HIFK:n piti lähteä toiseen kauteensa Petri Matikaisen luotsaamana, joukkueella joka on rakennettu juuri päävalmentajan toiveita kunnioittaen. Matikainen karkasi kuitenkin harjoituskauden kynnyksellä itärajan taakse Avangard Omskin peräsimeen. Kaikkiaan vetovastuussa oli loikkaamisten, toimitsijakieltojen ja potkujen vuoksi viisi eri valmentajaa.
Joukkueen rakennus ei onnistunut optimaalisella tavalla, sillä Mikael Granlundin jättämää aukkoa paikkaamaan hankitut pelaajat eivät pystyneet ottamaan ratkaisupelaajan viittaa harteilleen. Etenkin kapteeni Ville Peltosen jäätyä sivuun joukkueesta ei löytynyt pelaajaa, joka olisi omalla tekemisellään pystynyt kääntämään tasaisia otteluita helsinkiläisten eduksi.
Loukkaantumiset näyttelivät myös omaa osaansa kaudella, Joakim Eriksson oli ainoa helsinkiläisten pelaaja, joka pystyi pelaamaan kaikki kauden 60 runkosarja- sekä 8 pudotuspeliottelua.
Maalivahdit
#31 Joni Ortio
Runkosarja (RS): 54 ottelua, päästettyjen maalien keskiarvo 2,42, torjuntaprosentti 91,65%, 23 voittoa
Pudotuspelit (PO): 8, 2,49, 92,16%, 3 voittoa
Pelipaikallaan liigan elittiä ja joukkueen paras pelaaja. Helsingin kirkkaat valot eivät häikäisseet kylmähermoista Ortiota, pikemminkin päinvastoin. Mitä tiukempi paikka sitä huikeammin Ortio pelasi. Pelasti sen, mitä pelastettavissa oli ja ilman Ortion vakuuttavaa torjuntatyöskentelyä joukkueen kausi olisi päättynyt jo runkosarjaan. Oli HIFK:ssa vain lainassa ja palaa Calgary Flamesin organisaatioon ensi kaudeksi.
#30 Mika Norja
RS: 11, 2,65, 90,52, 3 voittoa
Ei pystynyt haastamaan Ortiota ykkösvahdin paikasta, vaan rooliksi jäi lepoajan antaminen ykkösmaalivahdille. Ailahteleva maalivahti pelasi muutaman huippupelin, mutta vajosi myös ajoittain muun joukkueen tasolle. Sopimus katkolla.
Puolustajat
#3 Stephane Robidas
RS: 15, 2+3=5, -11, 22min
Yksi HIFK:n heikoista ulkomaalaispelaajista. Kovana taklaajana mainetta niittänyt Robidas ei pelannut vahvuuksiensa kautta ja isossa kaukalossa meno näytti ajoittain karmivalta, parhaimmillaankin vain kohtalaiselta. Viidessätoista ottelussa kanadalainen ehti nähdä peräti kuusitoista takaiskumaalia paraatipaikalta ja tehotilaston lukema -11 on koko joukkueen toiseksi heikoin. Palasi jo ennen työsulun loppua Dallasiin.
#8 Ville Varakas
RS: 46, 9+16=25, -1, 44min
PO: 7, 1+1=2, +4, 4min
Paluu kasvattajaseuraan oli kaksijakoinen. Toisella puolella on uran kovin pistetahti, mutta vastaan painaa lukuisat harhasyötöt ja epävarma oman pään pelaaminen. Loukkaantui marraskuun alussa ja oli yli kuukauden sivussa polvivamman vuoksi. Loukkaantuessaan oli HIFK:n paras pistemies, mutta tervehtymisen jälkeen ei saanut enää samanlaista vauhtia päälle. Pelaa tulevalla kaudella länsinaapurissa Växjö Lakersin riveissä.
#15 Mikko Kurvinen
RS: 14, 0+0=0, -2, 0min
PO: 4, 0+1=1, +2, 25min
Jälleen rikkonainen kausi Kurviselle, pystyi loukkaantumisten vuoksi pelaamaan ainoastaan 14 ottelua runkosarjassa. Parhaimmillaan loistava puolustava puolustaja, joka antaa helpon ensimmäisen syötön ja pitää oman pään puhtaana. Ei sopimusta tulevalle kaudelle.
#26 Toni Söderholm
RS: 53, 4+23=27, -7, 84min
PO: 8, 2+3=5, -3, 4min
Jatkoi kauden alussa siitä, mihin viime kaudella jäi. NHL-peluri Stephane Robidasin tulo puolustajapariksi sekoitti pelin totaalisesti ja viime kaudella Matti Keinonen –palkinnon liigan tehopelaajana voittaneen Söderholmin numerot kääntyivät selvään laskuun. Kokenut johtajatyyppi kasasi itsensä Robidasin lähdettyä ja kauden viimeisissä otteluissa näkyvissä oli jälleen vanhaa Söderholmia. Jatkaa helsinkiläisten puolustuksen johtavana pelaajana myös tulevalla sesongilla.
#27 Mikko Jokela
RS: 56, 3+11=14, +2, 88min
PO: 8, 0+1=1, 0, 4min
Jokeriaikojen Jokelaa on turha haikailla ja nykypäivänä Jokelan voikin sanoa onnistuneen, kun mies ei erotu kentällä. Tällä kaudella Jokela onnistui viime kautta paremmin. Luistin ei liiku enää parhaiden vuosien malliin, joten oli usein pulassa nopeita vastustajia vastaan. Joukkuepelaaja, puolustaa omiaan tarvittaessa. Jatkaa punapaidassa myös ensi kaudella
#41 Ilari Melart
RS: 50, 7+11=18, +8, 80min
PO: 7, 0+0, -1, 29min
Kauden sensaatio. Ennen kautta Melart tunnettiin lähinnä surkuhupaisista noudoistaan, mutta isokokoinen puolustaja nousi HIFK:n ja koko Sm-liigan johtavien puolustajien joukkoon. Jukka Jalonen palkitsi Melartin loisto-otteet maajoukkuekutsulla. Maajoukkuedebyytin jälkeen miehen otteisiin tuli ylimääräinen ripaus itseluottamusta, joka käänsi itseluottamuksen ajoittain ylimielisyydeksi ja pelillinen anti ei noussut enää alkukauden tasolle. Sopimus katkolla, loistava kausi ja otteet MM-kisoissa takaavat kiinnostuksen myös Suomen rajojen ulkopuolella.
#47 Juuso Salmi
RS: 26, 0+3=3, -3, 8min
Nuori puolustaja kolkutteli edustusjoukkueen portteja 26 ottelun verran ja ehti näyttää kehityskäyränsä osoittavan ylöspäin. Ei ota turhia riskejä kiekon kanssa ja harvemmin erottuu kentällä. Taistelee tulevalla kaudella Miihkali Tepon, Julius Nyqvistin ja kumppaneiden kanssa paikasta kokoonpanossa.
#49 Kyle Klubertanz
RS: 41, 5+20=25, +1, 30min
PO:7, 1+2=3, -2, 8min
Harvoja positiivisia yllättäjiä, ilman kauden alun loukkaantumistaan olisi ollut taistelemassa puolustajien pistepörssin voitosta. Kovaa oikealta lähtevä laukaus oli selkeä pelote, jolla sai pelattua itselleen lisää aikaa ja tilaa. Oli tehokkaimmillaan Ilari Melartin parina. Joukkueen lukuisista ulkomaalaisista ainoa varaukseton onnistuja, käyttöä olisi myös tulevalla kaudella.
#52 Ilkka Vaarasuo
RS: 15, 0+0=0, +1, 6min
Mestiksen mestaruuden Jukureissa voittanut Vaarasuo käväisi jo toisella kaudella peräkkäin haistelemassa liigavauhtia HIFK:ssa, tällä kertaa tilille tuli 15 ottelua punapaidassa. Vähäeleinen, virheetön puolustaja, joka pystyisi halutessaan pelaamaan myös liigatasolla.
#67 Kristian Tuohilampi
RS: 16, 0+0=0, +2, 10min
23-vuotias puolustaja on jo usean kauden ajan yrittänyt murtautua HIFK-puolustukseen, onnistumatta siinä vieläkään. Ei ole millään osa-alueella huono, muttei omaa myöskään mitään erityistä vahvuutta.
#77 Martti Järventie
RS: 16, 2+0=2, 0, 20min
PO: 7, 0+1=1, -2, 6min
Kokenut puolustaja palasi Helsinkiin loppukauden kattavalla lainasopimuksella Ilveksestä. 36-vuotias konkari ei tuonut juuri lisäarvoa joukkueelle, leveyttä tuomassa mies paikallaan. Jäähypenkkiä Järventie ehti kuluttaa 20 minuutin verran.
Hyökkääjät
#4 Joël Perrault
RS: 20, 4+5=9, -7, 28min
PO: 5, 0+1=1, 0, 16min
Isokokoinen Perrault kärsi kauden aikana kaksi vakavaa loukkaantumista, jotka vaikeuttivat sopeutumista liigan nopeaan pelitempoon Sveitsissä vietetyn kauden jälkeen. Suurimmat vaikeudet kiekottomassa pelissä ja heikon liikkeen vuoksi jäi usein pelin ulkopuolelle, etenkin omalla kenttäpuoliskolla. Ei löytänyt paikkaansa osana viisikkoa.
#9 Kimmo Kuhta
RS: 51, 6+13=19, 0, 22min
PO: 7, 2+3=5, +2, 0min
Maalintekijänä mainetta niittäneen Kuhdan kauden avausmaalia saatiin odottaa peräti kolmekymmentä ottelua, kunnes veteraanin onnistui ohittaa Jere Myllyniemi Pelicansin maalilla kahteen kertaan. Liike parani kauden loppua kohden ja pääsi käyttämään vahvuuksiaan. Pudotuspeleissä kuului joukkueen ehdottomaan parhaimmistoon, kermana kakun päällä voittomaali ensimmäisen pudotuspelikierroksen ratkaisseessa SaiPa -ottelussa. 16 kautta seurassa pelanneen ikonin ura HIFK:ssa päättyy tähän kauteen.
#10 Joakim Eriksson
RS: 60, 14+23=37, +3, 30min
PO: 8, 1+1=2, -2, 6min
Kokenut ruotsalainen joutui liian isoon rooliin. Tasainen, tunnollinen, hyvä aloituksissa ja omaa hyvän peliälyn. Ei kuitenkaan missään liigan huipputasoa ja antaa liikkeessä ja fysiikassa todella paljon tasoitusta vastustajien parhaille pelaajille. Ideaali kakkossentteri, mutta joutui Patrick O'Sullivanin ja Perraultin flopattua kantamaan ykkösketjun keskushyökkääjän viittaa.
#11 Markus Granlund
RS: 50, 10+20=30, +3, 18min
PO: 5, 1+2=3, 0, 4min
Odotettu läpimurto liigaeliittiin jäi toteutumatta. Ailahteli läpi kauden, parhaimmillaan loistava, huonoimmillaan synkkää massaa. Syttyi liekkeihin alle 20-vuotiaiden mm-kisoissa. Liito jatkui myös liigassa, kun lähes välittömästi turnauksen jälkeen onnistui keräämään pisteitä seitsemässä ottelussa peräjälkeen. Ei onnistunut murtautumaan liigan parhaiden pelaajien joukkoon, mutta osoitti omaavansa potentiaalia tähtipelaajaksi. Teki sopimuksen Calgary Flamesin kanssa, mutta ensi kauden osoite on vielä kysymysmerkki.
#12 Jari Sailio
RS: 31, 2+2=4, -8, 30
PO: 7, 0+0=0, -1, 10min
Tuli joukkueeseen alun perin ottelukohtaisella sopimuksella, mutta loukkaantui jo ensimmäisessä ottelussa. Sairauslomalta palattuaan lunasti paikkansa loppukaudeksi, mutta Summasen astuttua puikkoihin peliaika oli kortilla. Nousi takaisin kokoonpanoon pudotuspeleissä ja pelasi kauden parasta kiekkoaan. Vastustajan kannalta ikävä pelaaja, tiedostaa roolinsa ärsyttäjänä ja jopa nauttii siitä. Ei sopimusta tulevalle kaudelle.
#16 Ville Peltonen
RS: 43, 13+16=29, +17, 40min
Pistetili ei karttunut enää parhaiden päivien tahtiin, mutta kapteenin merkitys joukkueelle oli edelleen merkittävä, suurin osa pelaajista pelasi kauden parhaat pelinsä nimenomaan Peltosen vierellä. Tekee kentällä pienet asiat oikein ja helpottaa ketjukavereidensa pelaamista. Tehotilaston lukema +17 on kolmetoista pykälää parempi, kuin joukkueen sisäisen tehotilaston kakkosella (Mika Hannula, +4). Tämä kausi muistetaan kuitenkin Peltosen osalta kahdesta ikävästä tapahtumasta paikallisvastustaja Jokereita vastaan. Kausi päättyi Markus Nordlundin taklaukseen kaksi viikkoa ennen runkosarjan päättymistä.
#19 Roope Talaja
RS: 57, 12+12=24, -2, 24min
PO: 7, 0+2=2, 0, 2min
Talaja on pienestä koostaan huolimatta suuri taistelija. Monikäyttöinen pelaaja sopeutuu jokaiseen rooliin, kävi kauden aikana läpi kaikki ketjut ykkösestä neloseen. Uhrautui joukkueen puolesta ja Talajalla olikin suuri rooli helsinkiläisten alivoimapelaamisessa, jossa blokkasi laukauksia suurella sydämellä.
#29 Toni Leinonen
RS: 34, 4+3=7, +2, 8min
PO: 7, 1+2=3, +3, 2min
Pienikokoinen taskuraketti raivasi tiensä edustusjoukkueen kokoonpanoon. HIFK-kasvatti ei ole kiekollisessa pelissä häikäisevä, mutta korvaa fyysiset ja tekniset puutteensa nopeudella ja hurjalla taistelutahdolla. Ei jätä yhtäkään tilannetta kesken, röyhkeä pelityyli kostautui pieninä loukkaantumisina kauden aikana. Hankki loistavalla liikkeellään joukkueelleen lukuisia ylivoimamahdollisuuksia. Sopimus HIFK:n kanssa kattaa vielä kaksi seuraavaa kautta.
#32 Lennart Petrell
RS: 26, 11+0=11, -1, 12min
Petrellin paluuta odotettiin vesi kielellä, kun NHL ajautui työsulkuun. Tarjosi faneille vastinetta jo ensimmäisessä ottelussaan punapaidassa iskemällä hattutempun Ilveksen verkkoon. Ei ollut pelillisesti yhtä huikealla tasolla, jolla lähti HIFK:sta valloittamaan Edmontonia, mutta ansaitsee asemansa fanien suosikkina.
#33 Eero Somervuori
RS: 45, 13+14=27, 0, 14min
PO: 7, 1+2=3, -3, 2min
Ailahteleva pelaaja, jonka peli elää itseluottamuksesta. Kun itseluottamus on kunnossa, suuntaa suoraviivaisesti kohti maalia ja hakee ratkaisua vielä maalin edustalta. Kun itseluottamusta ei ole, peli jää tehottomaksi laidoissa pyörimiseksi. Tällä kaudella Somervuori näytti kumpaakin puolta itsestään. Sopimus loppui tähän kauteen.
#39 Arttu Luttinen
RS: 56, 10+14=24, -11, 28min
PO: 2, 0+0=0, 0+, 0min
Kahdella edelliskaudella finaaleissa esiintynyt Luttinen tuli hakemaan kolmatta peräkkäin ja ensimmäistä finaalisarjan voittoa, mutta toisin kävi. Kauden alussa huonolla jalalla ja pelaamisen punainen lanka oli kadoksissa. Siirto kauden lopulla keskushyökkääjäksi sopi Luttiselle, joka pelasi jälleen kauden loppua kohti parasta peliään, kunnes loukkaantui ensimmäisen pudotuspelikierroksen toisessa ottelussa. Sopimus kattaa myös ensi kauden.
#43 Joni Töykkälä
RS: 43, 1+3=4, -12, 4min
PO: 8, 0+1=1, -1, 2min
Paluun HIFK:hon tehneen kauden 2011 mestarin uusi tuleminen ei ollut edellisen visiitin vertainen. Kokenut, nöyrä, esimerkillinen urheilija, mutta puolustavalta hyökkääjältäkin täytyy vaatia enemmän tehoja hyökkäyspäässä. Yksi maali kaudessa ei riitä. Alivoimalla edelleen parasta a-luokkaa.
#46 Thomas Nykopp
RS: 32, 0+4=4, -4, 28min
PO: 2, 0+0=0, -1, 0min
Kaksi edelliskautta Pohjois-Amerikassa pelannut Nykopp palasi Suomeen ja HIFK:n riveihin. Vakuuttavat esitykset a-junioreiden puolella takasivat näyttöpaikan myös edustusjoukkueen puolella. Pelasi pudotuspelit mukaanlukien kaikkiaan 34 ottelua HIFK:ssa, joissa sai tililleen neljä syöttöpistettä, mutta avausmaalia ei hyvistä esiintymisistä huolimatta syntynyt.
#51 Mika Hannula
RS: 14, 5+4=9, +4, 4min
PO: 6, 1+1=2, -1, 12min
Saapui kesken kauden Bluesista vahvistamaan helsinkiläisiä loppukauden kattavalla sopimuksella. Saikin räjähtävän alun iskemällä kolmessa ensimmäisessä ottelussa kuusi pistettä. Sittemmin pistetahti hiipui, lopuissa kuudessatoista ottelussa tilille tuli vain kolme maalia ja kaksi syöttöpistettä. Pudotuspeleissä tunnetaso oli liian korkealla ja mies löysi itsensä liian usein jäähyaitiosta.
#57 Niko Piiparinen
RS: 10, 0+1=1, +2, 0min
PO: 5, 0+1=1, +2, 0min
Kaikki eväät nousta vakiokokoonpanoon, mutta ei vieläkään onnistunut ottamaan sitä kaivattua askelta liigamiehistöön. Isosta koostaan huolimatta kaksinkamppailuissa pehmeä, näyttää ajoittain pelaavan käsijarru päällä. Pelasi kolmevuotisen sopimuksensa viimeisen kauden, laihat näytöt jatkosopimuksen suhteen.
#72 Siim Liivik
RS: 46, 3+5=8, -11, 65min
PO: 6, 1+3=4, 0, 0min
Ei löytänyt parasta teräänsä Sormusen alaisuudessa ja energia suuntautui vääriin asioihin. Pisteiden valossa uran toiseksi huonoin kausi. Pudotuspeleissä periksiantamaton tyyli tuotti tulosta ja Liivik lopettikin kauden helsinkiläisten ykkösketjussa. Sopimus loppui ja uudet haasteet Espoossa odottavat jo pitkään seuraa edustanutta pelaajaa.
#81 Iiro Pakarinen
RS: 33, 5+7=12, -3, 6min
PO: 6, 3+0=3, 0, 4min
KalPasta Helsinkiin siirtynyt Pakarinen otti kauteen räjähtävän lähdön takomalla kauden avausottelussa Jokereiden verkkoon kaksi maalia ja neljä pistettä. Kauden piti olla jo paketissa, kun Pakarinen loukkasi jalkansa Bluesia vastaan käydyssä ottelussa tammikuun alussa. Taisteli kuitenkin itsensä pelikuntoon juuri parahiksi pudotuspeleihin. Iski jokaisessa villi kortti -kierroksen ottelussa maalin SaiPan verkkoon.
#92 Tyler Redenbach
RS: 23, 3+9=12, 0, 12min
Palasi joukkueeseen Perraultin loukkaantumisen myötä täyttämään hyökkääjistön miesvajetta. Aloitti kauden loistavasti, mutta tehoja tuli lähinnä kotiotteluissa. Kahdestatoista pisteestä ainoastaan yksi tuli vieraissa, Tampereella Ilveksen vieraana. Syksyn edetessä myös kotitehot hiipuivat ja ura HIFK:ssa loppui yhdentoista ottelun pisteettömään putkeen. Perraultin palattua jäi kokoonpanon ulkopuolelle ja löysi lopulta uuden seuran Lahden Pelicansista.
#93 Corey Elkins
RS: 10, 3+2=5, -3, 2min
PO: 8, 3+2=5, +1, 4min
Saapuminen HIFK:hon oli monen mutkan takana. HIFK:n tiedotteen jälkeen Elkins ehti pelata ECHL:ssä, ehdittiin nostaa takaisin AHL-rinkiin ja NHL:n työsulku ehti loppua, ennen kuin jenkki lopulta puki punaisen paidan ylleen. Pelasi lopulta runkosarjassa kymmenen ottelua, joissa lunasti monipuolisuudellaan paikkansa joukkueesta. Pudotuspeleissä punapaitojen paras pistemies kolmella maalilla ja kahdella syötöllään kahdeksassa ottelussa.
Joukkueessa pelasivat myös Patrick O'Sullivan, Christian Silfver, Mathieu Perreault, Julius Nyqvist, Niko Friman, Sean Bergenheim sekä Robert Nyholm