Jatkoajan maanantaijää, viikko 49: Paljon melua Juusoista

LIIGA / Artikkeli
Onko porilaisilla maalivahtiongelma?
Kuva © Jaakko Stenroos - https://jaskan.kuvat.fi/
Ässät haluaa unohtaa marraskuun tulokset nopeasti - mutta mikä meni pieleen? Eihän Ladislav Nagy ole sentteri? Entä kuka oli kuukauden paras pelaaja?

Jatkoajan Liiga-toimituksen toimituspäälliköt Matias Strozyk ja Manu Lempinen puntaroivat kauden ajan edellisen peliviikon tärkeimpiä tapahtumia ja puhuttaneimpia aiheita tiiviissä paketissa.

Tällä viikolla vastuun kotimaisen pääsarjakiekon ongelmanratkaisusta ja analysoinnista kantavat poikkeuksellisesti Strozyk sekä Tampereen-toimituksen Miika Arponen ja Hämeenlinnan-toimituksen Lauri Meriläinen.

Kuka voitti Juuso Ikosen siirtosirkuksessa?

Matias Strozyk: Tähänastisella otoksella Blues voitti eniten. Seuralla ei ollut varaa maksaa edes sitä osaa Ikosen kustannuksista, joka sponsorisopimuksen jälkeen jäi sen vastuulle. Samalla sekä peliesitykset että ihmissuhteet olivat solmussa. Voi toki olla sattumaakin, että Blues pelasi kautensa toistaiseksi parasta jääkiekkoa juuri pattitilanteen purkautuessa. JYP puolestaan teki Ikosen kanssa lyhyen sopimuksen, eikä ole ainakaan vielä saanut hänestä irti kohun arvoisia otteita.

"Ehkä tästä voidaan tulevaisuudessa puhua win-win-kauppana"

Pari syöttöpistettä seitsemästä ottelusta on puolustussuuntaan haavoittuvaiselta pelaajalta riittämätön suoritus, varsinkin kun omiin on mennyt vähän enemmän. Varmasti monelle 18-vuotiaalle varsin kohtuullinen tulos, mutta tässä tapauksessa ja Eric Perrinin kaltaisen tulikuuman tähden vieressä pitää pystyä parempaan.

Ikosen julkisuuskuva kärsi paljon, ja juuri kolhiintunut maine sekä sen palauttamisen vaikeus saavat espoolaiset jättämään tämän spektaakkelin taakseen vähiten kärsineenä osapuolena.

Miika Arponen: Toistaiseksi lopullista voittajaa on vaikea sanoa, koska Ikosella on edelleen totuttelemista uuteen pelitapaan ja joukkuekavereihin. Toistaiseksi kuitenkin voittajana on selvinnyt Blues. Espoolaiset ovat Ikosen lähdön jälkeen ottaneet pisteitä viidessä seitsemästä ottelusta, mikä on selvä parannus ennen siirtoa olleeseen saldoon.

JYPillä on toki täsmälleen sama saldo, mutta sen voi sanoa tulleen enemmänkin Ikosesta huolimatta, kuin Ikosen ansiosta. Parissa viime ottelussa miehen otteet ovat tosin osoittaneet piristymisen merkkejä, joten ehkä tästä voidaan tulevaisuudessa puhua win-win-kauppana.

Lauri Meriläinen: Juuso Ikonen ei päässyt alle 20-vuotiaiden MM-kisoihin. Juuso Ikosta ei varattu NHL:ään. Juuso Ikonen ei soveltunut enää kasvattajaseuraansa.

JYP otti riskin Ikosen kanssa, mutta juuri JYP-kulttuurissa Ikosella olisi mahdollisuus nousta aivan uudelle tasolle pelaajana. Tehojen valossa vaatimaton alku uudessa joukkueessa joko korostaa heikkoja puolia entisestään tai pistää miettimään asioita uudelta kantilta.

Mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee: Blues on tällä hetkellä piikkipaikalla päästyään selkeästä ongelmasta eroon.

Ikoselta tarvitaan tehoja.
Ikoselta tarvitaan tehoja.
Kuva © Jaakko Stenroos - https://jaskan.kuvat.fi/

Missä on Ässien ongelma?

Strozyk: Yhteen kuukauteen yhdeksän ottelua, joista kahdeksan tappiota - aika monessa paikassa, veikkaisin.

Silmiinpistävintä on se, että Juuso Riksman on luistellut ässämaalin ja vaihtoaition väliä liian tiuhaan, eikä 23-vuotias Rasmus Rinne pysty aivan täyttämään tyhjäksi jäävää ruutua. Hän kuitenkin torjui Ässien ainoan voiton ja päästi kolmessa täydessä ottelussaan vain kuusi maalia. Riksmanin 85 prosentin torjuntavarmuus on ykkösvahdille kelvoton. Pekka Virran valmennusryhmältä oikea päätös peluuttaa Rinnettä enemmän ja vaikkapa lauantain Jokerit-tappion perusteella pitäisin Rinteen maalilla.

Hyökkäysalueella Niklas Hagman ja Dragan Umicevic ovat osoittaneet vaarallisuutensa tänäkin syksynä, mutta huiman Hagmanin takana jokaisen pelaajan maalimäärät voi laskea yhden käden sormilla. Missä on Eero Elo? Mika Niemi? Herrojen tehotilastot: -12 ja -11.

Ässien lataus ja suoritus ailahtelee paljon. Koska yksinkertainen on kaunista, Ässien kohdalla voitaisiin kohta palata alkupisteeseen: "Isomäki ei ole peruuttelua ja jättöjä varten". Esimerkiksi Ville Uusitalon, Tommi Taimin ja - kyllä, pelaajat eivät yhtäkkiä ole umpisurkeita epäonnistuessaan Suomessa - Danny Groulx'n kiekollinen osaaminen riittää pelaamaan kiekkoa suoremmin, nopeammin ja viihdyttävämmin.

"Seitsemän ottelun tappioputkeen tarvitaan enemmän kuin yksittäinen kolhu koneistossa"

Arponen: Ennemminkin voisi kysyä, että mikä ei ole Ässien ongelma. Kuten toveri Strozyk jo mainitsi, on ykkösvahti Riksmanin suoritustaso ollut kelvottomalla tasolla koko kauden, eikä Rinne ole vielä sillä tasolla, että pystyisi kannattelemaan muuten alisuorittavaa joukkuetta yksittäisiä otteluita pidempään.

Puolustuspäässä kokeneet ja varmat suorittajat ovat aivan hukassa, mikä osaltaan kertoo valmennuksen ongelmista: jos pelitapa toimisi, ei kaikilla puolustajilla voisi yhtä aikaa kulkea huonosti.

Kaikki ongelmat kuitenkin kulminoituvat hyökkäyspäähän. Ässät on tehnyt viimeisessä kymmenessä ottelussa kaikista liigajoukkueista vähiten maaleja, vain 18 kappaletta. Niklas Hagmanin ja Dragan Umicevicin henkilökohtainen taitotaso riittää jonkuntasoiseen suorittamiseen ilman tukevaa pelitapaakin, mutta niin kutsuttua secondary scoringia ei Porissa ole nähty. Joukkueen hyökkäykset ovat järjestään liian hitaita, ja laukauksia vastustajan kohti tippuu vaarattomilta alueilta. Vastustajat ovat lukeneet Pekka Virran pelikirjan läpi, ja sitä pitäisi nyt uudistaa.

Meriläinen: Seitsemän ottelun tappioputkeen tarvitaan enemmän kuin yksittäinen kolhu koneistossa. Tappioputki katkesi HPK:ta vastaan Hämeenlinnassa ja olin paikan päällä seuraamassa tapahtumia.

Ässät pelasi ilman lähes kaikkia avainpelaajiaan ja pakon sanelemana maalissakin oli haparoiva Rasmus Rinne. Ässät pelasi ottelun alun todella hitaasti. Ujosti, jopa haluttomasti.

Ässät kuitenkin sai ottelun puolivälissä paremmin juonesta kiinni. Pelin tappamiseen hidas pelitapa sopi täydellisesti, kun alaketjujen nimettömät sankarit olivat laittaneet ottelun ensin pakettiin. Piiitkät viivelähdöt toimivat kummastelevaa HPK-karvausta vastaan täydellisesti.

Siinä vaiheessa, kun joukkueen nelosketju on pelin sielu ja näkyvin osa, täytetään yksi selkeimmistä kriisijoukkueen tunnusmerkeistä.

Kolumni: Syksyn mestareita ja mestareiden syksy
Otteluraportti: Seitsemäs peräkkäinen
Otteluraportti: Ässät pisti Kerhon nurin
Otteluraportti: Jokerit maalin verran parempi Porissa
Kuvakooste: SaiPa kuritti Ässiä - ja Ässät SaiPaa
Kuvakooste: Vieraat väänsivät vahvemmin

Kuka on marraskuun kuukauden pelaaja?

Strozyk: Vaihtoehdot ovat Ville Vahalahti ja Juuso Puustinen. Pääkaupunkiseudun voittavin maalivahti Ville Husso ansaitsee kaikki kehut, mutta tässä taistossa hän on aseeton. Joukkuekaveri Puustisella on paremmat edellytykset valinnalle jo suosiollisemman pelipaikan ja -kaupungin puolesta. Niin, ja hänen kaksi hattutemppuaan samalla viikolla sekä kymmenen maalia 11 ottelussa ovat harvinaislaatuisia suorituksia.

Oma valintani on kuitenkin Vahalahti. Lukko viiden ottelun voittoputkessa ja pörssikärki sen keulakuvana paukuttamalla marraskuussa yli pisteen per peli. Enemmän pisteitä, tasaisemmin ja parissa ottelussa vähemmän.

Arponen: Juuso Puustinen. Aleksandrovetškinmainen maalitahti ei jätä vaihtoehtoja. Jos Puustinen paukuttaa koko loppukauden maaleja alkukauden tahdillaan, on loppulukemana 38, johon ovat viimeisen 20 vuoden aikana yltäneet vain Kai NurminenJan Caloun ja Pasi Saarela. Puustisen pelissä on kaiken lisäksi huomioitava vielä se, että hänen kontribuutionsa kentällä ei rajoitu vain maalintekoon, vaan nyky-Puustinen tekee töitä myös omassa päässä.

Meriläinen: Lukko hävisi vain kahdesti marraskuussa. Joukkueen tahti oli vakuuttava, mutta joukosta nousi yksi selkeästi ylitse muiden. Ville Vahalahti otti roolia aina kriittisimmillä hetkillä ja ratkoi ottelut.

Vahalahti on 36-vuotias, mutta pelaa kuin 26-vuotias. Turussa oli kovasti puhetta Vahalahden ketjukavereista, nyt Vahalahti on itse joukkueen herra ja hidalgo. Raumalla.

Haastattelu: Vahalahti on yhä huipulla
Kuvakooste: Puustisen taikamaila
Otteluraportti: Puustinen murskasi JYPin
Otteluraportti: Pelicans suli, HIFK iski - Puustinen hattuili jälleen

Puustinen on tuulettanut tiuhaan.
Puustinen on tuulettanut tiuhaan.
Kuva © Tomi Hänninen

Mitä Ladislav Nagy toi Jokereihin?

Strozyk: Kovatasoinen pelaaja, jota olen odottanut Suomeen jo parin vuoden ajan. Onneksi herra saatiin näiden rajojen sisäpuolelle ennen kuin aika ajaa isommin ohi. Jokerit tarvitsee lisää käsiä, luovuutta ja ratkaisuvoimaa rymistelijöiden sekä jarrujen eteen.

Nagy haluaa ja edellä mainittujen ominaisuuksien ylpeänä haltijana osaa ratkaista, joten sikäli nämä kaksi ovat tarkoitettuja toisilleen. Nagy on hyvä lisä, ja hänelle on ehdottomasti paikkansa Jokerien rammassa ja tuskaisessa hyökkäyksessä.

"Nykykalustoon tyytyminen ei olisi luottAmusta, vaan välinpitämättömyyttä"

Tuosta joukkueesta puuttuu kuitenkin Riku Hahlin pelikunnosta riippumatta edelleen yksi keskushyökkääjä, eikä Nagy tuonut siihen ongelmaan ratkaisua. Jari Kurri totesi tiedotteen yhteydessä, että joukkue ei välttämättä ole vielä valmis ja Jokerit tutkii yhä mahdollisuuksia vahvistaa joukkuetta.

Tuo kommentti pisti kaikessa virkamiesmäisyydessään hieman pelottamaan ja toivon Jokerien puolesta, että sentterihankinnan tarve on todellakin tiedostettu. Nykykalustoon tyytyminen ei olisi luottamusta, vaan välinpitämättömyyttä.

Arponen: Nagy on täsmähankinta hyökkäyspään tehottomuusongelmaan. Jokerit on viimeisen kymmenen ottelun aikana maalannut vain hieman alle kahden maalin ottelutahdilla, mikä on minkä tahansa joukkueen tapauksessa kestämätön tahti.

Nagy elää maaleista ja pisteistä, mikä on Jokerien kannalta hyvä asia. Hän tuo lisää variaatioita hyökkäyspeliin niin ylivoimalla kuin tasakentällisinkin. Jokerien maalinteko ei ole tällä kaudella ollut oikeastaan kenenkään vastuulla: ainoastaan Nichlas Hardt on saanut kiekon sisään seitsemästi.

Meriläinen: Nagy oli NHL-urallaan yksi sarjan aliarvostetuimmista pelaajista. Edes hyvät otteet maajoukkuepaidassa eivät nostaneet Nagyä kahvihuoneiden puheenaiheeksi. Lukuisat loukkaantumiset ovat pitäneet huolen siitä, että todella suuret sankariteot ovat jääneet tekemättä. Viimeistään viisi vuotta sitten Nagy katosi kiekkokartalta lähdettyään hakemaan uutta nostetta uralleen Euroopasta.

Jokereiden sentteriongelman ratkaisuun Nagyllä on vielä pitkä matka. Parhaimmillaan kokenut laituri pystyy nostamaan ketjunsa tasoa huomattavasti. Itse olen innoissani, että Nagy nähdään vihdoin Suomessa, vaikkakin pari vuotta liian myöhään.

Haastattelu: Nagy tietää, mitä Jokereilta haluaa

Viikon kommentti:

Kauden aiemmat Maanantaijäät:

Viikko 48: Taruolento joka sentterinä tunnetaan
Viikko 47: Vielä yksi kriisijoukkue
Viikko 43: Kärppä on Gilliesiä armottomampi
Viikko 42: Kerholla ei ole vaihtoehtoja
Viikko 41: Uusi mies liipaisimella
Viikko 40: Ramzi Abidin hermot, kakut ja sakot
Viikko 38: Tampereella on vain yksi joukkue
Viikko 37: Tuomiopäivä
Viikko 35: Poliisijää
Viikko 33: Comeback

» Lähetä palautetta toimitukselle