Mielipide

MM-kisojen järjestäjiä eivät ihmisoikeudet kiinnosta

MAAJOUKKUE / Kolumni
MM-kisojen järjestämistä diktatuurissa on perusteltu rajojen aukeamisella sekä Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteen parantumisella. Kisojen kynnyksellä aiemmat aikomukset ovat unohtuneet − ainakin järjestäjiltä.

Jääkiekon MM-kisojen järjestäminen Valko-Venäjällä on aiheuttanut vastustusta järjestämispäätöksestä lähtien. Eikä syyttä. Aljaksandr Lukašenkan hallitsema diktatuuri on ollut ihmisoikeusjärjestöjen ja EU:n hampaissa pitkään, eikä muutosta ole näköpiirissä − edes jääkiekkokisojen avulla, eikä varsinkaan sillä.

Suuret puheet alkoivat jo kisavalinnasta alkaen. Kisojen piti avata porttia EU:n ja lännen suuntaan, ja ihmisoikeuksien piti parantua.

"MM-kisoja saatetaan harkita uudelleen, ellei opposition vainoaminen lopu", julisti Kalervo Kummola Suomen Kuvalehden haastattelussa vuonna 2011.

Ihmiset hymyilevät ja rauhallisen oloinen presidentti taputtaa, kun Valko-Venäjä tekee maalin USA:n verkkoon.

Vuonna 2010 Lukašenka voitti presidentinvaalit. Yhteensä viisi vastaehdokasta pidätettiin. Yksi viruu vankilassa vieläkin, osa heistä on vapautettu vuosien varrella EU:n painostuksesta.

Voimakkain vastaehdokkaista, Andrei Sannikau, elää turvapaikassa Iso-Britanniassa. Yhteensä 700 presidenttiä vastustanutta pidätettiin väkivaltaisissa yhteenotoissa. Yksi Sannikaun avustajista löydettiin yllättäen hirtettynä kotoaan. Niin, ja se vaalien tulos julistettiin vilpilliseksi.

Keväällä 2014 toimintatapa ei ole muuttunut. Nuorisoliikkeen ja opposition edustajia on pidätetty kisojen alla. Ainakin kahdeksan heistä kohdalla riitti, että he osallistuivat Tšernobylin katastrofin kunniaksi järjestettyyn marssiin. Marssiin, jolla oli viranomaislupa. Kuulostaako tämä reilulta, vai vastustajien vaientamiselta väkisin?

Ihmisoikeusjärjestö Viasnan entinen johtaja Ales Bjaljatski viruu vankilassa. Rekisteröimättömään kansalaisjärjestöön kuulumisesta voi saada jopa kaksi vuotta vankeutta. Käytännön mahdollisuutta siviilipalvelukseen ei ole, vaikka kyseinen oikeus lukee perustuslaissakin. Kuolemanrangaistusta teloittamalla käytettiin Valko-Venäjällä viimeksi huhtikuun lopussa, vaikka kyseistä tapausta oli tarkoitus käsitellä YK:n ihmisoikeuskomiteassa. Nämä seikat eivät kerro muutoksesta parempaan.

Krimin suhteen Valko-Venäjä on antanut lähinnä Venäjää myötäileviä lausuntoja. Vaikka maa on pitkään haikaillut länteen, pitää Lukašenka Venäjän puolia myös Ukraina-asiassa − YK:n äänestystä myöten. 

Alkuvuodesta 2014 kisoja ravisteli myös Suomessa kohu, kun toimittajien viisumivapaudesta annettiin ristiriitaisia lausuntoja. Toimittajat päästettiin lopulta luvatun mukaisesti kisoihin ilman viisumia, mutta maan yleinen lehdistönvapaus ei ole parantunut yhtään.

Valko-Venäjä lasketaan yhä maailman kahdeksan heikoimman valtion joukkoon sananvapauden saralla. Seurana tuolla vähemmän mairittelevassa ryhmässä ovat muun muassa Kuuba, Pohjois-Korea ja Iran.

Valko-Venäjän kisoista tulee varmasti näyttävä tapahtuma. Voi olla, että suurimmalle osalle kisaturisteista Minsk ja kisamiljööt näyttäytyvät siistinä ja rauhallisena kokonaisuutena. Ihmiset hymyilevät ja rauhallisen oloinen presidentti taputtaa, kun Valko-Venäjä tekee maalin USA:n verkkoon.

Ihmisoikeuksien parantumisen suhteen kenenkään ei kannata kuitenkaan pidättää hengitystään. Moni ei haluaisi yhdistää urheilua politiikkaan, mutta näissäkin kisoissa urheilu on nimenomaan poliitikolle suuri keppihevonen ja ratsastus suosion auringonlaskuun. Vastustajien suut on tukittu.

Tämän ratsastuksen Lukašenkalle järjestää kansainvälinen jääkiekkoliitto. Kyseiselle taholle motivaationa toimii vain ja ainoastaan raha − vaikka ihmisoikeuksien hinnalla. Rahalla saa ja Skodalla pääsee.

Miltä nyt tuntuu, IIHF?

» Lähetä palautetta toimitukselle