| taustaa Vantaalaislama jatkuu?
[lue lisää] Ahola rauhallinen toisen kauden aattona
[lue lisää] |
Yksi jenkki, kiitos!
Paine Kiekko-Vantaan toimistolla kasvaa, kun pudotuspeliviivan pirulainen yrittää taas karata. Sydäntalven masentavassa kaamoksessa lohipaitojen pukukoppiin hankitaankin lisää pohjoisamerikkalaista kiekko-osaamista. Sitä tarina ei kerro, auttaako uusi apua play off –huoliin, mutta tiettävästi toimitusjohtaja Samuli Jalkanenkin harkitsee kaukaloon paluuta.
Palomiehen paluu
Syksyn pimeimpään aikaan Kiekko-Vantaan peli menee takalukkoon, eikä kriisiin näy helpotusta. Apu kuitenkin löytyy läheltä, kun seuraikoni Petri "Palomies" Pitkäjärvi vaihtaa letkun mailaan ja saapuu sammuttamaan kaukalossa tuhoisasti roihuavaa tulipaloa. Pitkäjärven mukanaan tuoma taisteluhenki ja asenne saavat lohet jälleen voittojen tielle.
Realismilla eteenpäin
Kaksi ensimmäistä ennustusta ovat sen verran pessimistisiä Palomiehen pelastuksesta huolimatta, että kolmannessa otetaan realistisempi ote. Vikkelä, taitava ja unissaankin pikkumustia pussittava Kiekko-Vantaan ykkösketju Roope Ranta – Jussi Haapasaari – Tomas Jasko vertyy ennennäkemättömään hurmokseen. Kukaan ei enää muista, kuka se George Nistas oli. Toisen viime kauden komeetan, Kory Bakerin, muistaa monikin, sillä mies jukuroi itsensä suihkuun kaikissa neljässä Vantaa-ottelussa.
Niin, ne Vantaan tähdet. Ranta pussittaa kauden aikana tehot 33+40 ja saa NHL-varauksen. Jasko joutuu tyytymään tehoihin 30+35, mutta saa lohdutusta maajoukkuevalinnan myötä. Slovakia ja Jasko voittavat maailmanmestaruuden.
Ai niin, pelaajien ja myyntijohtaja Harri Toivosen väsymätön työ nostavat katsojakeskiarvon 1888:aan. Ensi kaudeksi Valtti Areenaa joudutaan laajentamaan.
