x

Osallistu Jatkoajan lukijatutkimukseen

Tutkimuksessa kartoitamme lukijoidemme mielipiteitä Jatkoaika.comin toimitukselliseen sisältöön liittyen. Vastaamalla lukijatutkimukseen voit siis tuoda äänesi kuuluviin ja vaikuttaa sivuston tulevaisuuteen.

Tutkimukseen vastaamiseen kannattaa varata aikaa noin 5 minuuttia. Kaikki vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti ja nimettöminä.

Kaikkien kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 10 kappaletta tyylikkäitä Jatkoaika-lippiksiä ja -pipoja.

Osallistu kyselyyn tästä »

Ei kiitos

Mikko Manner toimii Leijonissa apuvalmentajan roolissa.

Emil Hansson www.hanssonsphoto.net

Leijonissa yhtäläisyyksiä Suomen mestariin niin pelitavassa kuin ilmapiirissäkin: "Meillä oli hyvä koelaboratorio Kärpissä"

Suomi on ihastuttanut kiekkokansaa aloitteellisella, ennakkoluulottomalla ja rohkealla pelaamisellaan. Leijonien apuvalmentaja ja Kärppien päävalmentaja Mikko Manner korostaa, että pelitavan ideologia ei ole häneltä peräisin.

Suomen päävalmentaja Mikko Manner, 43, toimii Oulun Kärppien päävalmentajana ja Manner johdattikin menneellä kaudella Kärpät Suomen mestaruuteen asti.

Kärpät pelasi ennakkoluulotonta, tietyllä tavalla pelipaikatonta jääkiekkoa, jossa pelaajilla oli lupa epäonnistua. Sama ajatusmalli vallitsee Leijonissakin.

− Jokainen pelaaja, jokainen valmentaja ja huoltaja uskaltavat niillä vahvuuksilla touhuta, millä hänet on maajoukkueeseen valittu. Siinä onnistuimme tänä vuonna Kärpissä, että jokainen pelaaja uskalsi heittäytyä pelille ja uskalsi pelata rohkeasti eikä pelännyt virheitä, Manner kertoo.

− Kun tulen Liigasta tähän ja täällä on NHL-pelaajia, minulla on ensimmäisestä päivästä lähtien ollut sellainen fiilis, että saan käyttäytyä sillä tavalla, minkälainen olen. Ja se näkyy myös pelikentällä meidän pelaajissa. Se on tuonut hyvän tasapainoisen sekoituksen vanhaa Suomen tiivistä viisikkopelaamista ja sitten nopeata suunnanmuutospelaamista, mitä Kärpissä pelasimme. Uskon, että tämä on aika optimaalinen sekoitus tällä hetkellä, hän jatkaa.

Kaikki lähtee pelaajien mentaliteetin lujuudesta.

− Jokainen uskaltaa heittäytyä sille pelille, uskaltaa touhuta siellä ja painaa menemään ilman, että tarvitsisi ajatella, tuomittaisiinko jostain teosta. Mielestäni se kertoo hyvästä ilmapiiristä, ja että joukkueessa on hyvä olla, Manner painottaa.

"Meillä oli hyvä koelaboratorio Kärpissä"

Päätös nyt nähdylle pelaamiselle tehtiin jo viime kesänä Jussi Tapolan, Mannerin ja joukkueen päävalmentajan Lauri Marjamäen kanssa.

− Meillä oli hyvä koelaboratorio Kärpissä. Kun onnistuimme sillä pärjäämään, se varmasti ruokki itseluottamusta pelata sillä tavalla myöskin täällä maajoukkueessa tai siihen suuntaan samalla tavalla. 

Mannerin mielestä Kärpissä aloitteellisuus meni ehkä hieman överiksi ja joukkue säntäili vähän joka paikkaan kaukalossa. Sen takia Kärpät otti vastaan kohtuullisen paljon ylivoimahyökkäyksiä. MM-kisoissa samaan ei ole ollut varaa.

− Täällä on ollut sopiva kurinalaisuus, tasapaino ja meillä on myös perinteiset vaiheet mukana, ettei meidän peli mene pelkäksi kaahaamiseksi: pidämme viisikkoa kasassa silloin, kun vastustaja saa hyviä hetkiä ja me saisimme itse saumoja vaihtaa kiekolla, hän toteaa.

Manner ei ota kunniaa pelitavasta, eikä pelaamisen ideologia ole häneltä peräisin, vaikka Leijonien pelaaminen ajoittain muistuttaakin paljon Kärppien vastaavaa.

− Tämä lähtee enemmänkin siitä, että me valmentajat olemme lähestyneet asioita aika avoimin mielin ja siitä, että me valmentajat pystymme myös kehittymään. Olemme aika tarkkaan katsoneet, että mitä parhaat joukkueet ovat tehneet edellisissä kisoissa.

− Meillä on myös muuttunut sukupolvi. Meillä on erittäin ennakkoluulottomia ja luistelevia puolustajia, joille pelin kääntäminen ja vastustajan kovan karvauspelaamisen pelaaminen pois liikkeestä liikkeeseen ovat erittäin luontaista. Se on mahdollistanut sen, että meidän pelistämme on automaattisesti tullut vähän dynaamisempaa, hän jatkaa.

Meidän Pelin tempolätkää

Leijonien pelitapa onkin sekoitus Meidän Peliä ja tempolätkää. Suomen valmennusjohto on ottanut perinteisestä viisikkopelaamisesta tiettyjä asioita ja sekoittanut niitä tempolätkän kanssa.

Meidän Pelin opit ovat tarjonneet jalustan sille, että Leijonien pelaamisesta on tullut pelinopeampaa. Parhaimmillaan Leijonat on pelannut reagointijääkiekkoa, mutta ennen kaikkea monipuolista jääkiekkoa. 

Suomi on lähtenyt hyökkäyksiin hitaammalla rytmillä silloin, kun siihen tilaisuus on ollut ja peli sitä vaatinut, mutta vastaavasti lähtenyt hyökkäyksiin nopealla rytmillä, kun vastustajan viisikko on ollut organisoimaton.

Manner painottaakin, että Leijonissa riittää ymmärrys ja reagointi pelata tilanteita sitä mukaa, miten tilanteita havainnoidaan.

− Olemme tottuneet viime vuosina siihen, että Tappara, Kärpät ja Suomi ovat menestyneet erittäin tiiviillä viisikkopelaamisella, missä on ollut selkeät vaiheet näkyvissä ja pelaajat ovat olleet lähellä toisiaan. Jos vastustaja vaikka vetäytyy, eikä tulekaan päälle, meillä riittää kuitenkin ajatus siihen, että emme lähdekkään tyhmästi yksin puskemaan, joka tuottaa huonoa jatkumoa.

− Niin kuin meidän puolustajamme ovat näyttäneet, pystymme rytmittämään peliä ja ostaa vähän aikaa meidän hyökkääjillemme, jotta pääsisimme jälleen täyteen vauhtiin, ja saisimme nopeuden ja taidon esiin, hän toteaa.

Suomi on kaatanut MM-kisoissa Yhdysvallat sekä Kanadan jääkiekon todellisista suurmaista.

Emil Hansson www.hanssonsphoto.net

Repivä hyökkääjä tärkeä osa-alue pelaamisessa

Yksi pelin osa-alue tai pikemminkin yksityiskohta on avaustilanteissa Leijonien repivä hyökkääjä. Painottoman puolen laitahyökkääjä on ampaissut ylöspäin, repien samalla vastustajan viisikkoa pituussuunnassa. Repivä hyökkääjä on siten luonut tilaa lyhytsyöttöpelille sekä kuljettamisille. Samanlaista repivää hyökkääjää käytettiin menneellä kaudella Kärpissäkin.

Tämä onkin tuottanut tulosta varsinkin Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan.

Manner pitääkin repivää hyökkääjää erittäin tärkeänä elementtinä silloin, jos vastustaja paineistaa kovaa. 

− Kaikki ymmärtävät, että jalkapallossa on ollut jo kauan, että siellä tehdään tilaa johonkin, jotta tilaa syntyisi, niin että pääsisimme käyttämään taitoa.

Hän painottaa samaan hengenvetoon, ettei sitäkään voi koko ajan käyttää.

− Pitää vähän tunnistaa tilannetta, että minkälainen vastustajan karvaus on siinä tilanteessa. Jos on keskialueen purkukiekkoja ja rytmityksiä, siinä ehkä kannattaa olla pelattavissa kolmella kaistalla, hän painottaa.

"Siinähän menee hallitun riskin raja jääkiekossa, millä riskiasteella ylität siniviivan"

Kaikki nimittäin tähtää siihen, että Suomi pystyisi etenemään kuljettamalla kiekkoa hyökkäyssiniviivan yli, jotta suorahyökkäämisessä olisi uhka läsnä.

− Siinähän menee hallitun riskin raja jääkiekossa, millä riskiasteella ylität siniviivan. Optimaalinen tilanne on päästä kuljettamalla, jolloin vastustaja joutuu käyttämään energiaa siihen, että he saavat sinun hyökkäyspelaamisen poikki, Manner analysoi.

Mikäli hyökkäyssiniviivan yli ei päästä kiekon kanssa, korostuvat siirtokiekkojen lähettäminen paikkoihin, mistä vastustajalla olisi mahdollisimman vaikea aloittaa oma hyökkäyspeli ja Leijonilla olisi mahdollisuus riistää kiekko.

Jos päätykiekolle ei löydy tilaisuutta, on Mannerin mukaan viimeisenä vaihtoehtona vain sijoittaa kiekko pois ja pysyä pelin sisällä.

− Tuollaista arviointia pelaaja joutuu tekemään koko ajan ja meidän tehtävänä on tukea sitä, Manner sanelee.

Suomen pelaamisesta puuttui avaustilanteiden kolmiopelaaminen hävityssä Saksa-ottelussa. Heti seuraavassa ottelussa Leijonat käytti Yhdysvaltoja vastaan ensimmäisessä erässä korostuneesti avaustilanteissa alakolmio-pelaamista.

Alakolmio syntyy, kun pakki-pakki-syötön aikana keskushyökkääjä laskeutuu tarpeeksi lähelle tarjoamaan syöttösuuntaa keskikaistalle. Tällä tavoin Suomi muun muassa pystyi murtamaan Yhdsyvaltojen ensimmäisen paineistustason.

Mannerin mielestä sitä ei olla kovin paljoa painotettu, sillä se tulee pelaajilta luontaisesti. Kyseessä on nimittäin peruspallopelien lainalaisuus.

− Meillä on mielestäni sellaisia keskushyökkääjiä, jotka haluavat paljon kiekkoa ja heillä on luisteluvoimaa, ja tykkäävät olla hakemassa sitä sylistä. Se on mielestäni aika automaattista näille pelaajille, hän päättää.

» Lähetä palautetta toimitukselle

Lue myös

MM-kisojen parhaimmat palkittiin - Aho turnauksen paras hyökkääjä

MAAJOUKKUE | 21.5.2018 0:41
Vuoden 2018 MM-kisat päättyivät jälleen Ruotsin kultajuhliin. Median tähdistökentälliseen mahtui mestaruusjoukkueesta neljä pelaajaa. Suomalaisväriäkin löytyi palkituista, kun Sebastian Aho palkittiin turnauksen parhaimpana hyökkääjänä ja valittiin tähdistökentälliseen. lue lisää

Lauri Marjamäki kertasi aikaansa Leijonien peräsimessä: "En tiedä, onko se minun jättämäni perintö"

MAAJOUKKUE | 18.5.2018 8:00
Leijonien kisat saivat tylyn lopun, kun Sveitsi kaatoi Leijonat lukemin 3-2. puolivälieräottelussa. Samalla päättyi Lauri Marjamäen ajanjakso jääkiekko maajoukkueen päävalmentajana. Häntä seuraa työssä Jukka Jalonen. lue lisää

Jatkoajan MM-kisatoimitus: Leijonien viisikon rakenne murtui brutaalilla tavalla − "Sebastian Ahokin jäi pieneksi"

MAAJOUKKUE | 18.5.2018 8:00
Leijonien taival Tanskan MM-kisoissa päättyi karmaisevaan Sveitsi-puolivälierätappioon. Jatkoajan MM-kisatoimitus kävi läpi joukkueen turnauksen vaiheita, ja katastrofin syitä sekä seurauksia. lue lisää

Karvaasti pettynyt Mikko Rantanen: "Tulosmielessä tämä oli huono turnaus"

MAAJOUKKUE | 18.5.2018 7:00
Mikko Rantanen ei säästellyt sanojaan murheellisen Sveitsi-puolivälierän jälkeen. Nuori hyökkääjä kertasi niin puutteellisia pelillisiä osa-alueita kuin Leijonien henkistäkin kanttia. lue lisää

Leijonien kapteeni Mikael Granlund Suomen toisesta erästä: "Emme hyökänneet yhdessä"

MAAJOUKKUE | 18.5.2018 7:00
Leijonat kärsi puolivälierätappion Sveitsille torstai-iltana ja näin ollen Suomen taival tämän vuotisissa miesten MM-kisoissa päättyi. Leijonien kapteeni Mikael Granlund manasi ottelun jälkeen toista erää. lue lisää

Kommentit

Luetuimmat