Kyllä Paka hoitaa - Nyt Espoo United ja Pittsburgh Penguins

NHL / Haastattelu
Petri Pakaslahti aloitti uuden työn Espoossa alkukesästä.
Kuva © Johanna Lahdenperä
Nykyisin kahta tonttia hoitava Petri Pakaslahti istahti Jatkoajan jututettavaksi lokakuun lopussa. Puheenaiheeksi nousi uuden espoolaisseuran lisäksi Pakaslahden työ kahdelle täysin erin mittakaavan jääkiekko-organisaatiolle.

Jokereissa vuonna 2002 Suomen mestaruutta juhlinut Petri Pakaslahti päätti uransa jääkiekkoilijana Ruotsissa 2011 sitkeän nivusvaivan vuoksi. Lopetuksen jälkeen hän aloitti opinnot kauppakorkekoulussa ja on tällä hetkellä gradua vaille kauppatieteiden maisteri.

Jääkiekkourallaan keskushyökkääjänä pelannut Pakaslahti tunnettiin erityisesti hyvänä aloittajana. Ruotsissa muiden joukkueiden pelaajat valitsivatkin Pakaslahden sarjan parhaaksi aloittajaksi.

"OLIN OIKEASSA PAIKASSA OIKEAAN AIKAAN"

− Se taisi tulla jostain jokerifaneilta. Olisiko liittynyt jotenkin juuri aloituksiin, Pakaslahti pohti kysyttäessä mistä sanonta "kyllä Paka hoitaa" on lähtenyt.

Tänä päivänä Pakaslahti toimii Espoo Unitedin urheilutoimenjohtajana sekä kykyjenetsijänä NHL-joukkue Pittsburgh Penguinsilla. Kykyjenetsijänä hän aloitti vuosi sitten. Aloituskausi 2015-2016 päättyi heti himoittuun Stanley Cup-voittoon.

− Olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan, "Paka" hymyilee.

Kauden 2015-2016 päätteeksi suomalaisista Olli Määttä ja Petri Pakaslahti juhli Stanley Cup-voittoa.
Kuva © Getty Images

Kykyjenetsijäksi Pakaslahti päätyi tutun pelikaverin vihjeestä hänen itsensä siirryttyä samaisesta tehtävästä muihin töihin.

− Pelikaveri vinkkasi, että he (Penguins) hakevat puolipäiväistä scouttia Suomesta. Nimeni oli noussut esille ja kävin sitten haastattelussa siellä. Vähän piti itsekin miettiä, että onko minulla mahdollista sitä työtä tehdä. Nyt oli kuitenkin hyvä sauma ja siitä se sitten lähti.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla

Pian NHL-kauden päätteeksi Pakaslahdelle tarjoutui mahdollisuus lähteä rakentamaan joukkuetta alusta alkaen Espoo Unitedille. Urheilutoimenjohtajana ja kykyjenetsijänä toimiminen on osoittaunut toisiaan tukevaksi yhtälöksi, kun molempien tehtäviin kuuluu sopivien pelaajien löytäminen.

− Monesti peliä katsoessa näkee pelaajia molemmille työnantajalle. Sitä katsoo, että tuossa voisi olla NHL-potentiaalia ja tuossa voisi olla hyvä Mestis-pelaaja.

Pelejä Pakaslahdella tulee katsottua paljon, niinkin paljon ettei niitä enää vapaa-ajalla halua katsoa.

− Varmaan tulee katsottua viisi peliä viikossa. Katson ketä pelaa missäkin, millä kokoonpanoilla ja valitsen niistä parhaan. Tämä peli ja tämä pelaaja olisi kiva nähdä.

Suomessa osa-aikaisena toimivalle kykyjenetsijälle ei tule matkustamista niin paljon kuin päätoimisille NHL-scouteille.

− Elokuussa olin Tšekeissä katsomassa ensi kesän draft-ikäisten maajoukkuepelejä. Nyt olin viikon USA:ssa ja ensi viikolla lähden Göteborgiin katsomaan kaksikymppisten kisat. Keväällä sitten tulee kolme viikon reissua Yhdysvaltoihin.

Junioreiden seuraamista helpottaa pääkaupunkiseudulla asuminen, kun lähellä on useita seuroja joiden peliä käydä katsomassa.

− Ei tarvitse hirveänä matkustaa kauemmas, kun joukkueet tulevat tänne kuitenkin pelaamaan. Näkee aika hyvin ne pelaajat tässä lähiympäristössä.

Pelitaito ja luonne harventaa laajan joukon muutamiin

Sopivia pelaajia kartoittaessa työ lähtee liikkeelle isosta joukosta. Joskus jostain pelaajasta annetaan vihje, mutta NHL:lle pelaajia hakiessa katse on ennen kaikkea maajoukkuepelaajissa.

− Se helpottaa ehkä vähän, että ne pelaajat pelaavat maajoukkueessa. Maajoukkueturnauksissa saa aika hyvän yleiskuvan. Sen jälkeen alan seuraamaan niitä pelaajia ja niitä jotka kenties voisi ulkopuolelta olla sopivia. Pikku hiljaa se joukko harvenee.

− Kevättä kohti mennessä, pyrin näkemään niitä pelaajia, joista tykkään enemmän. Heitä käyn katsomassa useammin, että saan hyvän kokonaiskuvan.

Maajoukkueeseen pääseminen herättää kykyjenetsijöiden mielenkiinnon ja helpottaa pelaajien kartoittamista.

Pelilliset kyvyt ovat vain yksi osa mihin kiinnitetään huomiota pelaajia kartoittaessa. Taustatyö on tärkeässä asemassa, kun pelaajan sopivuutta joukkueeseen hahmotetaan.

"TÄRKEIN POINTTI ON, ETTÄ ON URHEILIJA"

− On siinä aika monta kulmaa, mistä sitä pitää miettiä. Pelityyli, pelitaidot ja minkälainen tyyppi. Katson missä on pelannut aiemmin ja missä kehitysvaiheessa pelaaja on. Sitten tietenkin mietin, että miten sopii meidän joukkueeseen ja mihin rooliin sopii meidän joukkueessa.

Pelaajavalintoihin vaikuttaa paljon myös pelaajan oma persoona ja omistautuminen jääkiekkouralleen.

− Se on selvä homma, ettei sellaista pelaajaa haluta ottaa joka on hankala eikä pelaa joukkueelle. Tärkein pointti on, että on urheilija. Pelaajan pitää ymmärtää harjoittelun ja työnteon merkitys, olla valmis satsaamaan siihen.

Tietojen onkimista ja keskusteluja 

Suomessa Mestis-pelaajan ja potentiaalisen NHL-pelaajan valintaprosessi eroaa jo keskusteluyhteydessä. Suomessa pelaajaa ei välttämättä edes jututeta kasvotusten ennen valintaa. Molemmissa keskustelut aloitetaan pelaajan agentin kanssa.

− NHL-hommasta Mestis eroaa siinä, että Mestikseen voi pelaajan kanssa puhua puhelimessa ja kysellä aikaisemmilta valmentajilta millainen on. NHL-puolelle on tarkempaa. Kaikki potentiaaliset pelaajat haastatellaan ja yritetään onkia tietoa. Yritetään saada selville, voisiko hänestä tulla NHL-pelaaja.

Suomalaisilla pelaajilla on rapakon takana hyvä maine ja heihin suhtaudutaan erittäin hyvin.

− Kyllä suomalaisia pelaajia pidetään arvossaan. He ovat hyviä joukkuepelaajia ja tekevät yleensä nurkumatta töitä.

Kysyttäessä suurimpia eroja NHL:n ja Suomen jääkiekko-organisaatioissa omaan työhön nähden, Pakaslahti kertoo NHL-organisaatioiden olevan paljon isompia. Rahaa, aikaa ja ihmisiä käytetään, jotta varaukset menee nappiin.

− Todella paljon satsataan siihen, että löydetään ne ketkä halutaan varata. Tehdään oikeastaan kaikki mahdollinen, että varmasti osutaan oikeeseen.

− Eihän sitä tietenkään ihmisen pään sisään pääse, että monesti menee väärinkin. Pelaajat kuitenkin on siinä iässä, että paljon voi vielä tapahtua. Ei se helppoa ole, tosi vaikeata oikeastaan.

Paljon työtä, mutta antoisaa

Antoisinta kykyjenetsijän työssä on Pakaslahden mukaan ollut nähdä miten huippuorganisaatio toimii.

− Siellä on vaatimustaso aika kova. On ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon työtä se vaatii, että siellä mahtuu kokoonpanoon ja pääsee pelaamaan.

Myös muiden scouttien kanssa keskustelu on ollut mielenkiintoista, kun on voinut verrata näkemyksiä pelaajista.

Työ kahdelle eri työnantajalle vie paljon aikaa ja vapaa-aikakin jää vähiin, mutta Pakaslahti on tyytyväinen tilanteeseensa mielenkiintoisten töiden parissa.

− Täytyy sanoa, että tässä on aika paljon tekemistä. Tämähän ei ole semmoista kahdeksasta neljään työtä. Illat ja viikonloput menee peleissä, mutta hyvien ihmisten kanssa tekee näitä, niin se on mukavaa.

» Lähetä palautetta toimitukselle