Mielipide

Duncan Keith – isolla jäällä hurjassa lennossa?

MAAJOUKKUE / Kolumni
28-vuotias Chicago Blackhawksin puolustaja Duncan Keith nousi NHL-puolustajien kirkkaimpaan kärkikastiin viimeistään kaudella 2009–2010, jolloin Keith voitti sekä Stanley Cupin, Norris Trophyn että olympiakultamitalin Kanadan isännöimistä kisoista. Nyt monipuolinen puolustaja nähdään Kanadan puolustuslinjoilla MM-kisojen haasteiden parissa.

Vuonna 2002 Chicago Blackhawks varasi varaustilaisuudessa riveihinsä puolustajalupauksen Duncan Keithin, joka lähti nousemaan kohti NHL:n kärkeä hitaalla, mutta varmalla tavalla. WHL:n ja AHL:n kautta Blackhawksin puolustuslinjoille pompannut Keith näytti jo NHL-uransa alkuvaiheilla väläyksiä potentiaalistaan.

Keith debytoi maajoukkueessa 24-vuotiaana Kanadan isännöimissä MM-kisoissa, joista mukaan tarttui hopeinen mitali. Sen jälkeen Keithiä kuin myöskään Blackhawksin pelaajia ei ole hetkeen nähty MM-kisakarkeloissa. Sen sijaan NHL:ssä uudelleen rakennettujen intiaanipaitojen nousujohteinen käyrä huipentui kauden 2009–2010 pudotuspeleihin, joista saalis oli paras mahdollinen.


Keith on vieraillut aiemminkin Suomessa joukkueensa kanssa.

Olympiakulta ei jäänyt kauden ainoaksi saavutukseksi, vaan pudotuspeleissä huikeasti Blackhawksin puolustuslinjoilla pelannut hyökkääjä nappasi parhaalle puolustajalle annettavan Norris Trophyn. Henkilökohtaisen, arvostetun pokaalin ja olympiamitalin lisäksi Keithin oli kunnia tuoda Stanley Cup kotiseudulleen läheisten ja kotikaupungin luo ihailtavaksi.

Voitetun Stanley Cupin jälkeen Blackhawks joutui tekemään isoa remonttia kokoonpanoonsa ja sen seurauksena menestys jäi laihaksi seuraavalla kaudella.

Tällä kaudella Chicago sai varsin mukavan pistesaaliin kasaan runkosarjassa, mutta pudotuspeleissä matka katkesi ensimmäiselle kierrokselle, kun Phoenix Coyotes sysäsi Blackhawksin ulos jatkokierroksilta.

– Saimme kasaan yli 100 pistettä ja pystyimme tekemään ison määrän maaleja, mutta tietysti tippuminen on pettymys. Tiedämme, että tästä on varaa parantaa, totesi Keith Chicagon medialle muutama päivä ottelusarjan päättymisen jälkeen.

Stanley Cupin voiton jälkeen Keithin rooli puolustuksen johtajan asemassa muuttui niin sanotuksi mentoriksi ja vierelle asettui Chicagon puolustajalupauksia. Pitkälti nuoren Nick Leddyn kanssa kuluneella kaudella puolustaneen Keithin pistemäärät laskivat Norris Trophy -kauteen verrattuna, mutta otteet pysyivät totutun laadukkaina.

Ison kaukalon mahdollisuus

Pelaajatyypiltään Keith on niin sanottu modernin ajan kiekollinen puolustaja. Keith liikkuu mahtavasti luistimilla, on aktiivinen niin omassa päässä kuin hyökkäyspäässä, ja kiekolliset ratkaisut ovat fiksuja.

Keith on vuosien varrella kehittynyt pitkälti luotettavaksi kahden suunnan puolustajaksi. Puolustuspelin suhteen Keithillä on omat rajoittavuudet koon ja fyysisyyden osalta, mutta näitä heikkouksia Keith on pystynyt kehittämään ja paikkaamaan loistavalla sijoittumisellaan.

Hyökkäyspelissä Keith osallistuu aktiivisesti pelitapahtumiin ja ylivoimalla 28-vuotias puolustaja on erittäin käyttökelpoinen tapaus. Uransa toisiin MM-kisoihin matkaavan Keithin kohdalla onkin monta mielenkiintoista asiaa tarkasteltavana Kanadan otteluiden kohdalla.

Keith on NHL:n yksi parhaista puolustajista luistelun suhteen. Keith on erikoistunut paineen alla karkaamaan aktiivisesti karvaavasta kärkikarvaajasta suojaamalla vartalollaan ja pelaamalla tasapainoisesti ja nopeasti kiekkoa eteenpäin. Välillä ratkaisut päätyvät kehnosti, mutta paljon kaudella lähes 30 minuutin pelejä pelaavan Keithin osalta heikot ratkaisut ovat isossa kuvassa pienemmässä roolissa.

Kanadan puolustuslinjoilta löytyy nuoria ja monipuolisia puolustajia, joiden vierelle Keith tuo lisää monipuolisuutta. Vierelle voi asettaa kenet tahansa ja homma toimii varmasti MM-kisatasolla.

Kanada tarvitsee isoon kaukaloon luistelunopeutta, jota Keith erityisesti tuo. Samalla hyökkäyksien lähtöihin tulee lisää variaatioita, mikä on aina peliä kehittävä pointti.

Vaikka pisteiden osalta Keithin NHL-kausi ei ollut paras ja huikein mahdollinen, eivät puolustajan taidot ole minnekään kadonneet. MM-kisoissa Keithin vastuu on seurajoukkueeseen verrattuna pienempi, minkä johdosta onkin mielenkiintoista seurata sen asian vaikutusta peliotteisiin. Puolustaja itse lähtee kisoihin odottavilla fiiliksillä.

– Olen innoissani päästessäni pelaamaan kisoihin ja Brent Sutterin alaisuuteen. Minua kysyttiin myös viime vuonna mukaan Slovakiaan, mutta käsivamman takia en voinut lähteä kisoihin. Tänä vuonna olen terveenä ja innoissani tulevasta haasteesta, tuumasi Keith tulevasta haasteestaan Chicagon medialle pian Blackhawksin tippumisen jälkeen.

Parhaimmillaan Kanadalla on hallussaan turnauksen paras puolustaja. Ei hyökkäystehojen suhteen, vaan kokonaispaketin suhteen. Keithin panosta kun ei tarvitse mitata vain hyökkäyspelin tehojen kautta.

» Lähetä palautetta toimitukselle