Peli pyöri paljon keskialueella ja erityisesti HIFK:lla oli vaikeuksia päästä alueen yli organisoidusti. Peli olikin melko vauhdikasta molempien kääntäessä hyökkäyssuuntaa nopeasti katkojen jälkeen. Molemmissa kenttäpäädyissä nähtiin muutamia loistavia maalipaikkoja, mutta maalivahdit esiintyivät edukseen.
Avauserässä niskan päällä ollut Tappara sai aikaan lukuisia pitkiä pyörityksiä, jotka se päätti lähes poikkeuksetta siniviivan kautta laukausta hakien. HIFK-puolustus onnistuikin nollaamaan useampia hyviä maalipaikkoja maalinedustaansa tiiviisti puolustamalla.
− Kaksi erää olivat erittäin hyvää jääkiekkoa meiltä. Pidimme kaverin pois maalipaikoilta ja loimme itse aika monta paikkaa. Tärkeää on tiedostaa se, että vaikka kuinka hyvin pelaat, niin tulee taas uusi erä ja se voitto pitää pystyä puristamaan, kertasi Tapparan päävalmentaja Jukka Rautakorpi.
− Peli ja maalit ovat tavallaan eri asia, maalit ratkaisevat. Hyvästä pelaamisesta ei pelata, vaan tuloksesta. Tänään oli hieman sellainen peli, kaksi erää oli niin täysin meidän peliämme ja kuitenkin olimme vain maalin johdossa. Se voitto pitää puristaa, se menee aina henkiselle puolelle. Hyvä puristus oli, pienestä oli kiinni aika moni maalia.
Toiseen erään Tappara iski vielä astetta kovemman vaihteen silmään ja hallitsi kenttätapahtumia mielin määrin. Tällä kertaa painostus näkyi myös tulostaululla, kun Tomas Záborský karkasi nokikkain Atte Engrenin kanssa ja upotti kiekon vastustamattomasti verkkoon.
− Tästä ei mitään huikeaa kiekkospektaakkelia syntynyt tänään varmaan kummallekaan. Meidän esityksemme oli kesy, eihän meillä ollut juurikaan edes maalipaikkoja kahteen erään. Ensimmäinen kymppi oli lupaava, se näytti, miten meidän pitää pystyä pelaamaan Tapparaa vastan. Sitten se ote hiipui ja Tapparan rutiini jauhoi, tiivisti HIFK:n Ari-Pekka Selin.
Erikoistilanteille ei ottelussa ollut sijaa, sillä päätuomaripari vihelsi vain yhden kahden minuutin rangaistuksen, senkin Teemu Eroselle pelin viivyttämisestä. Ylivoimallaan Tappara ei lisämaaleja saanut aikaan hyvistä paikoista huolimatta.
− Engren antoi meille mahdollisuuden pelata tästä vielä viimeisessä erässä. Emme päässeet edes ylivoimaa pelaamaan, emme pakottaneet vastustajaa rikkomaan. Kyllä tuon puolustamisen pitää olla ytimessä. Etäisyyksien pitää olla sellaiset, että kun puolustaa hyvin niin pystyisi hyökkäämään nopeasti ja tehokkaasti. Kiekkojen pitäisi pysyä paremmin hallussa, summasi Selin helsinkiläisten suurimpia kehityskohteita.
Rautakorpi ei ollut huolissaan vaisusta maalinteosta.
− Liigassa on paljon hyviä maalivahteja, Tappara-käskijä lohkaisi.
− Pitää vain lisätä tukitoimia. Emme me valmistavissa peleissä erityisen hyvin pelanneet, vaikka teimmekin paljon maaleja. Maalin pelejä olemme pelanneet käytännössä koko ajan, tärkeintä on pystyä voittamaan maalilla. Pelimme on mennyt koko ajan eteenpäin ja jauhanut paremmin ja paremmin.
Päätöserän jälkimmäinen kymmenminuuttinen oli illan tasaisinta vääntöä, kun HIFK jahtasi tasoitusmaalia. Tappara-avaukset lipsahtelivat pitkiksi kiekoiksi, mikä johti siihen, että vieraat onnistuivat luomaan muutamia kohtalaisia maalipaikkoja. Kaksi ensimmäistä erää kylmissään seisoskellut Dominik Hrachovina ei kuitenkaan ollut yllätettävissä.
Ottelun viimeisellä minuutilla nähtiin lopulta enemmän maaleja, kuin edeltäneen 59 peliminuutin aikana. Osumien merkitys oli kuitenkin kosmeettinen. Ensin Jukka Peltola iski 2-0 tyhjään maaliin. Thomas Nykopp pääsi vielä rikkomaan Hrachovinan haaveet nollapelistä, mutta liian myöhään, sillä pelikelloon jäi ainoastaan 2,7 sekuntia.