Selvä enemmistö liigaseuroista pystyi saavuttamaan taloudellisesti positiivisen tuloksen viime kaudelta. Suurin osa seuroista pystyi parantamaan tulostaan edelliseen kauteen verrattuna ja isoja voittoja saatiin useammalta paikkakunnalta. Liigan toimistolla seurojen taloudellista onnistumista pidetään erittäin positiivisena.
– Se on kriittisen tärkeä juttu, että liiketoiminta on kannattavaa. Vahva taloudellinen tulos on kulmakivi, joka mahdollistaa muita asioita, Liigan toimistujohtaja Riku Kallioniemi sanoo.
Kallioniemi näkee onnistumisten taustalla seurojen vahvan ja pitkäjänteisen työn.
– Laajalla rintamalla on tehty tosi kovaa töitä. Kaikilla ei mene koskaan samaan aikaan ihan täysin samaan suuntaan, mutta nyt tosi moni on onnistunut laajasti eri osa-alueille eli lipunmyynnissä, ravintolapalveluissa sekä yhteistyömyynnissä, Kallioniemi kertoo.
Moni liigaseura on laajentanut omaa liiketoimintaansa myös kiekkokaukalon ulkopuolelle. Esimerkiksi Kärpät pyörittää jääkiekon ohella musiikkifestivaalia sekä työnvuokrausfirmaa ja useilta seuroilta löytyy ravintolatoimintaa myös hallien ulkopuolelta. Tämä kehityssuunta otetaan positiivisena vastaan sarjan johtoportaassa.
– Kun kuitenkin markkinamme on suhteellisen pieni, niin moni seura on onnistunut sen jääkiekon ydinliiketoiminnan ulkopuolelta tekemään kannattavaa liiketoimintaa. Se on erittäin positiivista, Kallioniemi hehkuttaa.
Liigan sisällä seurat tekevät yhteistyötä ja jakavat onnistuneita kokemuksia toisilleen. Tämä on yksi merkittävä tekijä seurojen toiminnan kehittämisen taustalla.
– Meillä käydään jatkuvasti seurojen kanssa läpi onnistumisia ja positiivisia esimerkkejä. Seurat ymmärtävät, että toimivat pääasiassa alueellisesti ja omistavat yhdessä Liigan, joten on kaikkien etu, että kokonaisuus olisi terveellä pohjalla, Kallioniemi avaa ja jatkaa:
– Seurat hyvin avoimesti jakavat omia esimerkkejään muille ja minun mielestäni tämä on hieno asia. Vaikka kaukalossa kilpaillaan tosissaan, niin muuten meillä on erittäin hyvä yhteinen jatkuvan kehityksen ilmapiiri seurojen välillä. Kansantalouden koko antaa tietyt rajoitteet ja vain yhteistyön kautta tulevalla laadukkaalla työllä voimme kilpailla kansainvälisiä kilpailijoitamme vastaan.
Esimerkiksi Vaasan Sport kertoi tilinpäätöstiedotteessaan taloudellisen kehityksen yhtenä taustasyynä olevan Liigan uuden mediasopimuksen Telian kanssa. Myös Kallioniemi myöntää uuden sopimuksen vaikuttaneen, mutta tarkempia lukuja sopimuksen suuruudesta hän ei voi antaa.
– Varmasti mediasopimuksella on ollut oma merkityksensä, mutta kaikkineen seurojen liiketoimintamallit ovat kehittyneet, Kallioniemi näkee.
Liigan toimitusjohtajalla ei ole suoraan vastausta miten taloudellinen kehityskulku saadaan jatkumaan, mutta muutamasta asiasta hän on varma.
– Järjettömän määrän jatkuvaa kehitystä taloudellinen menestys vaatii. Meillä on viiden vuoden yhteinen strategia ja koko ajan teemme toimenpiteitä sen mukaan, Liigan toimistujohtaja sanoo.
– Esimerkiksi palveluiden kehityshankkeita on hirvittävä määrä kauden aikana eri seuroilla. Jos laskettaisiin yhteen kaikki hankkeet, joilla yritetään parantaa katsojien palvelua, niin määrä on varmasti sadoissa koko kauden aikana. Tätä kun jaksaa tehdä riittävän pitkään ja kärsivällisesti, niin on hyvät mahdollisuudet, että tulos menee positiiviseen suuntaan, Kallioniemi kertoo.
Onnistuneiden taloudellisten tulosten Kallioniemi näkee kuitenkin hyödyttävän suuresti tulevaisuuden kehitykseen.
- Nämä onnistuneet tulokset mahdollistavat sen, että seurat voivat pitkäjänteisesti sitoutua esimerkiksi hallihankkeisiin, jotka eivät viikossa maksa itseään takaisin, vaan hyöty tulee pitkällä ajanjaksolla. Koko ajan myös pystytään satsaamaan pelaajien kehitykseen sekä urheilun tekemiseen, Kallioniemi avaa.
Liigaseurojen satsaukset näkyvät myös suomalaisessa juniorikiekkoilussa. Kun seurat tulevat hyvin toimeen taloudellisesti, tämä näkyy myös panostuksena junioreihin. Tästä hyvänä esimerkkinä on päätoimisten valmentajien palkkaaminen juniorijoukkueisiin liigaseuran tuella. Eli taloudellinen hyvä, mitä seurat saavat kerrytettyä, palautuu tätä kautta lajin kehitykseen.
– Vaikka kaikilla liigaseuroilla on junioripuolet erikseen, niin käytännössä liigaseurat ovat junioriseurojen suurimpia tukijoita. Se on sellaista työtä, jonka hyöty näkyy vasta todella monen vuoden jälkeen. Jos eletään taloudellisesti ihan kädestä suuhun ja koitetaan selviytyä yksi päivä kerrallaan, niin silloin ei voi tehdä pitkäaikaisia investointeja, Kallioniemi toteaa.
Liigan oma talous on ollut kehittymään päin Kallioniemen aikakaudella. Jääkiekon SM-liiga Oy:n tilinpäätöksen kokoaminen viime kauden osalta on vielä kesken.
– Liigan osalta tilikausi päättyi vasta kesäkuun lopussa. Liigan oma talous näyttää ihan kohtuulliselta, Kallioniemi kertoo.
