Pikkuleijonien maalivahtikolmikkoa Petteri Rimpistä, Kim Saarista ja Patrik Kerkolaa koulii 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskisoissa Tommi Satosaari. Turnauksen alku on ollut maalivahtivalmentajalle mieleinen, sillä Suomen verkkoon on tehty vain yksi maali kahdessa ensimmäisessä ottelussa. Rimpinen ja Saarinen ovat jakaneet vastuun turnauksen alussa, ja Saarinen torjui nollapelin Norjaa vastaan.
− Tärkeintä oli saada molemmat maalivahdit turnaukseen mukaan. He ovat suoriutuneet loistavasti, joten meidän työmme vaikeutuu aloittavan maalivahdin valinnassa. Meillä on kuitenkin tietty alkuperäissuunnitelma, jota noudatamme, Satosaari avasi maalivahtien peluutusta ottelun jälkeen.
− Tehtäväni on pitää kaikki kolme maalivahtia valmiina, sillä ikinä ei tiedä, mitä tapahtuu. Paten kanssa olemme harjoitelleet ekstraa joka päivä, ja niin tulemme tekemään lauantainakin.
Satosaari silmin nähden nauttii nuorten ja lupaavien maalivahtien kanssa työskentelystä. Maajoukkueturnaukset ovat lyhyitä, joten maalivahtien pelityyleihin ei luonnollisesti juuri kajota.
− Käymme läpi joukkueen pelitaktisia asioita erityisesti alivoimapelissä. Mistä annetaan vastustajalle laukaus, ja mistä laukausta ei saa tulla. Vahvistamme maalivahtien vahvuuksia, parannamme heikkouksia ja pumppaamme jätkien renkaita. Kaikki kolme ovat mahtavia nuoria maalivahteja ja tekevät hienosti töitä joka päivä, Satosaari hehkuttaa.
Visiitti Arabiemiraateissa
Satosaaren oma peliura päättyi keväällä 2011, mutta kaudella 2016−17 hän palasi pelaamaan kuusi ottelua Arabiemiraattien liigassa. Hän siirtyi eksoottiseen kiekkomaahan alkujaan maalivahtivalmentajaksi, mutta pääsi lopulta pukemaan pelipaidan myös jäällä.
− Olin Minskissä pelaamassa veteraanien epävirallisissa MM-kisoissa ja siellä oli Arabiemiraattien joukkue. Juttelin yksi ilta heidän kanssaan ja he etsivät maalivahtivalmentajaa seuraavalle kaudelle, Satosaari taustoittaa.
− Satuin pelaamaan elämäni pelin Valko-Venäjää vastaan finaalissa. Joku paikallinen sheikki syttyi siitä ja tarjosi sopimusta. Se oli värikästä aikaa, eikä sillä ollut hirveästi tekemistä jääkiekkoilun kanssa. Mukavaa oli silti ja nautin siitäkin ajasta, vaikka yksi vuosi riitti hyvin, Satosaari muistelee.
Maalivahtivalmentajan tarkoituksena ei ollut mennä jäälle peleissä, mutta toisin kävi.
− Paikalliset maalivahdit eivät aina jaksaneet tulla peleihin paikalle, joten sitten laitettiin valmentaja maaliin, Satosaari naureskelee.
Suomalaisen maalivahtituotannon tilanne
Jääkiekon pelilliset muutokset viimeisen vuosikymmenen aikana eivät ole jääneet Satosaarelta huomaamatta. Erityisesti pelin nopeus on tuonut muutoksia maalivahtien pelityyleihin.
− Maalivahti ei liiku niin paljon kuin aiemmin. Harvoin näkee maalivahtia tulemaan alueen ulkopuolelle haastamaan laukaisijaa. Se johtuu siitä, että pelaajien nopeuden lisäksi syöttöuhat ovat kasvaneet ja pelaajat laukovat paremmin.
− Se pakottaa maalivahdin olemaan maltillisempi syvyyssijoittumisen kanssa, Satosaari kertoo.
Hänen mukaansa myös maalivahdin jatkumoiden pelaaminen tolppiin on muuttunut erittäin paljon vuosien varrella. Sille on myös selvä syy.
− Suurin osa maaleista tehdään aivan ykkössektorilta maalin edestä. Se on varmasti suurin muuttuja.
Suomi tunnetaan huippumaalivahtien maana, vaikka NHL:n kirkkaissa valoissa pelaavien maalivahtien osalla määrä jää lyhyeksi takavuosista. Satosaari ei ole huolestunut, vaikka joka vuosi ei syntyisikään uusia tähtiä maalivahtiosastolle.
− Nuoret maalivahdit, kuten Ukko-Pekka Luukkonen ja Justus Annunen ottavat hyvää roolia. Täällä Suomessa on kasvamassa Niklas Kokko, ja hänelläkin on jo NHL-sopimus alla.
Jyväskylästä kotoisin olevan maalivahtivalmentajan mukaan Suomessa tehdään maan kokoon nähden erinomaista työtä.
− On sula mahdottomuus, että meille tulisi joka vuosi uusia maalivahtitähtiä. Se on jo hyvä juttu, että saamme miltei vuosittain NHL-varauksia. Suomessa on paljon hyviä maalivahteja, ja seuroissa tehdään hyvää työtä heidän kanssaan. Minä näen tulevaisuuden hyvinkin valoisana maalivahtien suhteen, Satosaari päättää.
