Anaheim Ducks – Legenda ja lapset

NHL / Artikkeli
Maaleja tältä kaksikolta odotetaankin.
Kuva © Getty Images
Anaheim Ducksin viime kausi sujui yli odotusten, vaikka pudotuspelit päättyivät pienoiseen pettymykseen jo ensimmäisellä kierroksella. Uuteen kauteen joukkue starttaa ilman Bobby Ryania, sekä puolustuspään vajaamiehityksen kanssa painiskellen. Keväällä kanan lennoksi jäänyt kannujahti kannustaa nyt tason nostoon.

Ducks aloitti tynkäkautensa poikkeuksellisen vahvasti. Vain yhden kotitappion jälkeen käynnistynyt 13 kotipelin voittoputki on joukkueen oma ennätys, eikä vieraissakaan liikoja tappioita päässyt syntymään. Runkosarjassa Ducks dominoi Tyynenmeren divisioonaa ja ankkaparven lento jatkui komeana pitkin kautta.

Keväällä joukkue pääsi kahdeksan vuoden jatkosopimuksiin kahden kirkkaimman tähtensä, Ryan Getzlafin ja Corey Perryn kanssa. Edellisenä vuonna paljon arvostelua osakseen saanut Getzlaf näytti nyt todellista johtajan mallia ja paukutti runkosarjan 44 ottelussa 49 pistettä. Puolustuspäässä Francois Beauchemin ansaitsi Norris Trophy -ehdokkuuden 24 pisteellä ja +19 -teholukemalla. Uransa uuteen nousuun saanut Sheldon Souray ylsi samaan teholukemaan.

Suomalaislegenda Teemu Selänteelle viime kausi oli raskas. Lyhyen runkosarjan kiivastahtinen aikataulu ei jättänyt aikaa palautumiselle. Lisäksi kakkosketjun keskushyökkääjä Nick Boninon loukkaantuminen kesken kauden sekoitti Selänteen kanssa hyvin löytyneet kemiat. Sopivaa pelimiestä ei löytynyt Boninon tuuraajaksi, kun tuttu mies Saku Koivu oli kiinni loistavasti pelanneen kolmosketjun keskellä.

Ducks päätti runkosarjansa läntisen konferenssin toisena, joten pudotuspeleihin lähdettiin rinta rottingilla. Joukkueen tärkeimmän maalipyssyn Perryn loppukauteen ajoittunut kuiva kausi heikensin kuitenkin Ducksin maalintekovoimaa. Joukkueen maalintekovaikeudet kulminoituvatkin Perryyn, joka ei saanut viimeisteltyä ainoaakaan osumaa pudotuspeleissä. Red Wings ei ole koskaan ollut Ducksille helppo vastus ja niin punapaidat kampesivat Ducksin tieltään tiukan ottelusarjan seitsemännessä pelissä.

Pelaajakartta

VLH

Dustin Penner
Andrew Cogliano
Daniel Winnik
Matt Beleskey
Emerson Etem
Patrick Maroon

KH

Ryan Getzlaf
Saku Koivu
Nick Bonino
Peter Holland
Rickard Rakell
Antoine Laganière

OLH

Corey Perry
Teemu Selänne
Kyle Palmieri
Jakob Silfverberg
Devante Smith-Pelly
Brad Staubitz

VP

Francois Beauchemin
Luca Sbisa
Bryan Allen
Mark Fistric

OP

Cam Fowler
Ben Lovejoy
Sami Vatanen
Hampus Lindholm

MV

Jonas Hiller
Viktor Fasth
John Gibson

Uutta ja vanhaa

Bobby Ryanin pitkään huhuttu kauppa toteutui, kun Ducks lähetti nuoren tähtihyökkääjänsä Ottawaan. Ryanin menetys jätti joukkueen tulivoimaan ison aukon, jota vastineeksi kaupasta Anaheimiin matkannut Jakob Silfverberg ei pysty vielä yksin täyttämään. Vahvan tulokaskauden Senatorsissa pelannut Silfverberg on kuitenkin nouseva tähti, jossa on potentiaalia isoihin saappaisiin. Ryanin kaupassa Anaheimiin saapui Silfverbergin lisäksi lähinnä farmijoukkuetta vielä toistaiseksi vahvistava Stefan Noesen ja ensimmäisen kierroksen varausvuoro vuoden 2014 varaustilaisuuteen.

Dustin Penner siirtyi lyhyen matkan paluumuuttajana Los Angelesista takaisin Anaheimiin. Penner etsii uutta nostetta uralleen ja kaipaa vanhoja kemioita Ducksin vuoden 2007 Stanley Cup -mestaruuden aikaisten ketjukavereidensa Getzlafin ja Perryn kanssa. Pennerin Los Angeles Kingsin riveissä mollivoittoiseksi muodostunut peliesitys vaatiikin todellisen ryhtiliikkeen, muuten Penner ei tule paikkaansa kärkiketjussa pitämään.

NHL-kaukalot jättäneen Toni Lydmanin menetys koettelee alkavalla kaudella Ducksin puolustusta, joka on käymässä kiikkeräksi Sheldon Sourayn loukkaantumisen myötä. Alakerran alimiehitystä paikkaamaan haettiin Edmonton Oilersista vapaille markkinoille jäänyt Mark Fistric. Ducksin tämän kesän ensimmäisen kierroksen varaus Shea Theodore allekirjoitti hyvän harjoituskauden jälkeen kolmivuotisen tulokassopimuksen joukkueen kanssa, mutta viettää todennäköisesti vielä suurimman osan kautta farmissa.

Veskareita, nuorukaisia ja legenda itse

Maalivahtipeli on Ducksin yksi suurimpia vahvuuksia. Jonas Hiller pelasi erinomaisen kauden ja viime vuoden löytö, Ruotsin tulokas Viktor Fasth, oli heti voittaja-ainesta. Jos Ducksin molempien verkonvartijoiden peli pysyy viime kauden tasolla, ei Anaheimissa tarvitse jännittää laitettiin jäälle kumpi tahansa heistä. Vuoden 2013 nuorten maailmanmestaruuskisojen kultamitalisti ja turnauksen tärkeimmäksi pelaajaksi nimetty John Gibson puolestaan on kasvamassa farmissa NHL-pelien mittoihin.

Getzlaf-Perry -kaksikko on jälleen näytönpaikan edessä. Keväällä allekirjoitetut isot sopimukset edellyttävät isoja tekoja. Lyhyeksi jääneet pudotuspelit kaivelevat myös hampaankolossa, joten tehoja on tulossa. Ketjun kolmanneksi lenkiksi on soviteltu vanhaa tuttua Penneriä, mutta Ducksilla on monta kovatasoista nuorta hyökkääjää, jotka kärkkyvät myös paikkaa kärkiketjusta. Kuka hyvänsä lopulta ykkösketjun vasenta laitaa pelaakaan, pääsee osaksi yhtä liigan kovimmista hyökkäysvitjoista.

Olisiko Nick Boninosta Selänteen tutkapariksi?
Olisiko Nick Boninosta Selänteen tutkapariksi?
Kuva © Getty Images

Kakkosketjun oikeassa laidassa hyökkäävä Selänne on edelleen vastustajalle vaarallinen pelaaja etenkin ylivoimalla. Myös tasakentällisin tulosta tulee, kun sopivat pelikaverit vain löytyvät. Harmillisen usein viime kaudella oli tilanteita, joissa Selänteen ketjukaverit pelasivat täysin eri peliä kuin legenda itse.

Hyvin peliä lukeva Bonino näyttää sopivan mainiosti Selänteen sentteriksi ja pitänee paikkansa ketjun keskellä myös alkavalla kaudella. Niin ikämies kuin onkin, Selänteeltä voi edelleen odottaa liki piste per peli tahtia.

Alakerran alimiehitys tarjoaa nuorille puolustajille paikan nostaa tasoaan. Suomalaisittain on mielenkiintoista nähdä kuinka Sami Vatanen onnistuu hyödyntämään tarjotun tilaisuuden. Ducksin toimitusjohtaja Bob Murray lupasi henkilökohtaisesti, että Vataselle tarjotaan nyt todellinen mahdollisuus näyttää kykynsä. Vatanen vahvistaa taatusti joukkueen ylivoimakentällisiä ja pääsee esittelemään siniviivalaukaustaan.

Ducks lähtee Bruce Boudreaun valmentamana ensimmäiseen täysimittaiseen NHL-kauteensa. Runkosarjassa valmentajana menestystä niittänyt Boudreau onnistunee urakassaan edelleen ja johdattaa joukkueensa pudotuspeleihin. Nyt kaivattaisiin vain lisää näyttöjä pudotuspelimenestyksestä. Jos kevään ensimmäisen kierroksen tappiosta jäi pelaajille nälkä, tuo nälkä on varmasti vähintään yhtä kova joukkueen päävalmentajalla.

Mistä osumat ilman Bobby Ryania?

Kun joukkueen vahvuudesta poistuu 30 maalin mies, se ei voi olla näkymättä. Hyökkäyspäässä suurin lovi viime kauteen nähden onkin ilman muuta Ryanin siirtyminen Ottawaan.

Ducksin viime kevään pudotuspelit kariutuivat ensimmäiselle kierrokselle pitkälti juuri maalinteon sietämättömän vaikeuden vuoksi. Ducksilla on paljon potentiaalista tulivoimaa nuorissa hyökkääjissä, kuten Emerson Etem, Kyle Palmieri, Peter Holland ja Silfverberg, mutta onko nuorista vielä täyttämään Ryanin saappaita?

Sourayn loukkaantuminen puolestaan rasittaa Ducksin puolustusta. Sourayn odotetaan olevan poissa koko alkukauden likimain vuodenvaihteen tienoille saakka. Yhdessä Lydmanin lopettamisen kanssa tämä luo paineita Ducksin nuorelle pakkikalustolle.

Viime kaudella heikommin esiintynyt Luca Sbisa on kovan paikan edessä, kun alhaalta on pyrkimässä pelipaikoille Vatanen ja vuoden 2012 varaustilaisuudessa kuudentena varattu Hampus Lindholm. Ykkösketju ja veteraaniosasto ei yksin yllä ihmetekoihin, joten nuorilla harteilla lepää alkavalla kaudella paljon kummassakin päässä kaukaloa.

NHL-toimituksen arvio: Tulivoimaa menettänyt Ducks ei yllä alkavalla kaudella samanlaiseen lentoon kuin edellisellä. Joukkue raivaa kuitenkin tiensä pudotuspeleihin Tyynenmeren divisioonan neljäntenä.

» Lähetä palautetta toimitukselle