Olli Iisakka, Espoo United
Vielä juniori-ikäinen Olli Iisakka ei aivan kaikissa peleissä ole mahtunut Espoo Unitedin edustusjoukkueen mukaan. 20 ottelussa hän on onnistunut maalinteossa kahdesti, ja syöttöpisteitä on sama määrä.
Parhaat ominaisuudet Iisakalla ovat juuri taistelussa ja kiekon riistämisessä - osa-alueilla, jotka eivät muuten espoolaisjoukkueessa vakuuta. Tehosaldot voisivat olla parempiakin, mutta ei 20-vuotiaan pelaajan kontolle voi laittaa liikaa paineita aikuisten joukkueen menestyksen puolesta - edes Mestiksessä.
Antti Paavilainen, Hermes
23-vuotiaalta Antti Paavilaiselta odotettiin tällä kaudella läpimurtoa, jota ainakaan toistaiseksi ei ole tullut. 25 pelatun runkosarjaottelun jälkeen hyökkääjä on joukkueen sisäisessä pistepörssissä sijalla kymmenen kuudella maalilla ja kuudella syöttöpisteellä.
Vaikka Paavilainen ei voikaan tehopisteillä loistaa, on kyseessä silti ahkera ja nopea hyökkääjä, joka luistelee pelkäämättä ja röyhkeästi kohti vastustajan maalia.
Rooli on kuitenkin jäänyt hieman odotettua pienemmäksi ja vastuuta on tullut lähinnä kolmosketjussa. Nähtäväksi jää, kasvaako Paavilaisen pistesaldo kevättä kohti mentäessä ja tuoko rohkea pelityyli ajan kanssa lisää vastuuta.
Tuukka Smura, Hokki
Tuukka Smuran alkukausi on ollut kaikkea muuta, mitä mies varmaankin odotti. 27 ottelussa Hokki-kasvatin torjuntaprosentti on ollut 89,39, joka on huomattavan paljon heikompi verrattuna virkaveli Sami Väliharjuun (92,08).
Smura kertoi haastattelussamme alkukaudella, että mies pyrkii tämän kauden jälkeen pelaamaan korkeammalle sarjatasolle. Tämä pyrkimys on saamassa tällä menolla aikamoista seinäpysähdystä, jos otteet eivät kevään peleissä parane.
Toki Hokin alkukausi ei joukkueenakaan ole ollut läheskään odotusten mukainen, mutta ei Smura ole tällä hetkellä kykeneväinen nousemaan korkeampiin sarjoihin. Kevät näyttää, mihin Smuran ja Hokin lento riittää. Loppukaudesta riippuu myös paljon Smuran ensi kauden osoite.
Adam Zborililta odotetaan Iisalmessa enemmän tehopisteitä.
Adam Zboril, IPK
Adam Zboril ihastutti iisalmelaista kiekkoyleisöä jo heti ensimmäisistä harjoituspeleistä asti. Nuori tšekki teki vaikutuksen erityisesti nopeudellaan ja ahneudellaan pyrkiä maalipaikkoihin. Vaikka lukuisista paikoista nuorukainen ei saanut kiekkoa sisään, uskottiin, että tuolla tekemisellä tehot vain antavat alkuun odottaa itseään.
Nyt sarjaa on pelattu jo 28 peliä, mutta mikään ei ole muuttunut. Mies pörrää kyllä tehokkaasti, tuo kiekkoa suoraviivaisesti maalille, mutta limppu vain ei mene sisään. Ennen joulutaukoa Zborililla oli mahdollisuus naulata peli Espoon Unitedia vastaan upealla läpiajolla, mutta niin vain taas EU:n maalilla pelannut Rasmus Rinne kaivoi jostain mailansa eteen, vaikka oli pelattu jo täysin ulos tilanteesta.
Syksyn tehot 2+7 ovat Zborilin kohdalla potentiaaliin nähden rankasti alakanttiin, ja tietty tuskastuminen näkyykin miehen otteissa samalla, kun mies on valunut ykkösnyrkistä jo kolmoskentän vakiomieheksi.
Lauri Huhdanpää, Jokipojat
Tapparan A-junioreista Joensuuhun siirtyneen Lauri Huhdanpään ensimmäistä syksyä Mestiksessä voi kuvailla kaksijakoiseksi, mutta kokonaiskuvaltaan hyvin onnistuneeksi.
Huhdanpää aloitti kautensa suorastaan häikäisevästi. Ennen lumien tuloa 21-vuotias hyökkääjä oli jopa koko sarjan pistepörssissä ylivoimaisessa johdossa reippaasti yli piste per peli -tahdin siivittämänä, mutta myöhemmin vire on hyytynyt. Marras-joulukuussa Jokipojille tullut heikompi vaihe näkyi samalla myös Huhdanpään otteissa ja pistesarakkeessa, ja kävipä mies jopa penkin päässä.
Heikosta jaksosta huolimatta Huhdanpää on ollut Jokipojille huomattavan suuri vahvistus. Nuori hyökkääjä on päässyt pelaamaan vahvuuksillaan miesten sarjoissa jo debyyttikaudellaan.
Ville Tiitinen, JYP-Akatemia
Ville Tiitisen alkukausi on ollut pientä vuoristorataa. Erityisesti harjoitusotteluiden vahvojen näyttöjen perusteilla nuorelta puolustajalta oli lupa odottaa suuria tekoja, mutta kauden edetessä otteet hiipuivat.
Pelirohkealle puolustajalle alkoi sattua paljon virheitä juuri kiekollisena, jotka kuitenkin kasvattavat nuorta pelaajaa. Pari viikkoa ennen taukoa syntyi kauden ensimmäinen maali, joka nostatti 21-vuotiaan puolustajan itseluottamusta. Tuon jälkeen kentällä on viihtynyt jälleen hyvä kiekollinen puolustaja.
Tehot 1+6 reiluun 20 otteluun on hyvä saavutus. Tiitinen on myös eniten plusmiinus-merkintöjä tehotilastoonsa kerännyt JYP-Akatemian puolustaja. Vaikka parannettavaa luonnollisesti riittää, alkukausi kääntyy otteiden puolesta positiivisen puolelle.
Henri Keskilohko, KeuPa HT
Junioriaikoinaan piste per peli -tahdissa olleella 21-vuotiaalla Henri Keskilohkolla on nyt takanaan uransa ensimmäinen kokonainen miesten pelien syksy. Aivan jokaisesta pelistä Keskilohko ei pisteitä napsinut, mutta seitsemän maalia ja 10 syöttöpistettä on varsin hyvä pohja kevättä kohti mentäessä.
Joona Harjama, K-Vantaa
Kiekko-Vantaan hyökkääjä Joona Harjama kuuluu siihen ryhmään, jolta voi odottaa kovia suorituksia joukkueen hyväksi. Miehen ensimmäinen Mestis-maali syntyi vasta marraskuussa maajoukkuetauon jälkeen. Harjama on pelannut ennen Vantaalle muuttoa muun muassa KalPassa Liigassa, missä syntyi 132 ottelussa 4+10. Kiekko-Vantaassa Harjama on joutunut omaksumaan erilaisen roolin.
KalPassa hänelle siunaantui paikka puolustavana hyökkääjänä, mitä nyt lohipaidassa päävalmentaja Mälkiä yrittää muuttaa takaisin hyökkääävämpään suuntaan. Mestis-otteluita on nyt takana 23, joissa on syntynyt tehot 1+9. "Maestron" vahvuudet tulevat esiin, kun tarvitaan yksilösuorituksia. Jos mies ei ole mikään pistenikkari, on hän erittäin hyvä rikkomaan vastustajan peliä. Näin ollen Harjama kantaa paljon harteillaan, ja alkukausi on osoittanut, että mies on vastuun arvoinen.
Tuomas Koskinen, LeKi
Lähti kauteen kovin odotuksin, mutta tulos on jäänyt erittäin laihaksi. Tehopussi näyttää pikkiriikkisiä numeroita, sillä 25 ottelussaan Koskinen on tehnyt kolme tehopistettä (1+2). Koskisen pelipaikka on löytynyt suurimmaksi osaksi alemmista ketjuista.
Aki Vainio, Peliitat
Kotkalaislähtöinen pakki ei otsikoissa paistattele eikä tehopisteillä mässäile. Myös A-junnujen SM-liigaa Pelicansissa sekä Suomi-sarjaa Titaanien paidassa pelannut puolustaja on hyökkäävien tehopakkien Christian Silfverin ja kumppanien takana oiva lisä Peliitat-pakistoon.
Vainio hoitaa alakerran roolin mainiosti Mestis-tasolle hyvän pelisilmänsä ansiosta. Kiekko ei polta lavassa, vaan pikkumusta lähtee omista kovalla prosentilla pois. Tai jos ei lähde, ei se lähde myöskään vastustajalle. Vainion kiekonkäsittelytaito on ottanut suuria harppauksia syksyn aikana.
Kiikareilla tehojen puolesta toistaiseksi olevan puolustajan syksy kuvaa Peliittojen kautta hyvin: Puolustus koko viisikon voimin on ollut joukkueen suurimpia vahvuuksia.
Kunhan Paavo Hölsä on RoKin maalilla, ei rovaniemeläisillä ole mitään hätää.
Paavo Hölsä, RoKi
RoKin Paavo Hölsä pelasi jo viime kaudella hyvin ja odotukset kauden alkaessa olivat korkealla. Rehellisesti voi sanoa, että Hölsä on lunastanut odotukset. Heti kauden alussa hän ihastutti loistavilla torjunnoillaan ja oli myös maalivahtitilaston ykkösenä yli 94 prosentin torjuntatehoillaan. Jatkoajan Mestis-toimitus valitsikin Hölsän kuukauden pelaajaksi syyskuulta.
Kokonaisuutena Hölsän syksy on ollut hyvä jollei jopa loistava. Pieniä notkahduksia on tullut muun joukkueen matkassa, joka on täysin normaalia kenelle tahansa maalivahdille. Katsottaessa torjuntamääriä, joita on 757 nyt joulutauolla, voi todeta miehen tehneen täyspuhteen syksyllä. Otteluista Hölsä ei ole pitänyt huilia kuin muutaman kerran.
Tällä hetkellä Hölsä on maagisilla torjunnoillaan pystynyt hoitamaan tonttinsa yli 91 prosentin varmuudella, ja tulee pitämään tason vähintään samassa keväällä.
Juhana Aho, SaPKo
SaPKo on saanut juuri sitä, mitä se Juhana Ahon hankinnalla toivoikin: ykkösmaalivahdin, joka pelaa tasaisen varmasti ison osan kauden otteluista. Aho näytti olevansa roolinsa arvoinen jo heti kauden avausotteluista lähtien, ja miehen sopeutuminen nykyisiin pelimääriin on käynyt kivuttomasti.
Ahon jatkuva varmuus on ollut vahva selkänoja savonlinnalaisille, jotka voivat luottaa maalivahtiinsa huomattavasti aiempia vuosia paremmin.
Vaikka miehen torjuntamäärät ovat olleet suhteellisen pieniä, ei joukkue edessä ole tehnyt Ahon iltapuhdetta aina helpoksi. Silti kauteen on mahtunut toiseksi eniten nollapelejä Rasmus Tirrosen jälkeen.
Karolus Kaarlehto, TUTO
Kuten syksyn alussa uumoiltiin, on Kaarlehto noussut tärkeään rooliin turkulaisten joukkueessa. Syksyn aikana 17 ottelua pelanneen nuoren veskarin torjuntaprosentti on 92,05, ja mukaan on mahtunut myös kaksi nollapeliä. Molemmat nollapelit ovat tulleet kotiotteluissa, joten etenkin turkulaisyleisölle Kaarlehto on tarjonnut makeaa mahan täydeltä.
Aika ajoin Kaarlehto on sortunut ehkä turhankin vaaralliseen ja rohkeaan peliin, mutta suuremmilta katastrofeilta on säästytty. Joukkueen sisällä nuorukaiseen ollaan oltu kaikin puolin tyytyväisiä.
− Hän on hyvin kilpailuhenkinen. Hänkin pelaa ensimmäisiä miesten pelejä tällä hetkellä. Kaarlehto kuuluu meidän parikymppisten kisajoukkueessa taisteleviin maalivahteihin. Ehdottomasti suomikiekon lupauksia, TUTO-luotsi Miika Elomo luonnehti Kaarlehtoa lokakuussa.
Ja kisapaikan kilpailuhenkinen ja taisteleva veskari saikin. Paikka nuorten MM-joukkueessa on täydellinen kruunu Kaarlehdon muutenkin onnistuneelle syksylle.