Ensimmäiset luistimenpiirrot Jyväskylän kiekkokaukaloissa nähtiin varsinaisesti vuonna 1947. Harjulle aivan keskustan tuntumaan talkoohengellä rakennettu kaukalo oli heti alusta alkaen ahkerassa käytössä. Samana vuonna laji otettiin virallisesti JyP:n lajiohjelmaan ja järjestettiin ensimmäiset jääkiekkokurssit.
Ensimmäinen virallinen ottelu pelattiin 1. helmikuuta vuonna 1948. Tuolloin Harjun kentällä asettui vastaan Kuopion Erä-Veikot. Vaikka vierailija veikin voiton ottelussa, niin laji alkoi saavuttaa suosiota yleisön ja pelaajien keskuudessa vauhdikkuutensa vuoksi.
| lisää Nostalginen kohtaaminen
[lue lisää] |
JyP:n jääkiekkojaoksen alkutaival ei ollut helppo, sillä kaupungissa tuolloin vaikuttanut jääkiekon erikoisseura Diskos keräsi riveihinsä myös JyP:n pelaajistoa. Vuonna 1949 JyP kuitenkin osallistui cup-muotoiseen maakuntasarjaan, jossa kohtalona oli putoaminen jatkosta.
1950-luvulla jääkiekko alkoi profiloitui JyP:n päälajiksi. Joukkue taisteli paikasta Suomen sarjaan kahteenkin otteeseen. Vuonna 1959 nousu oli lähellä. Karsintalohkon saldona oli tuolloin viisi pistettä neljässä ottelussa. Tuloksena lohkon toinen sija pisteen verran nousua juhlinutta Valkeakosken Jääpeikkoja heikompana.
Odotettu nousu Suomen sarjaan tapahtui viimein vuonna 1963. Ratkaisuotteluissa JyP kaatoi Lahden Reippaan kaksiosaisessa karsinnassa. Kotikentällä Nisulassa pelattu ottelu päättyi lukemiin 6-3. Lahdessa käydyn ratkaisevat kamppailun jyväskyläläiset käänsivät viime hetken maaleillaan 5-4-voitoksi.
Vierailu Suomen sarjassa jäi kuitenkin muutaman kauden mittaiseksi, sillä vuonna 1968 kohtalona oli pudota takaisin maakuntasarjaan. Paluu korkeammalle sarjatasolle tapahtui paria vuotta myöhemmin todelliseksi seuraikoniksi muodostuneen Pentti Mikkilän johdolla.
Kiekkoilun ongelmana oli kuitenkin tekojään puute. Monilta pienemmiltä paikkakunnilta sellainen jo löytyi, mutta Jyväskylässä jouduttiin antamaan tasoitusta, kun pelaajien piti itse jäädyttää kenttä ja pitää se pelikunnossa.
Tekojäätä kansalle ja pelaajille
Toivotuista ja odotetuista paremmista olosuhteista tuli totta kaudella 1970-71, kun Hippokselle avattiin upouusi tekojäärata. Laji sai aivan uutta puhtia paremmista harrastusolosuhteista ja vuonna 1972 JyP hätyyttelikin jo SM-sarjan portteja selviytymällä nousukarsintoihin. Nousu ei toteutunut, mutta arvokasta kokemusta karttui matkaan runsain mitoin.
Kaudelle 1973-74 toteutetun sarjauudistuksen myötä Suomen sarjan ja mestaruussarjan väliin perustettiin 1-divisioona. JyP raivasi tiensä karsintaan. Karsintasarjasta jäi luu käteen, kun SaPKo kukisti Jyväskylän ylpeyden uusintaottelussa sarjapaikasta jatkoajalla. Onni oli kuitenkin JyP:n puolella, sillä Helsingin Karhu-Kissat luopui ensimmäisen divisioonan paikastaan ja näin jyväskyläläisryhmä saavutti kuin saavuttikin sarjanousun.
JyP jäi ensimmäisellä divisioonakaudellaan sarjan viimeiseksi ja kohtalona oli putoaminen sarjaporrasta alemmas. Rouva Fortuna kuitenkin hymyili Jyväskylän suuntaan jälleen, sillä uuden sarjajärjestelmän myötä mestaruussarja muutettiin SM-liigaksi ja ensimmäisen divisioonan joukkuemäärää kasvatettiin kahdella. JyP oli jo valmistautumassa karsintaan sarjapaikasta 2. divisioonan parhaiden kanssa, mutta näiden luopuessa karsintapaikasta JyP säilytti automaattisesti paikkansa 1. divisioonassa.
Jäähallin myötä unelma liigapaikasta alkoi realisoitua
Vuonna 1977 JyP päätyi konkurssiin ja tilalle perustettiin täysin jääkiekkoon panostava erikoisseura JyP HT. Uudesta seurasta muodostui vakiokasvo silloisessa ykkösdivisioonassa.
Monien unelma jyväskyläläisestä pääsarjatason jääkiekkojoukkueesta sai uutta pontta, kun Hippokselle rakennettiin kilpajäähalli. Elokuussa 1982 avatun hallin kapasiteetti oli 5000 katsomopaikkaa, joista istumapaikkojen osuus oli 1000. Hallin ensimmäinen yleisölle avoin ottelu pelattiin 2.9.1982, kun JyP HT otti mittaa kauteen valmistavissa harjoitusotteluissa legendaarisesta Tampereen Ilveksestä.
Unelma liigapaikasta muuttui todeksi kauden 84-85 päätteeksi. Tuolloin JyPin miehistöä valmentanut Erkka Westerlund oli saanut käsiinsä kovan pelaajanipun ja panostukset tuottivat tulosta. Jyväskyläläisryhmä varmisti nousunsa jo neljä kierrosta ennen sarjan päätöstä kukistamalla KalPan lukemin 6-3. Monien pitkän linjan kiekkoseuraajien mieleen ovat varmasti joukkueesta piirtyneet sellaiset nimet kuten Arto Jokinen, Henry Saleva, Antero Lehtonen, Risto Kankaanperä, Ari Kankaanperä, Pertti Rastela...
Ryminällä liigaan
Ensimmäinen liigakausi oli nousijajoukkueelle vähintäänkin onnistunut. Jyväskyläläiset taistelivat tiukasti jopa pudotuspelipaikasta, mutta jäivät lopulta runkosarjan 5. sijalle ja olivat näin ensimmäinen jatkopeleistä pudonnut joukkue. Kausi toi kuitenkin esiin uusia tähtiä. Kaupungin oma kasvatti Risto Kurkinen nosti itsensä suuren yleisön tietoisuuteen pommittamalla 36 ottelun runkosarjassa peräti 32 maalia. Tuo saldo riitti kauden tulokkaan palkintoon.
Ensimmäiset liigakaudet olivat taistelua paikan vakiinnuttamisesta kiekkoilevan Suomen parhaiden joukossa. Kausi 88-89 oli liki sensaatiomainen. Hannu Aravirta tuli likipitäen tuntemattomuudesta JyP HT:n valmentajaksi ja seura eteni kauden aikana finaaleihin asti. TPS oli loppuotteluissa parempi, mutta hopean arvo oli jyväskyläläiselle kiekolle liki korvaamaton. Seura oli osoittanut kehittymiskykynsä ja tehnyt lopullisen läpimurtonsa liigakartalle.
Seuraavat kaudet vakiinnuttivat JyP HT:n pudotuspelien vakiojoukkueena. Kauden 91-92 päätteeksi joukkue sai palkinnoksi hopeamitalit. Tuolloin Jokerit oli finaaleissa parempi otteluvoitoin 4-1. Toisen hopeakauden joukkue muistetaan monien mielissä ehkäpä nimilistaltaan kovimpana JyP-joukkueena koskaan. Jari Lindroos oli liigan syöttöpörssin ykkönen ja yli 20 maalia tehneitä pelaajia oli peräti neljä: Ari Haanpää, Juha Riihijärvi, Jiri Dolezal ja Marko Virtanen. Lisäksi vielä Harri Laurila palkittiin liigan parhaana puolustajana.
Seuraavalla kaudella JyP HT otti historiansa toistaiseksi viimeisen mitalin kukistamalla Porin Ässät pronssiottelussa. Tähän päättyi myös Aravirran menestyksekäs aikakausi joukkueen peräsimessä.
Vaikeat vuodet ja uusi alku
Tulevina vuosina Jyväskylässä maksettiin kalliita oppirahoja aiempien vuosien panostuksista. Menestystä ei tullut odotetulla tavalla ja seura paini talousvaikeuksien kanssa. Kaudesta 1995-96 meinasi muodostua täysi katastrofi, kun uhkana oli jopa ajautuminen putoamiskarsintaan. Jyväskyläläiset kuitenkin välttivät kurimuksen viime hetkillä rämpien kuiville ja varmistaen sarjapaikkansa ilman karsintaa.
Vuosi 1997 toi muutoksen joukkueen nimeen, kun HT-liite jätettiin nimestä pois. Joukkueen nimeksi tuli lyhyesti ja ytimekkäästi JYP.
Nimenvaihdoksesta huolimatta seuran kohtalona oli tyytyä varsin keskinkertaiseen menestykseen. Taloudenparannus kuitenkin onnistui vuosien saatossa siinä määrin, että kiekkoilun jatkuminen pääsarjatasolla Jyväskylässä pysyi mahdollisena.
Matti Alatalon aikakaudella 2002-07 joukkue alkoi hiljalleen myös palata taisteluun pudotuspelipaikoista. Alatalon ja nykyisen valmentajan Risto Dufvan työn myötä kaupungissa ja seurassa on hiljalleen alkanut palautua usko siihen, että 80-90-luvun vaihteen kiekkomenestystä on mahdollista tavoitella myös nykypäivänä. Muutoinkin kuin unelmissa.
Lähteet: Erkki Arvaja: Jyväskylän Palloilijat suurseuraksi (1975), JYP 25 vuotta-multimediahistoriikki
