Valko-Venäjän päävalmentaja Kari Heikkilän tuoreet kommentit vuoden 2014 kisoja koskien eivät yllätä.
Ja kun leipä valmistetaan lehden kanssa samassa tehtaassa, on samalla lailla vaikeaa nähdä julkisesti maan toiminnassa mitään väärää.
Kisojen puolestapuhujaksi asettunut Heikkilä kehuu avoimesti tulevia kisoja kannattavaksi ja loisteliaaksi hankkeeksi järjestää.
Maan hyviä halliolosuhteita tuskin kukaan kiistää. Keskustelussa esiintyvä kysymys siitä, pitääkö politiikkaa ja urheilua sekoittaa keskenään, on luonnollisesti erittäin oikeutettu.
Ristiriitoihin sen sijaan päästään, kun aletaan puolustaa urheilua politiikalla, joka juuri samaan aikaan haluttiin pitää siitä erillään.
Tai kuten Heikkilä, joka kiistää selkeästi osoitettuja tosiasioita, kuten ihmisoikeusongelmat Valko-Venäjällä. Loistava valmentaja astuu väärälle polulle kiistäessään laajalti todettuja faktoja.
Jos perustellaan kisojen järjestämistä "täydellisillä olosuhteilla", ja yleensäkin urheilullisesti, ei ole moitteetonta samaan hengenvetoon jatkaa perusteluita paikallisen diktaattorin ja johdon puolustamisella. Heikkilä menee jopa niin pitkälle, että kiistää nähneensä maassa ihmisoikeusongelmia ollenkaan.
En välttämättä epäile tätä. Diktaattorin johtamassa maassa on hyvinkin tyypillistä, että lehdistössä ja keskeisten henkilöiden etupihoilla on hyvinkin siistiä. KGB siivoaa.
Kansainvälisesti, EU:n ja USA:n tasolla asia on nähty toisin. Paikallisissa lehdissä Aljaksandr Lukašenkan murskaava vaalivoitto joulukuussa 2010 varmasti pitää edelleen paikkansa. Ja kun leipä valmistetaan lehden kanssa samassa tehtaassa, on samalla lailla vaikeaa nähdä julkisesti maan toiminnassa mitään väärää. Korvat ummistetaan.
Heikkilä ei valitettavasti ole ainoa samaa mieltä oleva kiekkoihminen. Lukašenkan puolelle vähintään kabineteissa asettuneita kiekkovaikuttajia on ympäri IIHF:ää. Se näyttää myös pelottavasti vaikuttavan yleiseen mielipiteeseen asiasta.
Kyllä, myös muita ongelmallisia maita on nähty kisajärjestäjinä, ja tullaan näkemään myös tulevina vuosina. Kysymys kuuluu kuitenkin, kuinka moni kisoista on ollut ja on yhtä vahvasti yhteen urheiluihmisenä itseään korostavan johtajaan henkilöitynyt?
Valko-Venäjän kisojen kohdalla on korostettu rajojen aukaisemista, ihmisten ja ongelmien pääsyä koko Euroopan ja kiekkoilevan maailman näkyviin. Tämäkin IIHF:n sinisilmäinen tavoite näyttää kuitenkin vain vesittyvän, sillä olosuhteet maassa näyttävät kehittyvän vain huonompaan suuntaan.
Ja kun selkeää käännöstä ei ole näkyvissä, pitää asiaan myös reagoida.
Kuka sitten pystyy vaikuttamaan asiaan? Poliittinen ja julkinen paine ainakin auttaa. Tietäen IIHF:n rakenteen luulisi olevan parasta, että hommaa hallitsevat kaupalliset yhtiöt reagoisivat asiaan. Kenties ratkaisevaa.
Ihmisoikeuksien suhteen olisi varmasti parasta, että kisojen järjestämistä jahkailtaisiin, mutta huomio ja paine saisivat lopulta kisat siirtymään. Saataisiin huomio, mutta myös kisat pois Lukašenkan näpeistä.
Kiekkoa voidaan pelata muuallakin.
Kirjoittaja on Jatkoajan NHL-toimituspäällikkö, joka aloittaa päätoimittajana 1.6.
