Jääkiekon kansainvälinen tähtihyökkääjä, venäläinen Jevgeni Kuznetsov kärähti kuluvan vuoden miesten maailmanmestaruuskisoissa urheilussa kielletyn aineen käyttämisestä. Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF tiedotti asiasta tänään. Kuznetsov antoi käryyn johtaneen dopingnäytteen toukokuun 26. päivänä eli kisojen päätöspäivänä, jolloin Venäjä voitti pronssiottelussa Tšekin. Näyte sisälsi jälkiä kokaiinista.
IIHF on nyt asettanut Kuznetsovin neljä vuotta kestävään kilpailukieltoon. Panna ei kuitenkaan päde NHL-otteluihin, sillä NHL ei noudata Maailman antidopingtoimiston WADA:n sääntöjä, joihin IIHF:n päätös perustuu. Kuznetsov edustaa NHL:ssä Washington Capitalsia.
Käryyn johtanut testi oli virtsatesti. Kyseisenlaisessa testissä ei tarkastella konkreettisesti kokaiinia, vaan sen käyttämisestä kehossa muodostuvaa aineenvaihduntatuotetta.
Nyrkkisääntö kokaiinista kuuluu, että jäljet käyttämisestä säilyvät satunnaiskäyttäjän kehossa noin neljä vuorokautta ja aktiivikäyttäjän kehossa reilut 20 vuorokautta. Kevään MM-kisat alkoivat kymmenes päivä toukokuuta. Ajanjakso siitä Kuznetsovin positiiviseksi osoittautuneeseen näytteeseen oli siis 16 vuorokautta.
– Emme nyt tiedä virtsapitoisuutta. Se on huomioitava. Mutta pidän epätodennäköisenä, että edellisestä käyttämiskerrasta olisi yli kaksi viikkoa. Hyvin harvalla kokaiinin aineenvaihduntatuotetta sitten enää olisi virtsassa yli raja-arvon verran – edes runsaan käyttämisen jälkeen, Suomen urheilun eettisen keskuksen lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala kommentoi.
On siis hyvin todennäköistä, että Kuznetsov käytti kokaiinia MM-kisoissa.
– Dopingkäryn raja kokaiinin aineenvaihduntatuotteelle on 50 nanogrammaa per millilitra virtsaa. Raja on asetettu sen takia, että on katsottu, että noilla pitoisuuksilla suorituskyky ei parane. Tuo raja on WADA:n säännöissä tavanomainen piristeille, Rauhala sanoo.
– Siitä varmaankin voisi keskustella, tulisiko rajan olla korkeampi, jos sitä mietitään vain dopingrikkomuksen kannalta, koska kyseessä on vain kilpailuissa kielletty yhdiste ja pienillä pitoisuuksilla ei saavuteta hyötyä. Huumeseulan suhteen tilanne on tietysti toinen, hän lisää viitaten kokaiinin haitallisuuteen ihmiselle päihteenä.
Rauhala toteaa, että vaikka kokaiini mielletään yleensä vain päihteeksi, sillä on piristeenä urheilusuoritusta parantava vaikutus.
– Todennäköisesti tällaisissa dopingrikkomuksissa on kuitenkin kyse muusta kuin urheilusuorituksen parantamisesta.
27-vuotias Kuznetsov on NHL:n kärkijoukkueisiin lukeutuvan Capitalsin suurimpia tähtiä. Keskushyökkääjä saldosi viime kauden runkosarjassa 76 ottelussa 72 tehopistettä ja toissa kaudella 79 ottelussa 83. Hänen tilillään on muun muassa Stanley Cup -mestaruus vuodelta 2018 ja miesten maailmanmestaruus vuosilta 2012 sekä 2014.
Vuosittain järjestettävät miesten MM-kisat ovat olleet toistuvasti julkisuudessa urheilijoiden päihteidenkäytön vuoksi. Tunnetuimpia tapauksia ovat kanadalaisten ja yhdysvaltalaisten pelaajien illanvietot, mutta myös Suomen maajoukkueiden kisareissuista on kerrottu julkisuuteen humalaisia muistoja takavuosilta.
Kokaiinin laittomuus on tuoreessa muistissa suomalaisessa jääkiekossa, sillä entinen NHL-pelaaja, nykyinen KHL-pelaaja Jori Lehterälle langetettiin maaliskuussa Pirkanmaan käräjäoikeudessa neljän kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus kokaiinin hallussapidosta ja ostamisyrityksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä Lehterä on valittanut ratkaisusta hovioikeuteen.
