Topit
1) Mikko Rantanen, Colorado Avalanche
Mikko Rantanen pelasi erinomaisen tammikuun tehden 11 ottelussa 16 (5+11) tehopistettä. Rantanen oli kuukauden tehokkain suomalainen ja koko NHL:n kahdeksanneksi tehokkain pelaaja. Nathan MacKinnonin johtama ykkösketju, jossa laidoilla pelaavat Gabriel Landeskog ja Rantanen, keräsi yhteensä 38 tehopistettä tammikuun aikana.
Kovalla itseluottamuksella pelaava Rantanen on tekemässä lopullista läpimurtoaan NHL:n huippupelaajien joukkoon. Rantanen on tällä hetkellä 80 tehopisteen vauhdissa.
Avalanche voitti kahdeksan ottelua peräkkäin tammikuussa ja oli Läntisen konferenssin eniten pisteitä kerännyt joukkue. Viime kaudella koko NHL:n huonoin joukkue taistelee nyt tosissaan pudotuspelipaikasta ja on vain pisteen päässä villin kortin paikasta.
Granlund on noussut Wildin johtavaksi pelaajaksi Koivun pelatessa vaisumpaa kautta.
2) Mikael Granlund, Minnesota Wild
Marraskuusta alkaen Mikael Granlund on ollut Minnesota Wildin paras pelaaja. Tammikuussa Granlund jatkoi tuttua tehovirettään ja teki 11 ottelussa 13 tehopistettä jääden vain kolmessa ottelussa ilman tehomerkintöjä. Tutussa ketjussa Mikko Koivun ja Jason Zuckerin kanssa pelaava suomalaishyökkääjä sai jääaikaa eniten Wildin hyökkääjistä. Granlund on noussut Wildin johtavaksi pelaajaksi Koivun pelatessa vaisumpaa kautta.
Minnesota Wild voitti seitsemän tammikuun ottelua ja Läntisessä konferensissa vain Colorado Avalanche keräsi enenmmän pisteitä kuin Wild. Pudotuspelipaikka on kuitenkin tällä kaudella tiukassa, sillä joukkue on nyt viimeisessä villin kortin paikassa kiinni.
3) Pekka Rinne, Nashville Predators
Konkarimaalivahti jatkoi tuttuun tapaan varmoja otteitaan Nashville Predatorsin maalissa. Rinne pelasi tammikuussa kuusi ottelua ja voitti niistä viisi. Torjuntaprosentti oli peräti 93,9 ja päästettyjen maalien keskiarvo ottelua kohden 1,83. Rinne pelasi myös NHL:n tähdistöottelussa tammikuun lopulla. Tähdistöottelu oli Rinteelle uran toinen.
Rinteen työsarkaa Predatorsin maalilla helpottaa huomattavasti 22-vuotias Juuse Saros, joka pelasi neljä ottelua tammikuussa. Koko kaudella Saros on aloittanut 13 pelissä, kun viime kaudella otteluita aloittavana maalivahtina tuli 19.
Predators voitti tammikuussa kuusi ottelua kymmenestä mahdollisesta ja on Läntisessä konferensissa tällä hetkellä kolmantena kiinni suorassa pudotuspelipaikassa.
4) Tuukka Rask, Boston Bruins
Boston Bruins hävisi vain kerran varsinaisella peliajalla tammikuussa ja Tuukka Rask pelasi ilmiömäisesti maalillaan. Rask voitti tammikuun seitsemästä ottelustaan kuusi torjuntaprosentin ollessa 92,0. Ainoa tappiokin Raskille tuli vasta jatkoajalla Pittsburgh Penguinsia vastaan.
Raskin viimeinen tappio varsinaisella peliajalla on tullut marraskuun 26. päivä Edmonton Oilersille. Tämän jälkeen Rask on pelannut 19 ottelua ja voittanut niistä 16 torjuntaprosentin ollessa 93,9 ja päästettyjen maalien keskiarvon ollessa ottelua kohden 1,65. Tällä aikavälillä Rask on ollut eniten voittoja pelannut maalivahti NHL:ssä.
Rask aloitti kauden hieman haparoiden, ja kakkosmaalivahti Anton Hudobin saikin enemmän vastuuta Bruinsin maalilla. Rask on kuitenkin jo pitkään ollut omalla varmalla tasollaan, ja Hudobinille on jäänyt enää muutamia yksittäisiä otteluita pelattavaksi.
Ristolainen tuplasi alkukauden pistesaldonsa.
5) Rasmus Ristolainen, Buffalo Sabres
Tammikuussa vain Brent Burns ja John Klingberg olivat tehokkaampia puolustajia kuin Ristolainen. Buffalo Sabresin puolustuksessa lähes 25 minuuttia ottelua kohden pelannut Ristolainen teki tammikuun 12 ottelussa 11 tehopistettä, jolla isokokoinen puolustaja tuplasi alkukauden pistesaldonsa. Ilman tehopisteitä Ristolainen jäi vain kolmessa tammikuun ottelussa.
Itäisen konferenssin viimeiseksi juuttunut Sabres osoitti ajoittain myös piristymisen merkkejä. Jo kuudesti peräkkäin pudotuspelien ulkopuolelle jäänyt joukkue voitti neljä ottelua tammikuussa ja keräsi yhdeksän sarjapistettä. Tammikuun lopussa Sabres oli kolmen ottelun voittoputkessa maalieron ollessa näissä otteluissa peräti 11−1 Sabresin hyväksi. Yksi suurimmista ilonaiheista buffalolaisryhmällä oli hyvin toiminut ylivoimapeli. Sabres teki tammikuussa peräti 11 ylivoimamaalia, mikä oli neljänneksi eniten koko NHL:ssä.
Sabres pelasi vuoden ensimmäisenä päivänä myös ulkoilmaottelun New Yorkissa Citi Field –stadionilla New York Rangersia vastaan. Ristolainen teki ottelussa maalin ja syötti Sabresin avausosuman.
Lähellä valintaa
Aleksander Barkov teki kymmenen (4+6) tehopistettä tammikuussa ja oli Florida Panthersin toiseksi tehokkain pelaaja Jonathan Huberdeaun jälkeen. Yli 21 minuuttia ottelua kohden pelannut Barkov laukoi 43 kertaa vastustajan maalia kohti, vei aloitukset 57,7 prosentilla ja blokkasi kymmenen vastustajan laukausta.
Tammikuun viimeisenä viikonloppuna Barkov pelasi myös NHL:n tähdistöottelussa Tampassa. Viidettä kauttaan NHL:ssä pelaavalle Barkoville tähdistöottelu oli uran ensimmäinen.
Florida Panthers voitti tammikuun kymmenestä ottelusta vain kolme ja tippui Atlantin divisioonan neljänneltä sijalta viidenneksi. Pudotuspelipaikka alkaa lipua Panthersin käsistä, sillä villin kortin paikkaankin on matkaa jo 12 pistettä.
Teuvo Teräväinen oli Carolina Hurricanesin tehokkain pelaaja 11 (4+7) tehopisteellään tammikuun kahdessatoista ottelussa. Sebastian Ahon loukkaannuttua tammikuun puolivälissä menivät Hurricanesin ketjut uuteen uskoon.
Normaalisti Jordan Staalin johtamassa ketjussa pelannut Teräväinen onkin nähty myös Victor Raskin sentteröimässä ketjussa, jossa toisella laidalla pelaa Justin Williams. Teräväinen on pelaamassa parasta kauttaan NHL:ssä. Kauden 49 ottelussa on syntynyt jo 39 tehopistettä, millä hän on Hurricanesin tehokkain pelaaja ennen Ahoa.
Antti Raanta torjui Arizona Coyotesin maalilla yhdeksästä tammikuun ottelusta kahdeksan ja voitti niistä kolme. Raannan päästettyjen maalien keskiarvo, 1,93 maalia ottelua kohden, oli koko NHL:n huippuluokkaa, kuten myös torjuntaprosentti 93,3. Ainoastaan kerran tammikuussa Raannan taakse tehtiin enemmän kuin kaksi maalia yhdessä ottelussa.
Coyotesiin täksi kaudeksi siirtynyt 28-vuotias Raanta kärsi pienistä loukkaantumisista kauden alkupuoliskolla. Raumalaislähtöinen veräjänvartija on kuitenkin pystynyt pelaamaan 28 ottelussa hyvällä torjuntaprosentilla 91,9. On hyvä huomioida, että Arizona Coyotes on koko NHL:n vähiten pisteitä kerännyt joukkue.
Flopit
1) Harri Säteri, Florida Panthers
Roberto Luongon ja James Reimerin loukkaantumiset mahdollistivat Säterin ensimmäiset pelit NHL:ssä. Säteri pelasi viidessä Panthersin pelissä tammikuussa ja aloittavana maalivahtina kolmessa ottelussa.
Torjuntaprosentti 28-vuotiaalla maalivahdilla oli 89,9 ja päästettyjen maalien keskiarvo ottelua kohden 3,75. Ainoan voittonsa Säteri sai tililleen vasta tammikuun viimeisessä Panthersin ottelussa New York Islandersia vastaan. Säteri ei ole onnistunut käyttämään tilaisuuttaan hyväksi.
Säteri varattiin jo vuoden 2008 varaustilaisuudessa San Jose Sharksiin, mutta ensimmäinen yritys Pohjois-Amerikassa ei tuottanut kuin 129 ottelua AHL:ssä. Kolmen KHL:ssä vietetyn kauden jälkeen Säteri kuitenkin teki Panthersin kanssa sopimuksen meneillään olevasta kaudesta.
Kun Luongo ja Reimer ovat yhä toipilaina sivussa, saa Säteri vastuuta vielä helmikuussakin. Reimerin on tarkoitus palata peleihin parin viikon kuluttua ja Luongokin on jo käynyt jäällä, joten Säterin olisi nyt onnistuttava Panthersin maalilla. Alku onkin lupaava, sillä voiton makuun päästyään Säteri torjui voiton myös helmikuun ensimmäisessä pelissä.
2) Artturi Lehkonen, Montreal Canadiens
Huolimatta 17 minuutin peliajasta ja lähes kahden minuutin ylivoimapeliajasta ottelua kohden Lehkosen tehottomuus jatkui tammikuussa. Viimeksi maalinteossa lokakuun lopulla onnistunut Lehkonen on sen jälkeen pelannut 22 ottelua ilman maalia.
Viime kaudella tulokkaana 18 maalia tehneeseen Lehkoseen asetettiin tälle kaudelle kovat odotukset Canadiensin organisaatiossa.
Maalinteon kanssa on Lehkosen ohella tuskaillut koko Montreal Canadiensin joukkue. Konkarihyökkääjä Tomas Plekanecilla on tilillään neljä tehtyä maalia ja kesällä kovin odotuksin Canadiensiin tulleella Jonathan Drouinilla seitsemän.
Canadiensin tilanne alkaa olla myös tukala Itäisen konferenssin pudotuspelipaikoista taisteltaessa. Villin kortin paikkaankin on Canadiensilla matkaa jo kymmenen pistettä.
Putoaminen alempiin ketjuihin pienelle peliajalle olisi Puljujärven uran jatkon kannalta huono asia.
3) Jesse Puljujärvi, Edmonton Oilers
Vaikka Jesse Puljujärvi onkin vakiinnuttanut pelipaikkansa Edmonton Oilersin miehistössä, ei tammikuussa tehopisteitä syntynyt kuin vain kahdessa ottelussa. Tammikuun alussa Puljujärvi menetti unelmapaikkansa Connor McDavidin laidalta ja hänet siirrettiin Ryan Nugent-Hopkinsin johtamaan kakkosketjuun.
Murtuneiden kylkiluiden takia sivuun jääneen Nugent-Hopkinsin sentterin paikan korvasi ensin Leon Draisaitl ja tammikuun viimeisessä ottelussa Jujhar Khaira. Toisena laiturina Puljujärven kanssa pelasi lähes koko tammikuun jo McDavidin ketjusta tuttu Milan Lucic.
Viimeisissä seitsemässä ottelussa Puljujärven peliaika on pudonnut 13 ja puoleen minuuttiin ottelua kohden, ja ylivoimapeliaikakin alle minuuttiin. Nuoren hyökkääjän olisikin saatava onnistumisia hyökkäyspäässä jatkossa, jotta pelipaikka Oilersin kärkiketjuissa pysyisi kauden loppuun. Putoaminen alempiin ketjuihin pienelle peliajalle olisi Puljujärven uran jatkon kannalta huono asia.
4) Jori Lehterä, Philadelphia Flyers
Lehterä pelasi kymmenen ottelua tammikuussa kymmenen ja puolen minuutin keskimääräisellä peliajalla ottelua kohden. Philadelphia Flyersin neljänteen ketjuun laitahyökkääjäksi juuttunut Lehterä on pelannut viime pelit Scott Laughtonin ja Tyrell Goulbournen kanssa. Lehterä sai tammikuussa tililleen vain yhden syöttöpisteen ja laukoi kohti vastustajan maalia vaivaiset neljä kertaa.
Flyersin valmentajalla Dave Hakstolilla ei näytä olevan paljoa käyttöä Lehterälle, jonka luisteluvoima ei riitä Flyersin nopeatempoisessa pelissä. Lehterän sopimus kattaa vielä ensi kauden ja rasittaa Flyersin palkkabudjettia 4,7 miljoonaa dollaria kaudessa.
5) Markus Granlund, Vancouver Canucks
Markus Granlundin rooli Vancouver Canucksissa on muuttunut aiempaa puolustavampaan suuntaan ja hän on pelannut alemmissa kentissä. Tammikuussa Canucksin kokoonpanoon palasivat loukkaantuneina olleet Bo Horvat ja Sven Bärtschi, mikä vähensi vielä entisestään nuoremman Granlundin hyökkäyspään vastuuta.
Viime kaudella 19 maalia ja läpimurtonsa NHL:ään tehnyt Granlund ei ole pystynyt vastaavaan tällä kaudella. Yhden syöttöpisteen tammikuussa tehnyt Granlund on koko kauden aikana tehnyt vain seitsemän maalia ja 11 tehopistettä.
Lähellä valintaa
Toronto Maple Leafsin päävalmentaja Mike Babcock siirsi tammikuun lopulla Leo Komarovin pois tutulta paikaltaan Nazem Kadrin laidalta kakkosketjusta. Mitch Marnerille tilaa tehnyt Komarov putosi Dominic Mooren johtamaan neljänteen ketjuun, jossa on pelannut kolme viimeistä ottelua. Muutos oli todennäköisesti enemmänkin joukkueen herättelyä muutaman heikomman ottelun jälkeen kuin Komarovin huonoutta.
Vaikka Komarovin vahvuudet ovatkin paljolti muualla kuin tehopisteissä, on hän nyt pelannut 17 ottelua ilman maalia ja koko kauden aikana tehnyt vain 13 tehopistettä. Maple Leafsin ryhmässä on paljon nuoria ja nälkäisiä pelaajia − kuten Kasperi Kapanen − viemässä peliaikaa kokeneemmilta.
Jussi Jokinen puki tammikuussa jo kolmannen seuran pelipaidan päälleen tällä kaudella. Edmonton Oilersissa kautensa aloittanut Jokinen kaupattiin ensin Los Angeles Kingsiin ja sieltä siirtolistan kautta matka jatkui Columbus Blue Jacketsiin tammikuun puolivälissä.
Blue Jacketsissa Jokinen pelasi tammikuussa neljä ottelua ilman tehopisteitä, ja kahdessa viimeisessä ottelussa veteraanin peliaika on jäänyt vain seitsemään ja puoleen minuuttiin ottelua kohden.
Hitchcock ei ole löytänyt käyttöä kiekolliselle Hongalle Starsin puolustuksessa.
Viimeisten pelien perusteella myöskään Columbus Blue Jacketsilla ei näytä olevan kovinkaan suurta käyttöä 34-vuotiaalle Jokiselle. NHL:ssä 924 runkosarjaottelua pelanneen Jokisen mittava ura saattaakin tulla päätökseen Pohjois-Amerikassa tämän kauden jälkeen.
Julius Honka pääsi tammikuussa pelaamaan vain kuudessa Dallas Starsin ottelussa ja peliaika jäi alle 14 minuuttiin ottelua kohden. Ylivoimallakaan kiekollinen puolustaja ei saanut Starsin päävalmentajalta, Ken Hitchcockilta, vastuuta kuin noin minuutin verran ottelua kohden.
Starsissa suurimmat peliminuutit menevät pakkiparille John Klingberg-Esa Lindell ja kakkosparille Dam Hamhuis-Greg Pateryn. Myös parhaimmillaan kymmenen tehopistettä kaudessa tehnyt Stephen Johns on Starsin puolustajakalustossa Hongan edellä.
22-vuotiaan Hongan odotettiin murtautuvan tällä kaudella Starsin puolustukseen ja tekevän läpimurtonsa NHL:ssä. Takana oli jo kolme tehokasta kautta AHL:ssä ja 16 ottelua Starsissa viime kaudelta. Hitchcock ei kuitenkaan ole löytänyt käyttöä kiekolliselle Hongalle Starsin puolustuksessa.