Kaudella 2014-15 Hurricanes jäi jo kuudennen kerran peräkkäin ulos pudotuspeleistä. Tehottomuudesta kärsinyt joukkue jäi Metropolitan-divisioonan viimeiseksi. Pisteitä ja maaleja kertyi koko NHL:ssä viidenneksi vähiten.

Koko kauden aikana Hurricanes onnistui vain kuusi kertaa voittamaan vähintään kaksi peliä peräkkäin. Tehottomuus näkyi myös yksilötasolla. Paras pistemies Eric Staal oli 54 pisteellään pistepörssissä vasta sijalla 73. Kyseessä oli joukkueen kapteenin heikoin täysi kausi sitten tulokaskauden.

Puolustuspää vahvistui, hyökkäystehoja kaivataan

Merkittävin muutos kokoonpanoon oli Aleksander Sjominin sopimuksen ulososto. Kovapalkkaisen ja surffailevan laiturin lähtö on joukkueen ilmapiirille vain hyvä asia, mutta venäläisen taitoa voi tulla pitkän talven aikana ikävä.

Ainoat hyökkääjähankinnat kun olivat Kris Versteeg ja Joakim Nordström, joiden vahvuudet ovat muilla osa-alueilla. Versteegin kokemuksesta on toki Hurricanesille hyötyä, ja kaksinkertaiselle Stanley Cup -voittajalle on luvassa iso rooli. Versteeg ei ole varsinainen maalitykki, mutta on kuitenkin kolmella kaudella iskenyt vähintään 20 maalia.

Pitkäaikainen ykkösmaalivahti Cam Ward sai kovan kirittäjän, kun Eddie Läck siirtyi Vancouverista Anaheimiin siirtyneen Anton Hudobinin tilalle. Molemmilla maalivahdeilla on sopimus katkolla, joten taistelu ykköstorjujan roolista tulee olemaan kovaa.

Puolustukseen tuli kaksi mielenkiintoista nimeä - kokenut James Wisniewski ja kesän ykköskierroksen varaus Noah Hanifin. Varsinkin Wisniewskilta odotetaan tehoja. Hanifin on lupaava monipuolinen puolustaja, mutta tulokaskaudelta häntäpään joukkueessa ei kannata liikoja odottaa.

Tärkeimmillä pelipaikoilla kokemusta ja laatua

Maalivahtipeli on Hurricanesin suurin vahvuus. Sekä Ward että Läck ovat luotettavia torjujia, mutta joutuvat kauden aikana koville laadukkaampien vastustajien pyörityksessä.

Myös puolustus on tasapainoisesti rakennettu. Wisniewski ja Justin Faulk ovat kiekollisesti taitavia. Wisniewskin myötä ylivoimapeliin tulee lisää leveyttä ja variaatioita. Ron Hainsey ja John-Michael Liles hoitavat puolustuspään velvoitteet. Nuoret Hanifin ja Ryan Murphy pääsevät kehittymään kokeneempien rinnalla.

Hyökkäyksessä vahvuudet ovat harvassa. Jordan Staal on pitkällä sopimuksellaan jo tärkeämpi hyökkääjä kuin isoveljensä Eric Staal. Jeff Skinneriltä kaivataan paluuta tulokaskauden tasolle.

Hyökkäyksestä puuttuu tehoja

Hurricanesilla on hyviä yksilöitä, mutta liian vähän. Staalin veljesten ja Skinnerin jälkeen taso laskee liikaa. Nuoret ruotsalaiset Victor Rask ja Elias Lindholm ovat lupaavia, mutta eivät takuuvarmoja suorittajia. Maalintekijöitä Hurricanes kaipaa kipeästi.

Joukkue on täynnä keskushyökkääjiä, mutta laadukkaat laiturit ovat vähissä. Jopa Eric Staalia on peluutettu laidalla, kuten montaa muutakin keskushyökkääjää. Toimistolla pitäisi olla hereillä, jos markkinoille ilmaantuu laadukas laitahyökkääjä.

Yksi heikkous seisoo penkin takana. Bill Peters on kokenut ja menestynytkin valmentaja, mutta NHL-tasolla näytöt päävalmentajana ovat antamatta. Keskinkertaisesta ja kapeasta materiaalista on rankka urakka yrittää puristaa timanttia.

Toimituksen arvio: Hurricanes-faneja ei tulevallakaan kaudella hemmotella pudotuspeleillä. Sitä Raleighissa ilman muuta tavoitellaan, mutta tällä materiaalilla jää haaveeksi. Hyvät maalivahdit ja muutamat taitavat yksilöt takaavat, ettei Hurricanes ole heittopussi eikä pisteautomaatti. Jokainen voitto kuitenkin vaatii runsaasti työtä. Jatkoaika arvioi Hurricanesin divisioonansa viimeiselle sijalle.