Molemmat sarjaan haluavat ulkomaalaisjoukkueet, eteläkorealainen Anyang Halla sekä virolainen Tallinna Panthers saivat alkutalvesta Jääkiekkoliiton liittohallitukselta luvan hakea paikkaa Mestiksestä kaudelle 2013-14. Joukkueiden hakemuksia odotetaan helmikuun aikana.
– Eteläkorealainen ja virolainen joukkue antavat nyt helmikuussa ehdotuksensa siitä, miten he Mestiksessä pelaisivat ja sen jälkeen asiaa käsitellään. Monennäköistä taustatyötähän tässä on taustalla tehty, valottaa SM-liigan toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen, joka istuu myös Suomen Jääkiekkoliiton liittohallituksessa.
– Tällä hetkellä nämä kyseiset tahot tutustuvat vaatimuksiin ja selvittävät, onko heillä mahdollisuuksia täyttää niitä. He tuovat esityksiään sekä Mestis- että liittohallituksen käsiteltäväksi myöhemmin keväällä, Mestiksen puheenjohtaja ja niinikään liittohallituksen jäsen Jukka Toivakka summasi tammikuun lopulla.
Kun tieto lisenssin hakuluvasta tuli julkisuuteen vuoden alussa, räjähti Mestis-seuroissa myrsky. Ajatus omaa kansallista jääkiekkoaan kehittämään tulevista eteläkorealaisista ja virolaisista tyrmättiin tylysti.
– Se, että Mestis-seurat ovat nyt olleet tätä asiaa vastaan, oli vähän yllätyskin, sillä kun se aikanaan hallituksessa käsiteltiin, oli olemassa toisenlaista tietoa, Vuorinen sanoo.
Samaan aikaan kun Mestis-halukkaat ovat tehneet tahoillaan omia selvityksiään, on myös Mestis-johdossa asioita pohdittu ja tutkailtu siltä varalta, että liittohallitus aikanaan hyväksyisi joukkueen tai joukkueet ensi kaudeksi sarjaan.
– Me olemme kilpailupäällikkö Pirkka Antilan kanssa tehneet tällaista tutkimusta taustalla, olemme tarkastaneet mitä se meille pitäisi sisällään, selvittää Mestiksen kehityspäällikkö Arto Sirviö.
– Meillä on määrätynlainen Mestis-lisenssi ja siinä on määrättyjä olosuhdeasioita mukana. Nykyiset seurat ovat lisenssin saaneet ja tottakai uuden joukkueen, suomisarjasta nousevan tai tällaisella villillä kortilla tulevan joukkueen täytyy täyttää nämä ehdot.
Jatkoajan tietojen mukaan Viron-projekti on vahvasti vastatuulessa, mutta ajatus korealaisjoukkueesta elää yhä.
Peli- ja talousapua
Kansainvälistymisajatuksen taustalla piilee sekä pehmeitä että kovia arvoja. Toisaalta pienempiä kiekkomaita halutaan auttaa, toisaalta avata itselle siltaa kansainvälisille markkinoille. Yhdellä iskulla listittäisi kaksi kärpästä.
Sekä Etelä-Korea että Viro ovat jääkiekkomaailmassa vielä lilliputteja. Viro löytyy kansainvälisen jääkiekkoliiton tuoreimmasta ranking-listauksesta sijalta 26 ja Etelä-Korea pari pykälää alempaa, sijalta 28.
– SM-liigassa pelataan Suomen mestaruudesta, mutta alemmissa sarjoissa voi ottaa huomioon myös muita arvoja. Suomi on aina ollut kansainvälisesti hyvin arvostettu maa ja olemme antaneet apua monelle maalle kouluttamiseen ja kehittämiseen, Vuorinen taustoittaa.
– Se on yksi asia, mitä isojen kiekkomaiden pitää tehdä, auttaa pienempiä. Koen, että tässä on kyse juuri siitä, että voiko Suomi katsoa asioita hieman isommin ja auttaa maata, joka haluaa omaa kiekkoaan kehittää.
Apu ei olisi pelkästään yksisuuntaista, sillä Vuorinen uskoo, että suomalainen jääkiekko voisi myös saada kansainvälistymisestä paljon.
– Näen tässä myös ihan puhtaasti raadolliset kaupalliset intressit. Jos suomalainen kiekko saa siltaa auki tätä kautta esimerkiksi sinne Aasian markkinoille, niin ei se ole ollenkaan huono juttu.
Kansainvälistyminen on muutoinkin ollut trendinä kovassa huudossa viimeiset vuodet. On puhuttu esimerkiksi Eurooppa-liigasta ja KHL:n länsilohkosta.
– Kansainvälistymisestähän tässä on puhunut koko suomalainen jääkiekkojärjestelmä SM-liigaa myöden. Se on osa tätä tämän päivän jääkiekkoa, huomauttaa Toivakka.
– Olen aikalailla avoimin mielin tässä vaiheessa, enkä halua, että käperrymme vain omaan pesäämme. Katsotaan, mitä tällaiset kansainväliset kuviot voisivat tuoda ja sitten tehdään ratkaisuja. Mahdollista on sekin, että kokeillaan sellaista ja jos se ei toimi, niin sitten se ei toimi.
Hyundai ja satatonnia
Mestis-joukkueiden johdossa ei katsota tilannetta aivan yhtä suopeasti. Vuorisen ja Toivakan näkemykset lisäarvosta eivät saa vastakaikua vaan täystyrmäyksen.
– Ulkomaalaisten joukkueiden pitäisi tuoda lisäarvoa tähän meidän omaan toimintaan. En näe, että pärjäisimme paremmin, jos sarjassa olisi korealainen, virolainen tai vaikka amerikkalainen joukkue, vertailee TUTO Hockeyn toimitusjohtaja Santtu Kiili.
Nämä puuhatut virolais- ja eteläkorealaisjoukkueetko eivät toisi lisäarvoa Mestikseen?
– Eivät mitään! [TUTOn päävalmentaja Juhani] Tamminen sanoi jossain vaiheessa hyvin, että sitten kun korealaiset antavat päävalmentajille Hyundait ja kaikille joukkueille 100 000 euroa käteen, niin voidaan alkaa jutella. Silloin siinä olisi selkeästi joku lisäarvo.
– Sillä voi olla liiton puolella joku lisäarvo johonkin suuntaan, mitä ei uskalla edes ajatella. En tiedä, miten he näkevät, että suomalainen jääkiekko paranisi tuomalla tänne korealainen joukkue pelaamaan.
Eniten kansainvälistymisaikeissa Mestis-väkeä hiertää se, että joukkueet tulisivat kabinettipäätöksellä suoraan suomalaisen kiekkojärjestelmän kakkostasolle.
– Vastustamme näiden joukkueiden tulemista muuten kuin urheilullisin perustein. Emme mekään ole saaneet sarjapaikkaa kabinetin kautta, linjaa Kajaanin Hokin puheenjohtaja Esko Karjalainen.
– Nämä kansainväliset hankkeet ovat siinä mielessä tavallaan tämän suomalaisen sarjajärjestelmän ulkopuolella siinä vaiheessa, jos tällainen lupa annetaan, mutta sen jälkeen myös nämä joukkueet olisivat samalla viivalla kuin kaikki muutkin. Eli olisi myös mahdollisuus pudota, Toivakka selvittää.
Suomalaiskorealaisin voimin
Korealaisjoukkueen tausta-ajatuksena on maan kiekkoilun kehittäminen vuoden 2018 kotiolympialaisia ajatellen. Täysin korealaisin voimin joukkue tuskin kuitenkaan Suomessa pelaisi ja joukkueen tiimoilta onkin väläytelty mahdollisuutta, että joukkueessa pelaisi sekä korealaisia että suomalaisia pelimiehiä.
Mestiksen tämän kauden sarjanousija HCK:n riveissä pelasi syksyllä neljä korealaista; Sang Wook Kim, Wooje Sung, Ki Sung Kim ja Woo Young Kim, jotka eivät liioin taidoillaan vakuuttaneet. Kaikki poistuivat takaisin kotimaahansa alkutalven aikana.
– Sen tiedon, mikä minulla on, mukaan koko joukkue ei olisi korealaisia, vaan ehkä puolet sieltä ja puolet suomalaisia. Pitää huomioida realiteetit. Jos parhaat ylsivät nyt meidän kolmos-nelosketjuun, niin ei kai koko joukkue voisi korealaisia olla, HCK:n johtoryhmän puheenjohtaja Enska Mäntylä visioi.
Suomalaispelaajien värvääminen korealaisjoukkueeseen huolestuttaa ainakin perinteisellä divaripaikkakunnalla Savonlinnassa.
– Jos visio on se, että siellä on puolet korealaisia ja puolet suomalaisia, niin todennäköisesti se vääristäisi aika paljon pelaajamarkkinoita. Tämä kuvio ei vaan millään tavalla minun mielestä sovi tähän systeemiin, SaPKon toimitusjohtaja Maija Tuunanen kummastelee.
Mestis-porukat kantavat huolta myös sarjaporrasta alempana Suomi-sarjassa pelaavien joukkueiden puolesta.
– Mitä tämä tarkoittaa niille Suomi-sarjan joukkueille, jotka ovat satsanneet mahdollisen nousun eteen? Mielestäni ne ovat etusijalla pelaamaan Mestistä, ennemmin kuin joku korealaisjoukkue, linjaa Jokipoikien toimitusjohtaja Timo Kupiainen.
– Rovaniemellä varmaan ajatellaan, että tämähän on hyvä idea, näin se suomikiekko kehittyy! Siellä ja monilla muilla paikkakunnilla tehdään kovasti töitä, otetaan hirveitä taloudellisia riskejä ja parannetaan olosuhteita sen eteen, että noustaisi Mestikseen, TUTOn Kiili järkeilee.
