Montako pystiä Laine pokkaa tulokaskautensa päätteeksi? − NHL:n runkosarjapalkinnot analyysissä

NHL / Artikkeli
Laine pääsi jo kokeilemaan taitojaan tähdistöottelussa.
Kuva © Getty Images
NHL:n runkosarjan lähestyessä loppuaan myös spekulaatiot vuotuisen palkintogaalan voittajista lisääntyvät. Jatkoajan NHL-toimitus löi tiskiin omat veikkauksensa.

NHL-toimituspäällikkö Tommi Kröger ja toimittaja Juha Oinonen listasivat omat suosikkinsa ja potentiaalisimmat haastajat runkosarjan päätteeksi jaettaviin palkintoihin.

President's Trophy (runkosarjan voittajajoukkue)

Suosikki

Kröger: Washington Capitals tai Minnesota Wild, mutta sanotaan Capitals. Näkisin Capitalsilla olevan Wildia enemmän hyödyntämätöntä potentiaalia. Näin Capitals jatkaisi viime kauden tapaan pudotuspeleihin liigan kärkinippuna.

Oinonen: Kolmena viime vuonna palkinto on mennyt itäisen konferenssin joukkueelle. Capitals on tälläkin kaudella suurin suosikki runkosarjan voittajaksi. Erinomaista kautta pelaava Wild on kovin haastaja, mutta en usko yllätykseen. Capitals voittaa President's Trophyn toisen kerran peräkkäin ja kolmannen kerran kymmenen vuoden sisään.

Musta hevonen

Oinonen: Jos todellista yllättäjää haetaan, niin ehdokkaani on kauden aikana 16 ottelun voittoputken pelannut Columbus Blue Jackets. Kauden suurin yllättäjä on itäisen konferenssin kolmantena kuuden pisteen päässä Capitalsista. Iskukykynsä ja vaarallisuutensa joukkue on kauden aikana todistanut jo moneen kertaan.

Kröger: Pittsburgh Penguins vaanii iskuetäisyydellä kahta kärkijoukkuetta ja on ollut alkuvuodesta vaarallisen vahva. Uskon Penguinsin jopa parantavan menoaan vielä runkosarjan loppukirin aikana. Mikäli Capitals ja Wild kompuroivat, menee Penguins menojaan.

Oilers-kapteeni McDavid on jo toisella kaudellaan NHL:n huippuja.
Oilers-kapteeni McDavid on jo toisella kaudellaan NHL:n huippuja.
Kuva © Getty Images

Hart Trophy (arvokkain pelaaja)

Suosikki

Oinonen: Pittsburgh Penguinsin supertähti Sidney Crosby on kenties suurin ennakkosuosikki voittajaksi, mutta omasta mielestäni nyt on nuoren Connor McDavidin vuoro.

Vuoden 2015 ykkösvaraus on viemässä Edmonton Oilersia pudotuspeleihin kymmenen vuoden tauon jälkeen. 20-vuotias keskushyökkääjä kamppailee myös pistepörssin voitosta ja on pelannut koko uransa yli piste per peli -tahdilla. Ilman McDavidia Oilers ei olisi lähelläkään pudotuspelipaikkaa.

Kröger: Tämä palkinto matkaa Kaliforniaan. San Jose Sharksin Brent Burns on niin ylivoimainen omalla pelipaikallaan, ettei palkinnon määritelmän mukaan voittajasta pitäisi olla epäselvyyttä. 

Musta hevonen

Kröger: Hart-taiston todelliseksi mustaksi hevoseksi voisi nostaa St. Louis Bluesin Vladimir Tarasenkon. Maaginen venäläinen on liigan pistepörssin kymmenen kärjessä ja joukkueensa ylivoimainen pistekunkku. Jos hän vielä hinaa Bluesin pudotuspeleihin vaikean alkukauden jälkeen, ovat Burns ja kumppanit saaneet varteenotettavan haastajan.

Oinonen: Vain kaksi maalivahtia − Jose Theodore ja Carey Price − on voittanut 2000-luvulla Hart Trophyn. Wildin Devan Dubnyk on maalivahtitilastojen ykkönen sekä keskeinen tekijä joukkueensa menestyksessä ja näillä kriteereillä mahdollinen haastaja.

Dubnyk on vahvoilla Vezina-kisassa.
Dubnyk on vahvoilla Vezina-kisassa.
Kuva © Getty Images

Vezina Trophy (paras maalivahti)

Suosikki

Kröger: Dubnyk on päävalmentaja Bruce Boudreaun lisäksi suurin yksittäinen syy Minnesota Wildin mahtavalle kaudelle.

Dubnyk on aivan kärkisijoilla jokaisessa merkittävässä maalivahtitilastossa ja suurin ennakkosuosikki Vezina-voittajaksi. Ei hassummin mieheltä, josta ei pitänyt tulla koskaan NHL-maalivahtia.

Oinonen: Braden Holtbyn toinen peräkkäinen voitto olisi perusteltua sekin, mutta nostan kuitenkin mukaan Blue Jacketsin Sergei Bobrovskin, joka on tilastoissa hyvin tasaväkinen Holtbyn kanssa. Blue Jacketsin menestys on kuitenkin yllättävämpi asia kuin Capitalsin.

Musta hevonen

Oinonen: Los Angeles Kingsin Peter Budaj on maalivahtirintaman todellinen yllättäjä. Kokenut slovakki nousi ykköstorjujaksi Jonathan Quickin loukkaannuttua ja on pelannut tiukassa paikassa erinomaisen kauden. Hinaamalla Kingsin vielä pudotuspeleihin Budaj olisi aavistuksen vakavammin mukana keskustelussa.

Kröger: Tuukka Raskin voitto ei edes olisi suoranainen yllätys, mutta haastaja hän ilman muuta on, kiitos Dubnykin loistokauden. Rask on pelannut vahvasti koko kauden ja on hinaamassa joukkueensa pudotuspeleihin. Saavutus on hieno, mutta sen arvoa korostaa entisestään se, ettei Bruins-puolustus ole likimainkaan liigan eliittiä.

Matthews haastaa Laineen Calder Trophyn voitosta.
Matthews haastaa Laineen Calder Trophyn voitosta.
Kuva © Getty Images

Calder Trophy (paras tulokas)

Suosikki

Oinonen: Tämän kauden tulokkaat ovat olleen sen verran laadukkaita, että tästä palkinnosta käydään tiukkaa taistelua. Viime kesän kärkivaraukset Auston Matthews ja Patrik Laine ovat saaneet varteenotettavan haastajan Mitch Marnerista.

Laineen pistetahti on tulokkaiden kovinta, mutta ilman jäätävää loppukevään kiriä pelkään eurooppalaisen häviävän pohjoisamerikkalaiselle. Matthewsin mediaseksikkyys puolestaan jyrää Marnerin vastaavan, joten oma veikkaukseni on Toronton uusi kultapoika Matthews.

Kröger: Tämänvuotinen kärkikolmikko on aivan ennätystasainen eikä kenen tahansa voitto olisi oikeusmurha. Nostan silti omaksi suosikikseni miehen Manitobasta. Uskon Laineen takovan itselleen riittävän suuren kaulan tulokkaiden pistepörssissä, ettei torontolaiskaksikon rahkeet riitä voittoon saakka. Median rummutuksesta huolimatta.

Musta hevonen

Kröger: Säkenöivien hyökkääjätähtien rinnalle nostetaan vaihtoehto maalinsuulta. Pittsburgh Penguinsin Matt Murray oli viime keväänä Penguinsin mestaruusjuhlien avainhahmoja, ja samanlaista tähtiloistoa tarvitaan tänäkin vuonna, mikäli mies halajaa Calderiin käsiksi. Maagisia otteita ja Marc-Andre Fleuryn haparointia, jopa kauppaamista. Mahdollisia tapahtumia kaikki.

Oinonen: Blue Jacketsin 19-vuotias puolustaja Zach Werenski on tulokaspörssin kuudes ja joukkueensa kärkipuolustajia. Puolustajien pistepörssissäkin sijoitus on 12. Harvat puolustajat nousevat näin nopeasti NHL:n huipulle, joten nuori amerikkalainen olisi palkintonsa ansainnut.

1000 tehopisteen rajapyykin tällä kaudella saavuttanut Crosby on voittanut Art Ross Trophyn urallaan jo kahdesti.
1000 tehopisteen rajapyykin tällä kaudella saavuttanut Crosby on voittanut Art Ross Trophyn urallaan jo kahdesti.
Kuva © Getty Images

Art Ross Trophy (pistepörssin voittaja)

Suosikki

Kröger: Crosby vie omansa. McDavid ja Crosby ovat käytännössä tasoissa, kun runkosarjaa on parisenkymmentä kierrosta jäljellä. Crosby saa kuitenkin merkittävän etulyöntiaseman laadukkaammista joukkuetovereistaan. Tämä erä Crosbylle.

Oinonen: Penguinsin supertähden pistetahti on McDavidia kovempi, ja Oilers-nuorukainen joutuu kieltämättä Crosbya enemmän kannattelemaan joukkuettaan. Luvassa on tasainen taistelu, jonka kumpi tahansa voi voittaa. Valitsen McDavidin puhtaasti lämpimien World Cup -muistojen vuoksi.

Musta hevonen

Oinonen: Capitalsin ykkössentteri Nicklas Bäckström on kerännyt tämän vuoden puolella eniten tehopisteitä eikä ole kuin kuusi pistettä McDavidia perässä. Koko pistepörssin voitto vaatisi tosin kovan pistetahdin jatkumista ja edellä olevien tähtien pientä hiipumista, mutta kaikki on mahdollista.

Kröger: Liigan ylivoimaisin puolustaja Burns hengittää partakarvojensa seasta aivan Crosbyn ja McDavidin niskaan eikä ole lainkaan mahdotonta, että Sharksin tähti voittaisi koko liigan pistepörssin. Ja se vasta olisikin jotakin!

Burnsin maali- ja pistesaldo ovat yhtä muhkeita kuin partansa.
Burnsin maali- ja pistesaldo ovat yhtä muhkeita kuin partansa.
Kuva © Getty Images

Norris Trophy (paras puolustaja)

Suosikki

Oinonen: Tähän ei voi nostaa kuin yhden nimen, Sharksin maalitykki-Burnsin. Yli piste per peli -tahdilla tehoileva taituri on parhaimmillaan hyökkäyspelissä, mutta puolustuspäässäkin parempi kuin kaksinkertainen Norris-voittaja Erik Karlsson.

Joskus olisi hienoa nähdä voittajana puolustuspelin erikoismies, kuten Montreal Canadiensin Jeff Petry tai Washington Capitalsin Matt Niskanen. Useimmiten Norris-voittaja on kuitenkin valittu ainakin osittain tehopisteiden perusteella, eikä Burnsille ole tällä kaudella kirittäjää siinä kilpailussa.

Kröger: Tästä ei kilpailua synny. Burns on pelipaikallaan niin suvereeni itsevaltias, että Norris lienee kesän palkintogaalan tylsin kategoria.

Musta hevonen

Kröger: Tampa Bay Lightningin Victor Hedman on pelannut mainion kauden pahasti alavireisen floridalaisryhmän puolustuksen lukkona. Hän on takonut kiitettävästi pisteitä, pelaa paljon ja on edistyneissä tilastoissa aivan liigan puolustajaeliittiä.

Ilman Burnsia Hedman olisi kisan ennakkosuosikki, nyt hän joutuu tyytymään sivustaseuraajan rooliin.

Oinonen: Kevin Shattenkirk pelaa uransa tehokkainta kokonaista kautta. Blues-puolustaja on ollut kauppahuhujen kohteena, ja maisemanvaihto saattaa piiskata vielä kovempaan pistetahtiin. Burnsin ohittaminen edellyttäisi kuitenkin käytännössä pistekärjen diskaamista tai muuta ihmettä.

Andersonin omistautuminen jääkiekolle ei ole jäänyt huomiotta.
Andersonin omistautuminen jääkiekolle ei ole jäänyt huomiotta.
Kuva © Getty Images

Masterton Trophy (parhaiten sisukkuutta, urheiluhenkeä ja omistautumista jääkiekolle osoittanut pelaaja)

Suosikki

Kröger: On makuasia, nostaako palkinnon voittajasuosikiksi MS-taudista huolimatta paluuta ammattilaiskaukaloihin tekevän Carolina Hurricanesin Bryan Bickellin vai vaimonsa syöpäsairauden vuoksi pitkiä aikoja poissa kaukaloista olleen Ottawa Senatorsin Craig Andersonin. Kumpi tahansa voi palkinnon voittaa, ja molemmille sen soisi.

Oma valintani on Anderson. Ei siksi, että hän olisi jotenkin parempi vaihtoehto tai siksi, etteikö Bickell yhtä hyvin palkintoa ansaitsisi, vaan puhtaasti siksi, että onkologia sattuu olemaan minulle henkilökohtaisesti läheisempi teema kuin neurologia.

Oinonen: Oma valintani osuu myös Andersoniin − sillä pelillisellä perusteella, että Senators-maalivahti on henkilökohtaisen elämän tragedioista huolimatta kyennyt auttamaan joukkuettaan Bickellia enemmän. Anderson on torjunut 22 pelissä ja on vieläpä Mike Condonia edellä tilastoissa.

Hurricanes-hyökkääjä Bickell on vasta yrittämässä paluuta kaukaloon saatuaan MS-diagnoosin syksyllä, mikä on toki äärimmäisen kunnioitettavaa sekin.

Musta hevonen

Oinonen: Käytännössä tämä palkinto taitaa olla Andersonin ja Bickellin kaksintaistelu, mutta nostan kuitenkin esille toisen Hurricanes-pelaajan. Maalivahti Cam Ward nimittäin kirjoitti ennen kauden alkua Players' Tribune -julkaisuun tarinan kuurosta pojastaan. Rohkea avautuminen, joka on omalta osaltani edes vähän lieventänyt Wardin pelaamiseen kohdistuvaa kritiikkiä.

Kröger: On vähän väärin nimetä Bickell mustaksi hevoseksi, sillä hän voisi aivan hyvin voittaakin palkinnon, kuten edellä kuvasin. Toisaalta näiden kahden takaa tuskin nousee ketään muitakaan, joten Andersonille Masterton, Bickell on hyvä haastaja.

Tortorellan käskyt ovat tällä kaudella toimineet erinomaisesti.
Tortorellan käskyt ovat tällä kaudella toimineet erinomaisesti.
Kuva © Getty Images

Jack Adams Award (paras valmentaja)

Suosikki

Oinonen: En olisi Yhdysvaltain World Cup -konttauksen jälkeen uskonut sanovani tätä, mutta John Tortorella on ehdoton ykkösvalinta kauden parhaaksi valmentajaksi. Viime kaudella Columbus Blue Jackets oli Tortorellan alaisuudessa NHL:n neljänneksi viimeinen.

Tällä kaudella vaativa valmentaja on kuitenkin saanut homman toimimaan, ja Blue Jackets on noussut itäisen konferenssin kärkiryhmien joukkoon. Yksilöt ovat nostaneet tasoaan, ja yhteinen pelitapa toimii. Nuori joukkue on vahva haastaja pudotuspeleissä.

Kröger: Bruce Boudreau on pudonnut komeasti jaloilleen pettymykseen päättyneen Anaheim Ducks -jakson jälkeen. Hän on johtanut Wildin aivan liigan kärkisijoille ja varteenotettavaksi mestarisuosikiksi. Siihen jatkoksi sopisi mainiosti myös vuoden valmentajan palkinto.

Musta hevonen

Kröger: Alain Vigneault on tehnyt jo vuosien ajan hienoa työtä vaikeassa asemassa New York Rangersin pääkäskyttäjänä. Stanley Cup -finaalipaikka ja runkosarjan voitto ovat jo loistavia saavutuksia. Tänä vuonna Rangers on joutunut hieman luovuttamaan asemiaan divisioonassaan Blue Jacketsin nousun myötä, mutta on potentiaalinen haastaja kevään edetessä.

Oinonen: Oilers on kymmenen vuoden tauon jälkeen tekemässä paluun pudotuspeleihin, ja ainakin osa kunniasta on syytä antaa päävalmentaja Todd McLellanille. Kokenut kanadalainen on saanut vuosia rakennusvaiheessa olleen Oilers-ryhmän toimimaan.

Bergeron on elementissään kaksinkamppailuissa.
Bergeron on elementissään kaksinkamppailuissa.
Kuva © Getty Images

Selke Trophy (paras puolustava hyökkääjä)

Suosikki

Kröger: Voiko Selkestä enää puhua ilman Patrice Bergeronin nimen mainitsemista? Boston Bruinsin kanadalainen on palkinnolle sama kuin esimerkiksi Jere Lehtinen, John Madden ja Guy Carbonneau olivat aiemmin.

Monipuolinen, tunnollinen, taitava. Monien mielestä koko lailla täydellinen, ainakin Selken saajaksi.

Oinonen: Bergeron on kieltämättä tässä kategoriassa kova tekijä voitettuaan Selken jo kolmesti. Kuluvalla kaudella Bruins-hyökkääjä on kuitenkin jäänyt kauas parhaiden kausien tehoistaan. Niinpä nostan voittajasuosikiksi Anaheim Ducksin Ryan Keslerin, joka tunnollisen puolustamisen ohella on joukkueensa paras pistemies.

Musta hevonen

Oinonen: Nyt on aika nostaa suomalaisväriä. Potentiaalisia ehdokkaita on kaksikin: Aleksander Barkov ja Mikko Koivu. Florida Panthersin ykkössentteri Barkov menee aavistuksen edelle siksi, että pelaa heikommassa joukkueessa ja on myös pelikuntoon palattuaan vain nostanut tasoaan.

Kröger: Viime vuosina palkinto on jaettu jopa kiusallisen usein keskushyökkääjälle, mutta eräs laiturivaihtoehto voisi olla Ottawa Senatorsin Mark Stone. Stone on noussut pikku hiljaa liigan parhaimpien kahden suunnan hyökkääjien kastiin.

Carter on ollut Kingsin yksinäinen tehomies.
Carter on ollut Kingsin yksinäinen tehomies.
Kuva © Getty Images

Maurice "Rocket" Richard Trophy (maalipörssin voittaja)

Suosikki

Oinonen: Crosby on johtanut maalipörssiä valtaosan kaudesta, mutta etumatka on kaventunut. Lähimpänä on tällä hetkellä Kings-tähti Jeff Carter. Capitals-kapteeni Aleksandr Ovetškin on voittanut palkinnon neljänä viime kautena ja yhteensä kuudesti, eikä venäläistähti nytkään ole Crosbya perässä kuin viiden maalin verran.

Ovetškin on aina vahva veikkaus maalipörssin voittajaksi, mutta tällä kaudella uskon Carterin maalivireen säilyvän kauden loppuun asti ja kokeneen kanadalaisen voittavan ensimmäisen henkilökohtaisen palkintonsa.

Kröger: Kisa on yhä tasainen, mutta uskoisin Crosbyn pokkaavan tämän palkinnon itselleen. Joukkue valmistautuu kevääseen, ja Crosby parantanee omaa peliään joukkueen mukana. Myös Crosbyn laadukkaat joukkuetoverit, Jevgeni Malkin etunenässä, tarjoavat Crosbylle positiivisen kilpailuaseman maalitykkikisassa.

Musta hevonen

Kröger: Pokaali Tampereelle. Luotan Laineeseen kuin takavuosina luotettiin suomalaisiin kestävyysurheilijoihin. Jets mielii yhä mukaan pudotuspeleihin ja hapuilevan alakertansa johdosta Laineen maalivire on joukkueelle ensiarvoisen tärkeää. Dramaattisempi voisi jopa sanoa Jetsin nousevan ja kaatuvan Laineen tehojen mukana.

Oinonen: Puolustaja Burnsin maalipörssin voitto olisi sensaatiomaista, mutta ihan niin suureen yllätykseen en kuitenkaan usko. Haastajaksi nostan Blue Jacketsin sähäkän laiturin Cam Atkinsonin, joka on entisestään parantanut kolmen edellisen kauden kovia maalisaldoja.

» Lähetä palautetta toimitukselle