Kanadan MM-joukkue pelaa tällä hetkellä erittäin nopeaa jääkiekkoa. Niin nopeaa, ettei se oikein pysy itsekään perässä.
Maanantai-iltana sensaatiomaisella loppuhetkien maalilla Slovakian lyönyt Kanada sai pelin päätteeksi kotiyleisöltä romua niskaan. Jäälle lensi kolikoita ja juomapulloja. Idioottimainen temppu muuten upeita kisoja parhaillaan isännöivältä kotiyleisöltä.
Paikalliset buuasivat pelin jälkeen myös Kanadan kansallislaululle. Sekin oli tyhmää.
Sen sijaan Kanadan pelaaminen olisi ansainnut buuaukset jo pelin aikana − ainakin jos haluaisi nähdä maailman lahjakkaimman kiekkokasvattajan pelaavan myös parasta jääkiekkoa. Sitä ei ole toistaiseksi Alain Vigneault'n joukkueelta nähty.
Kanadan ovat täydelliseltä nöyryytykseltä pelastaneet taianomaisesti toiminut ylivoimapeli, yksilötaito ja viimeksi Slovakian maalivahtien hörpyt.
Ensin hyvät puolet. Tällä hetkellä Kanada pelaa äärimmäisen nopeaa kiekkoa. Se rytmittääkin kiekkoa välillä vähän malliksi, mutta enimmäkseen painetaan nopeasti pystyyn ja sitä kautta usein päästään kolmen rintamana hyökkäysalueelle. Toimii paikoin erittäin hyvin, sillä pelaajien taito riittää pidempiin syöttöihin, ja laukausten aikaansaamiseksi kovastakin vauhdista.
Kanadan hyökkäysten vauhti kiihtyy yleensä keskialueella. On taitoa ja jalkoja, joiden avulla kiekko saadaan usein tarjoiltua jo vauhdissa olevalle pelaajalle.
Sitten ne huonot! Puolustusvalmius ja puolustaminen ovat tälle joukkueelle toinen juttu. Kanada paineistaa nyt niin voimakkaasti eteenpäin, että sillä on toistuvasti kolme pelaajaa melkein päädyssä. Päätypelaaminen − silloin kun kiekko on vielä Kanadan hallussa − olisi vaarallista, jos se tuottaisi jatkumoa, mutta rakenne tuntuu olevan usein hukassa.
Välillä Kanadan pelaaja lähtee hyökkäysalueella taklaamaan, vaikka vastustaja pelaisi jo kiekkoa eteenpäin syötöllä. Tulee huonoa puolustusvalmiutta, tulee vastustajan ylivoimahyökkäyksiä. Kokonaisuutena vastustaja ylittää keskialueen välillä luvattoman helposti. On jaksoja, jolloin ohjauspelaamisesta tai trapista ei ole tietoakaan. Porrastuksia puuttuu, ja keskialueella on tilaa kuin entisen kunnan messuhallissa.
Enkä ole tähän mennessä erityisen vakuuttunut Kanadan puolustusalueen puolustuspelistäkään. Kokeneet ja taitavat pakit hamuilevat missä sattuu. Taitaa iso jää tuottaa ongelmia etäisyyksissä ja kaistoissa. Matt Murray on välillä yksin kuin ylimielinen lätkätoimittaja viimeisten hitaiden aikaan − vain känni puuttuu.
Viihdearvoa Kanadan peleissä riittää, kun päälle vielä vähän uhittelevatkin. Tosiasia kuitenkin on, että tuloksellisesti tähän mennessä Kanadan ovat täydelliseltä nöyryytykseltä pelastaneet taianomaisesti toiminut ylivoimapeli, yksilötaito ja viimeksi Slovakian maalivahtien hörpyt.
Viisikkopelissä on omaan suuntaan liikaa aukkoja. Se riski näyttää karauttavan vaahteralehdet karille jo puolivälierässä, kun vastaan tulee kurinalainen nippu toisesta lohkosta. Hyvää kesää!
