KalPa ponnistaa kauteen 2013-14 hieman viime vuotta pienemmillä panoksilla. Kilpipaitojen viime kauden toteutunut pelaajabudjetti on supistunut kolmellasadallatuhannella 2,4 miljoonaan euroon. Käytännössä supistus tarkoittaa kahta asiaa. Hyökkäyspään maestrona häärinyttä Sakari Salmista ei ole suoraan korvattu, ja pelaajarinki on aavistuksen supistunut.
Vähiten kapeampi materiaali näkyy hyökkäyksessä, jossa KalPalla on koossa viisi kentällistä sopimuspelaajia. Lisäksi ketjullisen verran nuoria on käynyt harjoitusotteluissa kokeilemassa siipiään myös miesten mukana. Laajuutta siis löytyy, mutta löytyykö riittävästi laatua? Hyökkäyspään tehot jäävät ennakkokaavailussa monen kysymysmerkin taakse.
Hyökkääviin ketjuihin KalPalla on tarjota kaksikko Artturi Lehkonen ja Kasperi Kapanen. Nuorten lahjakkuutta ja huimaa potentiaalia ei voi kukaan kiistää, mutta onko rooli jo liian suuri? Väläytyksiä kauden mittaan varmasti nähdään, mutta tasainen suorittaminen läpi pitkän kauden voi vielä olla toiveajattelua.
Onkin selvää, että talenttien rinnalla tehoja kaivataan myös muilta. Tässä katseet kääntyvät lähinnä Jukka Voutilaiseen ja Luke Pitheriin. Kanukkisentteri on näyttänyt hurjaa luistelutaitoaan, mutta maalinteon kanssa on vielä ollut ongelmia. Voutilaisen viime kausi oli loukkaantumisten vuoksi epäonninen ja tuoreen kapteenin paluuta huipputasolle odotetaan Savossa kieli pitkällä.
Petri Lammassaari on myös arvoitus. Parhaimmillaan Eurajoen mies voi nousta maalintekijöiden eliittiin, mutta pitkät toipilasjaksot ovat saattaneet viedä parhaimman terävyyden. Myös Kalle Kermanin tilanne on hankala. Loukkaantumiset ovat jälleen pilaamassa laiturin kauteen lähdön, eikä viime sesonkikaan suurta juhlaa tarjoillut.
Alemmissa ketjuissa KalPalla on kokemusta. Ossi Saarinen, Joonas Riekkinen ja Jyri Junnila ovat jo liigan jyrä-osastoa Sami Kapasesta puhumattakaan. Savolaisten kannalta olisi äärimmäisen tärkeää, että kolmos- ja nelosketju pystyisi antamaan nuorille tukea myös maalinteossa.
Yksi jokerikortti koko kaudelle voi olla Joona Harjama, joka on europeleissä ollut KalPan parhaita pistemiehiä. Taitava keskushyökkääjä tarvitsee kuitenkin hyökkäävämmän roolin, joten Antti Kerälän asema KalPan kakkossentterinä ei ole kirkossa kuulutettu.
Yksi huomionarvoinen seikka KalPa-hyökkäyksessä on se, että luontaisesti oikealla pelaavia laitureita on huomattavasti vasemmalla hyökkääviä enemmän. Pelipaikan vaihtaminen laidasta toiseen ei kuitenkaan vaadi suurta sopeutumista, joten isoa ongelmaa asiasta ei muodostu.
Alakerrassakin roolia tulokkaille
KalPan puolustus on liigatasolle hyvä, mutta rinki on äärimmäisen kapea, sillä sopimuspelaajia on vain seitsemän. Karkea roolijako on helppo tehdä. Hyökkääviin puolustajiin voi laskea varakapteeni Adam Masuhrin, hienon tulokaskauden viime kaudella pelanneen Miika Koiviston, kokeneen Marko Kauppisen, sekä nuoren Juuso Riikolan.
Varsinkin ensin mainitun kolmikon ympärille rakentuu savolaisten ylivoimapeli. On mielenkiintoista seurata, saako Masuhr tänä vuonna vastuuta KalPan ykkösylivoimanyrkin takana. Viime kaudella Masuhrin tykkiä säästeltiin liikaa. Myös Koiviston otteita kannattaa seurata tarkalla silmällä. Harjoitusotteluiden perusteella vaasalaisen kehitys näyttää jatkuneen suotuisalla linjalla.
Puolustuksen puolustavampaa roolia voi rakentaa Jussi Timosen, Antti Halosen ja Jeff Fossin varaan. Amerikkalaispuolustaja Fossin otteet ovat vielä jonkin verran ailahdelleet, mutta kuukauden koejakso poiki kuitenkin sopimuksen.
KalPa saakin rakennettua varsin tasapainoiset pakkiparit. Loukkaantumiset ovat kuitenkin suuri uhka, mutta toisaalta myös nuorille mahdollisuus. Eppu Rissanen, 20, ja Joonas Lyytinen, 18, ovatkin pelanneet useamman pelin KalPa-pakistossa ja debyytti myös liigapeleissä on todennäköinen. Myös Mikael Seppälä, 19, on esiintynyt edustusjoukkueen mukana.
Maalivahtien asetelma on viime vuosien tapaan selvä. Mikko Koskisen lähdettyä kotiseuduilleen ykkösvahdin viitan perii Pekka Tuokkola. Tuokkolan takana peliaikaa kärkkyy 19-vuotias, jo pari kautta KalPan nuorissa pelannut Henri Kiviaho, jolla ei vielä ole liigaminuutteja vyöllään.
Tuokkolan heikko viime kausi Tapparassa luo tällekin osastolle kysymysmerkkejä, mutta JYPissä mestaruutta keväällä 2009 juhlinut veräjänvartija on selvä ykkönen. Kiviahon pelimäärää on ennakolta vaikea ennustaa.
Kokonaisuutta ajatellen KalPan materiaali on liigatasolle kohtalaisen hyvä, mutta uhkakuvia löytyy silti joka sektorilta. Savolaisten lopullista sijoitusta runkosarjassa onkin vaikea arvioida. Joka tapauksessa viiden vuoden mittainen suora pudotuspeliputki on vaarassa saada päätöksen.
Tietyllä tapaa KalPa palaa hieman juurilleen, sillä nyt omille junioreille on peliaikaa tarjolla paria viime kautta enemmän. Toisaalta vaihtoehtoja taloudellisesti surkeasti menneen kauden jälkeen ei ole.
