Toukokuun seitsemäntenä päivänä vuonna 2017 jääkiekkoa seuraavat suomalaiset tuijottivat vastaanottimien ääressä, kuinka ranskalaiset kaatoivat Leijonat kotikisoissaan peräti maalein 5–1. Samassa turnauksessa kuusi päivää myöhemmin Ranska oli kaataa myös Kanadan, mutta epäonninen pomppu vesitti suunnitelmat.
Nyt vuoden 2017 huumasta on jäljellä vain murto-osa. Kotikisoissaan Ranska sijoittui alkulohkossa Suomen taakse, kun joukkue oli viides ja jäi vain pisteen päähän jatkopaikasta. Seuraavana vuonna sijoitus oli kuudes.
Keväällä 2019 joukkueesta puuttui useita vahvoja pelaajia ja joukkue ei kyennyt voittamaan otteluakaan. Maaliero näytti lukemaa −20 ja seitsemässä ottelussa maaleja syntyi vain 14. Ranska pelasi Iso-Britanniaa vastaan säilyttääkseen paikkansa ylemmällä tasolla, mutta britit nousivat takaa-ajoasemasta voittoon saakka maalein 4–3.
Kohtalona oli putoaminen 1. divisioonan A-lohkoon.
– Olemme pelanneet kauan korkeammalla tasolla, joten tappio otti koville. Joukkueestamme puuttui monia pelaajia vuonna 2019, emmekä kyenneet löytämään keinoja Iso-Britannian voittamiseen. Se oli kova paikka jokaiselle joukkueen jäsenelle, kertaa joukkueessa pelannut Nicolas Ritz.
Jalkapallo, koripallo, rugby... jääkiekko
Ranskaan on pyritty tuomaan kiekko-oppeja ulkomailta, ja esimerkiksi Juhani Tamminen on valmentanut Ranskan maajoukkuetta vuosina 1994–96 ja Heikki Leime hänen jälkeensä. Tamminen myös koulutti Ranskan pääsarjan joukkueiden valmentajia.
Tammisen aikana Ranska sijoittui kahdeksanneksi vuonna 1995 ja sitä ennen parempia sijoituksia nähtiin vain 1930-luvulla.
Siitä huolimatta maata ei tunnetusti nosteta esille jääkiekosta puhuttaessa, mutta toukokuussa 2017 maa sai järjestettäväkseen maailmanmestaruuskilpailut yhdessä Saksan kanssa. Edellisen kerran jääkiekkoa pelattiin MM-tasolla Ranskassa talviolympialaisten yhteydessä 1968.
"Ei ole helppoa saada tilaa ranskalaisesta mediasta. Ihmiset eivät tiedäkään, kuinka suuri asia jalkapallo on täällä"
Etenkin kotijoukkueen 5–1-voitto Leijonista nosti tunnelman kattoon, kun pelaajat lauloivat rivissä Ranskan kansallislaulua ottelun päätyttyä ja yleisö juhli kaduilla. Tomut pyyhkiytyivät pois turnauksen loputtua ja maassa palattiin tuttuun päiväjärjestykseen. Jääkiekko ei liikuta kansaa.
– Kotiturnaus synnytti hetkeksi erilaisen tunnelman, kun monet lapset aloittivat jääkiekon pelaamisen. Jääkiekkoa yritetään kehittää maassamme, mutta se on hankalaa, kokenut hyökkääjä Ritz kertoo huolestuneena.
– Ei ole helppoa saada tilaa ranskalaisesta mediasta. Ihmiset eivät tiedäkään, kuinka suuri asia jalkapallo on täällä. Sen lisäksi jääkiekon edelle menevät myös koripallo, rugby sekä käsipallo. Kehitystä on kuitenkin havaittavissa ja olemme menossa oikeaan suuntaan.
Ritz on pelannut Ranskan pääsarjatasolla Ligue Magnusissa 11 vuotta ja 315 ottelua. Hyökkääjä on iskenyt urallaan Ranskassa 209 tehopistettä, minkä lisäksi yhden kauden aikana Norjassa syntyi 29 ja Tanskassa 20 tehopistettä. Viime kaudella sarjassa pelasi reilun 200 ranskalaispelaajan lisäksi yli 50 kanadalaista, 20 suomalaista sekä 19 slovakialaista.
– Sarjassa tapahtui suuri muutos, kun pelimäärä kasvoi 26:sta 44:ään. Pelimäärän kasvattamisen myötä taso nousi, kun monet ranskalaiset saapuivat ulkomailta takaisin Ranskaan pelaamaan. Monet seurat rakennuttivat myös uusia jäähalleja ja joukkueiden varallisuuden myötä yleinen taso on myös nousussa, Ritz kertaa.
– Pelaajana, joka on pelannut myös ulkomailla, voin sanoa, että Ranskan pääsarjataso ei kuitenkaan mielestäni saa ansaitsemaansa kunnioitusta ja huomiota.
Takaportin kautta viimein takaisin korkeammalle tasolle
"MEIDÄN TAVOITTEEMME OLI NOSTAA RANSKA TAKAISIN YLEMMÄLLE SARJAPORTAALLE, MUTTA KORONA VEI MAHDOLLISUUTEMME"
Koronapandemian vuoksi alemman sarjaportaan maailmanmestaruuskilpailuja ei ole pystytty järjestämään kahteen vuoteen. Pettymys näkyi ja tuntui joukkueessa, kun turnauksia varten pelatut valmistavat ottelut olivat lopulta turhia.
– Olimme kaikki turhautuneita. Meidän tavoitteemme oli nostaa Ranska takaisin ylemmälle sarjaportaalle, mutta korona vei mahdollisuutemme, Ritz harmittelee.
Tämän vuoden turnauksessa Ranska saa uudelleen näytönpaikan: joukkue pääsi takaportin kautta mukaan turnaukseen, kun Valko-Venäjä ja Venäjä suljettiin kansainvälisen jääkiekkotoiminnan ulkopuolelle. Ranska pelaa Venäjän paikalla Helsingin lohkossa ja Itävalta korvaa Valko-Venäjän Suomen lohkossa Tampereella.
Joukkueen päävalmentajana toimii urallaan kolme Saksan ja kaksi Ranskan mestaruutta voittanut Philippe Bozon. Pelaajaurallaan Bozon pelasi neljän kauden aikana 144 ottelua St. Louisin NHL-organisaatiossa.
Yksi ranskalaisen jääkiekkoilun tärkeimmistä henkilöistä nousi päävalmentajan tontille vuoden 2019 MM-turnauksessa, ja on jatkanut pestissään siitä saakka.
Ritzille ensi viikolla käynnistyvä MM-turnaus on jo uran seitsemäs, kun 30-vuotias hyökkääjä on pelannut arvoturnauksissa 40 ottelua tehoin 1+1. Ranskan maajoukkueessa Ritz on tuttu kasvo, sillä hän on pelannut 11 vuoden aikana 157 ottelua maajoukkueen mukana niin aikuisten sarjoissa kuin juniorijoukkueissakin.
– Tuntuuhan se hyvältä päästä jälleen mukaan maailmanmestaruuskilpailuihin. Maailmassa tapahtuu kaikkea pahaa ja saimmekin paikkamme hyvin oudolla tavalla. Olemme kuitenkin innoissamme siitä, kuten aina, Ritz kertaa.
– Ensimmäinen tavoitteemme on välttää putoaminen, mutta meidän täytyy olla nöyriä. Yritämme voittaa jokaisen mahdollisen pelin, kuten aiemminkin. Olemme ennenkin kaataneet kovia joukkueita.