viime vuosina samaa luokkaa kuin Jokereilla.
Yksi selkeä syy heikkoon liikevaihtoon on se, että KHL:n hieman oudon käytännön mukaan tv-sopimuksista saatavat tulot eivät näy liikevaihdossa.
Silti on huomioitava se, että Jokerien kohonneet yleisömäärät ovat monelta osin perustuneet halpoihin lippukampanjoihin ja ilmaislippuihin. Jokerit on markkinoinut tiiviisti lippukampanjoitaan, joiden myötä yksittäisen lipun hinta on saattanut olla vaivaiset kymmenen euroa.
Ainoat ottelut, joissa yleisö on todella lähtenyt liikkeelle kalliimmillakin lipuilla ja joissa Jokerit on varmasti tehnyt rahaa, ovat olleet kamppailut SKA:ta vastaan. Haasteellista on sen sijaan ollut myydä lippuja arki-iltojen otteluita KHL:n nimettömiä joukkueita vastaan. Isoa yleisöä ei kiinnosta hantimansjiskit tai novokuznetskit. Lippukampanjoiden sekä ilmaislippujen myötä areena on kuitenkin saatu täytettyä kohtuullisesti myös myynniltään heikompiin otteluihin.
Lipunmyynnin tulojen osalta kasvu liiga-aikoihin ei varmasti ole mikään massiivinen.
Jokerit tarvitsee ulkopuolista rahaa jatkaakseen KHL:ssä
KHL ei ole taloudellisesti vankalla pohjalla. Seurat rämpivät kaudesta toiseen isot taloudelliset tappiot niskassaan, ja etenkin muut eurooppalaiset joukkueet kuten Dinamo Riika ja Slovan Bratislava ovat olleet jo monta vuotta vähällä jättää leikin kesken. Jostain seurat ovat kuitenkin saaneet avustusta − mitä ilmeisimmin sarjan johtoportaalta −, jotta kauteen ollaan pystytty osallistumaan. Urheilullinen menestys on toki romahtanut taloudellisten vaikeuksien myötä.
Nykyisellä menolla KHL tuskin porskuttaa kovin pitkään. Venäjän talous on ollut jo pidemmän aikaa vaikeuksissa, minkä on väistämättä jossain vaiheessa näyttävä myös urheilussa, joka Venäjällä on vahvasti valtion tukemaa.
Jokereille kolme vuotta KHL:ssä on ollut siinä mielessä vakaa, että venäläisomistajat ovat tukeneet toimintaa ja kuitanneet tappiot. Jokerit on pystynyt joka kaudelle kasaamaan laadukkaan rosterin, vaikka taloudellisesti turpaan on tullut.
Sen sijaan Ukrainan kriisin myötä Venäjälle asetetut talouspakotteet ovat tuottaneet harmaita hiuksia. Raha ei ole liikkunut idästä länteen, ja esimerkiksi Jokerien palkat ovat olleet myöhässä.
Tulevaisuus näyttää Jokerien osalta epävarmalta. Venäläiset mitä ilmeisimmin haluavat eroon Jokereista, ja tulevaisuuden rahoitus on tällä hetkellä suurelle yleisölle täysi mysteeri.
Onko Kiinassakaan intressejä rahoittaa marginaalajin seuraa toisella puolella maapalloa?
Totuus on se, että uskottavan rahoituksen KHL:ään Jokerit löytää vain ulkomailta. On vaikea kuvitella, että Suomessa löytyisi jonoksi asti rahoittajia toimintaan, jota suurella todennäköisyydellä ei saada edes lähelle taloudellista nollatulosta.
Pahin mahdollinen skenaario Jokerien kannalta olisi se, että ulkopuolista rahaa ei löytyisikään ja Jokerit joutuisi tulemaan toimeen omillaan. Siinä tapauksessa kohtalo olisi samanlainen kuin muutamalla muullakin KHL:n eurooppalaisella joukkueella kuten Dinamo Riialla.
Omillaan pärjääminen leikkaisi pelaajabudjetin välittömästi jopa puoleen nykyisestä, ja sen myötä urheilullinen menestys olisi enää kaukainen haave. Jokerit sinnittelisi kaudesta toiseen KHL:n tarjoamien taloudellisten apupakettien avulla, mutta kyse olisi todella enää vain pään pitämisestä pinnan yläpuolella.
Sitä skenaariota tuskin kukaan haluaa. Jos Jokerit aikoo jatkaa KHL:ssä, pelaajabudjetin täytyy olla yli 10 miljoonaa euroa, jotta urheilullinen menestys ja yleisön mielenkiinto säilyvät. Se on mahdollista vain ulkopuolisen rahoituksen avulla.
Toisaalta on oletettavaa, että jos ulkopuolista rahoitusta ei löydy, Jokerit pyrkii palaamaan Liigaan.
Toistaiseksi vain kiinalaiset ovat pyörineet huhuissa Jokerien mahdollisista rahoittajista tulevaisuudessa. Asiasta uutisoi Kauppalehti 23.12.2016. Kiina on koko ajan kasvava taloushirviö, jossa pääomaa riittäisi. KHL on auennut myös Kiinaan, kun Red Star Kunlun aloitti oman taipaleensa venäläisvetoisessa sarjassa.
Toisaalta onko Kiinassakaan riittävästi intressejä lähteä rahoittamaan marginaalilajin seuraa toisella puolella maapalloa?
KHL ykkösvaihtoehto Jokereille
Jokerit ei jättänyt Liigaa kovinkaan lämminhenkisissä tunnelmissa. Lopulta erimielisyyksistä johtuen Jokerit maksoi Liigalle massiiviset korvaukset osakassopimuksen rikkomisesta.
Ison loven helsinkiläisjoukkue jätti poistuessaan Liigasta. Jokerit on Suomen kiekkokartalla yksi suurimmista brändeistä. Jokerit oli Liigan suurimpia joukkueita yleisömäärien osalta ja keräsi myös vieraskaukalossa katsomoihin keskiverto liigajoukkuetta enemmän yleisöä. Taloudellisesta näkökulmasta ja kiinnostavuuden osalta Liiga ottaisi varmasti Jokerit avosylin takaisin vastaan.
Liigan ja Jokerien välit eivät ole sittemin lämmenneet vaan päinvastoin. Tuore Michael Keräsen Ilves-siirtoon liittynyt sakkorangaistus oli jälleen yksi osoitus siitä, kuinka Liiga kokee Jokerit ja KHL:n uhkana. Ennen kaikkea Liiga pyrkii estämään sen, että Jokerit kosiskelisi Liigasta "farmijoukkuetta" itselleen.
Kaikki tällä hetkellä viittaa vahvasti siihen, että Jokerit ei organisaationa valmistaudu paluusta Suomen sarjoihin eikä Liiga ole aktiivisesti havittelemassa helsinkiläisjoukkuetta takaisin. Jokerit on solminut jo tukun pelaajasopimuksia tulevalla KHL-kaudelle, ja joukkuetta rakennetaan kulisseissa tiiviiseen tahtiin, vaikka tulevaisuus ei olekaan kirkon oveen naulattu.
Viime elokuussa Jokerit herätti median mielenkiinnon, kun se piti tiedotustilaisuuden, jonka aiheena oli Jokerien jatko KHL:ssä. Silloin odotettiin, että Jokerit tiedottaisi uudesta rahoitussopimuksesta, mutta toisin kävi, sillä tiedotustilaisuus jäi aikamoiseksi pannukakuksi. Kerrottiin vain, että neuvottelut sopimuksesta ovat käynnissä.
Purjehdusreissultaan palannut Harkimo vaikutti Viasatin haastattelussa Jokerien ja Jugran välisessä ottelussa 28.1.2017 edelleen tietämättömältä tulevan kauden rahoituskuvioista. MTV:n Tulosruudussa 9.2.2017 Harkimo kertoi, että uudesta sopimukesta neuvotellaan. Mahdollisista kiinalaisista ostajista hänellä sen sijaan ei ollut mitään tietoa.
Nyt neuvotteluja on siis oletettavasti käyty jo ainakin puoli vuotta, ja Harkimolla ei ole vieläkään mitään konkreettista Jokerien tulevaisuudesta. Mitä pidemmiksi neuvottelut venyvät, sitä enemmän kasvavat spekulaatiot niin mediassa kuin kiekkoyleisön keskuudessa.