Hämeenlinnassa siirryttiin kertaheitolla uuteen aikaan. Parin täysin penkin alle menneen kauden jälkeen HPK:ssa laitettiin koko valmennusosasto uusiksi. Lisäksi toimiston puolella toimitusjohtaja Risto Korpela sai lähteä.
Uusi päävalmentaja Antti Pennanen toi Mikkelistä mukanaan luottopelaajiaan. Niiden lisäksi uusi toimitusjohtaja Antti Toivanen sai ylpeänä esitellä pari korkean profiilin paluumuuttajaa. Niko Kapaseen ja Janne Lahteen kohdistuvatkin isot odotukset.
Sentterin tonteille Pennasella on heittää runsaasti hyviä vaihtoehtoja, eivätkä pienet loukkaantumisetkaan välttämättä keikautta venettä siltä osin.
Kapanen on 38-vuotiaanakin edelleen Liigan sentterieliittiä. Kauteen valmistautumista haitannut polvivamma asettaa omat kysymysmerkkinsä, mutta kokenut ammattilainen on hoitanut kuntoutuksen maltilla ja säntillisesti. Kapanen ehti mukaan viimeiseen harjoitusotteluun KooKoota vastaan ja erottui jo peliälynsä vuoksi muista.
Kovista paluumuuttajista huolimatta hämeenlinnalaisten hyökkäyksen kirkkain tähti on perhesyiden vuoksi kesän kotiseudullaan Oulussa viettänyt Sakari Manninen.
Siirtohuhujen keskelle kesällä joutuneen hyökkääjän otteissa ei harjoitusotteluissa ole ollut havaittavissa merkkejä aiemmasta turbulenssista. Manninen on jatkanut siitä, mihin viime kaudella jäi. Tulevalle kaudelle pelipaikka tosin vaihtuu todennäköisesti keskeltä Kapasen ketjun laitaan.
Mannisen tapaan sekä keskellä että laidassa pystyy pelaamaan niin ikään Oulusta Hämeenlinnaan muuttanut Juho Keränen. Kokenut ammattimies tuo kaivattua urheilullisuutta ja johtajuutta parin hulivilikauden jälkeen HPK:n koppiin. Duunari ottaa paikkansa Kapasen toiselta laidalta.
Klassista taitokiekkoa keskikaistalle tarjoaa Pennasen alaisuudessa Mestiksessä hurjat tehopisteet mättänyt Oula Palve, joka on jo löytänyt hyvän harmonian ja yhteisen sävelen kanadalaishyökkääjä Philippe Cornet'n kanssa. Palven mahdollinen läpimurto liigatasolla voisi nostaa HPK:n osakkeita huomattavasti.
HPK:n vahvan sentteriosaston täydentää viime kaudella läpimurtonsa Liigan huipulle tehnyt 20 maalin mies Otto Paajanen sekä tunnollinen nelossentteri Severi Sillanpää.
Pelaajakartta
VLH
Sakari Manninen
Janne Lahti
Waltteri Hopponen
Jaakko Turtiainen
Miro Ruokonen
KH
Niko Kapanen
Otto Paajanen
Oula Palve
Juho Keränen
Severi Sillanpää
OLH
Philippe Cornet
Eero Somervuori
Juha Koivisto
Teemu Turunen
Julius Valtonen
P
Joonas Lehtivuori
Henrik Forsberg
Oskari Manninen
Petteri Nikkilä
Teemu Suhonen
Joni Tuulola
Matias Haaranen
Kirill Tulupov
MV
Nathan Lawson
Emil Larmi
Ukko-Pekka Luukkonen
Valmentaja
Antti Pennanen
Laidoille konkareita ja duunareita
Muutama vuosi sitten peräti 37 maalia Jokereissa iskeneen Janne Lahden ura on ollut laskusuhdanteessa osin loukkaantumisten vuoksi. 34-vuotiaan HPK-kasvatin pelissä on harjoitusotteluissa ollut tuttuja röyhkeitä maalintekijän elementtejä, mutta ruuti on ollut märkää.
Samaa ei voida sanoa Cornet'sta, joka on Palveen rinnalla mättänyt maaleja liukuhihnalta kesän harjoitusotteluissa. Aluksi häntä ei huomannut kuin vasta ottelun jälkeen maalintekijöitä tilastoista silmäilemällä, mutta pikku hiljaa kanadalainen on päässyt mukaan liigavauhtiin muuallakin kuin maalintekosektorilla.
Maalintekovastuuta jaetaan myös Eero Somervuorelle, joka 37 vuoden iästään huolimatta on edelleen joukkueensa kärkilaitureita. Kemioiden osuessa kohdilleen saattaa maaliverkko heilua mukavaan tahtiin. Muodostaa Paajasen ketjuun kokeneen laituriparin Lahden kanssa Paajasen.
Kuten todettua, Manninen ja Keränen pelaavat todennäköisimmin enemmän laidassa kuin keskellä. Heidän lisäkseen pelipaikkaansa suhteellisen varmana voi pitää myös Juha Koivisto, joka yhtenä Liigan nopeimmista ja työteliäimmistä pelaajista on erinomainen työkalu HPK:n alivoimapelaamisessa.
Loput laitureiden paikoista täytetään nuoruuden innolla. Mestiksessä Palveen rinnalla maaleja mättänyt Jaakko Turtiainen palaa takaisin HPK:hon toiveissaan muutakin kuin pelkkää energistä pörräämistä. Waltteri Hopposella saattaa myös olla edessään läpimurtokausi.
Peliaikaa kärkkyvät myös harjoitusotteluissa väläytelleet Julius Valtonen, Miro Ruokonen ja Teemu Turunen.
Yksi Lehtivuori ei riitä - myös puolustaja-Mannista kannattaa tarkkailla
Jos hyökkäys on etenkin senttereiden osalta hyvää liigatasoa, on puolustus toista maata. Joonas Lehtivuori on kiekollisesti joukkueen selkeä ykköspakki, mutta myös omassa päässä luotettava. Pystyy urakoimaan isoja minuutteja.
Kuormitusta onkin luvassa, sillä Lehtivuoren jälkeen taso laskee selvästi. Henrik Forsberg on luotettava oman pään luuta, mutta ei pysty kiekollisesti luoviin ratkaisuihin. Tuo kuitenkin jämäkkyyttä ja johtajuutta HPK:n takalinjoille. Harjoituskauden on pilannut loukkaantuminen, jonka vuoksi ei ole pelannut harjoitusotteluissa.
Vaasan Sportista siirtynyt Oskari Manninen on Kerhon puolustuksen aliarvostettu sankari. Peruspakki ei välttämättä väläyttele kiekollisella osaamisellaan tai rymistele fysiikalla. Sen sijaan Manninen tekee kiekollisesti oikeita ja peliä edistäviä ratkaisuja sekä puolustaa järkevästi.
Petteri Nikkilä kaipaa otteisiinsa reilusti tasaisuutta, jotta voitaisiin odottaa huippukautta. Ajoittain peli on tehokasta ja puolustaminen jämäkkää. Samaan otteluun saattaa edelleen tulla kaameita harhasyöttöjä ja pujottelukeppi-imitaatioita. Pennasen kolmas luottopelaaja Mestis-ajoilta, Teemu Suhonen, on vielä täysin kirjoittamaton kortti liigatasolla. Onnistuessaan olisi oiva lisä takalinjojen kiekolliseen peliin.
Matias Haaranen hurmasi viime kaudella, mutta nyt edessä on kausi, jolloin paitsi muiden, myös omat odotukset ovat varmasti nousseet. Kestääkö paineet? Pystyykö pelaamaan samanlaisella rentoudella kuin viime kaudella? Samat kysymysmerkit ovat myös Joni Tuulolan yläpuolella, jonka kohdalla odotukset ovat vielä Haarastakin suuremmat.
Nilkkaleikkauksesta toipuva venäläiskarhu Kirill Tulupov on kuntouduttuaan asenteensa puolesta valmis taistelemaan paikastaan avauskuusikosta ja muuttamaan koeaikansa koko kauden sopimukseksi. Pelillisesti venäläinen on kysymysmerkki liigatasolla. Loukkaantumisten varalle Pennasella on myös A-nuorissa lupaava Niclas Almari, joka pelasi nousujohteisesti harjoitusotteluissa sekä koeajalla jämäkkää peruspeliä esittänyt Niklas Friman.
Parempaa kuin viime kaudella, mutta onko riittävästi?
Maalivahtiosasto on parantunut viime kaudesta, mutta sekä Nathan Lawson että Emil Larmi ovat esiintyneet ailahtelevasti harjoitusotteluissa. Haparoiden aloittanut Larmi on parantanut syksyn lähestyessä, Lawsonin valmistautumista haittasi pikkuvamma.
Joukkueen sloganin mukaisesti kovalla tunteella pelaava Lawsonin konseptit saattavat ajoittain seota pelin tiimellyksessä. Tulee aiheuttamaan persoonallisilla tempauksillaan varmasti harmaita hiuksia ja huvittavia hetkiä. Haparointiin ei kuitenkaan ole varaa, sillä Larmi hengittäessä niskaan ei ykkösveskarin paikka ole kiveen hakattu.
Kaksikon takana mahdollista liigadebyyttiään odottelee myös huippulupaus Ukko-Pekka Luukkonen.