Miksi runkosarjassa jäätiin toista sataa maalia aiempien kausien määristä? Syytä voi etsiä vaikkapa puolivälieräjoukkueiden huimasta veskarilistasta. Jussi Rynnäs, Juha Metsola, Tuomas Tarkki, Jussi Markkanen, Juuse Saros, Ryan Zapolski, Jere Myllyniemi ja Jani Nieminen ovat jälleen osoitus siitä, että Suomi on jääkiekkomaalivahtien luvattu maa.
Luvassa ovat esimerkiksi Rynnäksen ja Saroksen sekä Markkasen ja Tarkin kohtaamiset, nimittäin Kärpät isännöi HPK:ta ja SaiPa JYPiä. Kaksi muuta puolivälieräparia ovat Tappara-Pelicans ja Lukko-Blues.
Sarjat käynnistyvät perjantaina 21. maaliskuuta ja toiset ottelut ovat vuorossa heti lauantaina. Ensi viikolla pelataan varmuudella maanantaina ja keskiviikkona. Mahdolliset viidennet ja kuudennet ottelut ovat ohjelmassa viikonloppuna. Mikäli jokin pari etenee todelliseen loppuhuipennukseen, kiekkoillaan järisyttävä Game Seven maanantaina 31. maaliskuuta.
Maanantaijää pureutuu tänä keväänä Liigan pudotuspelipareihin aina ennen sarjojen alkua. Pöydälle nostetaan vahvuuksia ja heikkouksia, arviot sarjan lopputuloksesta ja pelaajia, jotka omilla suorituksillaan voivat kääntää sarjan joukkueensa eduksi.
Puolivälierien paras seitsemästä -pareja arvioivat tänään Jatkoajan Liiga-toimituksen päällikkö Matias Strozyk ja päätoimittaja Antti Wennström.
Kärpät-HPK
Kärpät voittaa...
Matias Strozyk: Koska Kärppien peli on ilo silmälle. Pelitavallisesti Kärpät on Liigan absoluuttisesti paras joukkue. Lisäksi sillä sattuu olemaan riveissään sarjamme paras maalivahti ja puolustaja sekä juhlava hyökkäyskalusto.
Jos Kärpät häviää, se saa katsoa peiliin. Kaikki kunnia HPK:n upealle helmi-maaliskuulle ja kymmenen ottelun voittoputkelle, mutta Kärppien on yksinkertaisesti pakko edetä mitalipeleihin. Kerhon tarina on varmasti myös saanut oululaiset varpailleen, joten suurin riskitekijä, eli heikomman vastustajan yliarvioiminen lienee hallinnassa.
Runkosarjan HPK-tappioita mietittäessä päällimmäisenä esiin nousevat oululaisten omat virheet kiekon kanssa. Ne eivät ole tulleet tavaksi, joten oululaisten pitäisi kyllä klaarata puolivälieränsä. Kärpät tulee kontrolloimaan kiekkoa, määräämään pelin vauhdin ja olemaan se iskevä osapuoli. HPK:n on siis Saroksen johdolla vain kestettävä myrsky. Erikoistilanteet voivat hyvinkin ratkaista sarjan, kun Liigan kirkkaasti paras ylivoima haastaa kolmanneksi huonoimman alivoima joukkueen - myönnettäköön silti, että ne ottopaajaset voivat osoittautua ärsyttäviksi tässäkin.
Antti Wennström: Koska Kärppien puolustajat osaavat liikkua ja liikuttaa kiekkoa. En haluaisi verrata kaikkea Jokereihin, mutta HPK oli Jokereita vastaan siksi erityisen vahva, että kokoeroista huolimatta Jokerit jäi lähtötelineisiin. Sen pakit olivat pahoissa vaikeuksissa HPK:n karvauksen sekä hyökkäyspään liikkeen kanssa.
Kärpille ei käy samalla tavalla. Ari Vallin voi olla välillä vaikeuksissa, mutta Ville Pokka, Atte Ohtamaa ja fiksu Lasse Kukkonen sekä pelatessaan Mikko Lehtonen selviytyvät monenlaisten hyökkäysten kanssa. Viileitä pikkuvippejä, hyviä avauksia, porrastusta ja kiekkokontrollia.
Tämä Kärpät on enemmän kuin Kari Jalosen Kärpät, joka sitkui pitkiä sarjoja Ben Eavesin johtaman Bluesin kyydissä J-P Laamasen rystypuruilla ja välillä auenneilla läpiajoilla. Kärppien parhaat aseet HPK:n vapautunutta liikettä vastaan ovat liike ja kylmä pää. Sieltä ne leveän hyökkäyksen siemenet kylvetään.
Rynnäs löysi yhden tutun pelaajan #HPK:sta. Niin ikään porilaisen Kiiholman. "Sen salibandyranteet pitäisi saada kiinni" #liiga #kärpät
— Janne Onnela (@dasb00t) March 18, 2014
HPK voittaa...
Strozyk: Koska voitot menivät jo runkosarjassa tasan 2-2. Peto on tainnutettavissa, ainakin HPK:n vallitsevan mihinpä emme pystyisi -ilmapiirin voimin.
Kärpät on aivan erilainen vastustaja kuin kuriton ja rakenneton Jokerit. Se tuskin tuhoaa itseään, vaan pitää voittaa voittamalla. Kärpät on myös niin sinut itsensä kanssa ja kokenut, ettei se myöskään jää Jokerien tapaan HPK:n hengen vietäväksi.
Saroksen merkitys kasvaa potenssiin kaksi tässä sarjassa. Ihan mielenkiintoista, että Saros ei ole kohdannut Kärppiä vielä kertaakaan, vaan kaikissa neljässä keskinäisessä ottelussa HPK:n maalilla oli Frans Tuohimaa.
HPK voi kaataa Kärpät, ihan kuten se kaatoi runkosarjassakin, eikä perusajatus menestymisen taustalla poikkea jokerisarjasta. Nyt vain on lisähaasteena paras seitsemästä -sarja, joka on Kärppien kaltaiselle ennakkosuosikille viikonloppusarjaa anteeksiantavampi. HPK:lle avainsana on kappailuvalmius ja suoraviivaisuus. Jälkimmäinen arvo pitää iskostaa myös kultakypärä Borna Renduliciin, joka hassutteli viimeisessä Jokerit-voitossa koko narripakkaa, mutta ei voi Kärppiä vastaan hukata harvoja kohtalaisiakaan vetopaikkoja taiteiluun.
Mieleen tulee joulukuun kotivoitto Kärpistä. Silloin HPK:n taistelu ja viisikkopuolustus olivat sitä huipputasoa, jota Villi kortti -kierroksen jälkeen on aihetta odottaa myös puolivälieristä.
Wennström: Koska HPK onnistuu väsyttämään liikkuvankin kärppäjoukkueen. En vedä tähän Humlin kasetti -korttia, mutta joka kerta kun HPK saa hyvän alun otteluun, voi Kärppien riskinotto nousta. Kärpät osaa ajaa takaa rytmittämällä peliä, mutta onko joukkue tarpeeksi kärsivällinen kyttäilyyn? HPK osaa olla suoraviivainen ja se haavoitti jopa Tapparaa runkosarjan loppumetreillä.
Oulussa ei uskota tätä, mutta Pasi Arvonen ja Juuse Saros lähtevät johtamaan joukkuetta täysin Kärppien kaatamiseen uskoen. He eivät ajattele asiaa liikaa, vaan menevät ottelu kerrallaan ja luovat joukkueeseen tahdon ja uskon voittaa kenet vain. Miksi pysähtyä nyt? Muutaman päivän tauko tai yksittäinen tappio eivät kaada HPK:n vapautunutta peliä.
Varsinkin ensimmäisessä ottelussa Hämeenlinnassa odotettavissa on hurja vastaanotto mestarisuosikille. HPK hassuttaa yhden kosketuksen syötöillään jopa Kärppiä. Tämän ilmentymä on liekeissä oleva Teemu Rautiainen.
Kolmas asia on HPK:n aliarvostettu turvansoitto-osasto. Psyykkinen peli voi kääntyä Kerholle, jolla on Juha Kiilholma, Tuomas Vänttinen, Petteri Nikkilä, Ville Järveläinen ja oma kärppäkoira Antti Aarnio. Ja sokerina pohjalla Marko Tuulola. Hänen viileytensä voi ottaa yllättävän koville vastapuolen joukkueessa. Siihen tukien myös HPK:n ylivoimapeli löytää virettään pikkuhiljaa.
Käänteentekijä
Strozyk: Juhamatti Aaltonen, Kärpät
Kivenkova hankinta, josta ei loppujen lopuksi ole kuultu potentiaalin nähden paljoa. Aaltonen pelasi runkosarjassa vain täpärästi yli puolet peleistä, mutta ne sitten piste per peli -tahtiin.
Hanakan laukojan ja juonikkaan taiturin voi odottaa astuvan esiin, kun paluu kokoonpanoon kuulemma tapahtuu Mika Pyörälän ja Esa Pirneksen vieressä. Hurja ketju, mutta eihän Kärpissä muita olekaan.
Wennström: Borna Rendulic, HPK
Nyt on voimahyökkääjä Bornan aika. Näyttää välillä Aleksandr Ovetškinilta, välillä renkaat puhjenneena ajavalta tukkirekalta. Kovimmillaan todella vaikea pysäytettävä, ja vetää kovalla itseluottamuksella vaikka neljää pakkia vastaan.
Yleensä se ei olisi fiksua pelaamista, mutta kun seurauksena on nätti, tilaa tekevä syöttö joukkuekaverille, vastustajan jäähy, tai ainakin aloitus hyökkäyspäähän, on aina joukkueelleen hyödyllinen pelaaja. Kärppäpakeilla on ominaisuuksia, joilla pitää kiekko pois Bornalta, mutta myös taklaukset ryskyvät lujaa.
Tulosarvio
Strozyk: Kärpät voittaa 4-1.
Huippumielenkiintoinen sarja ollakseen runkosarjan selkeästi parhaan ja viidenneksi huonoimman välinen. Vastakkain Liigan parhaat maalivahdit, mikäs sen parempaa. Voisin odottaa samaa lopputulosta oikeastaan Tapparaa lukuun ottamatta mitä tahansa joukkuetta vastaan, joten asetan Kärpät kirkkaaksi ennakkosuosikiksi, jonka päihittäminen todellakin tekisi HPK:sta koko Suomen Kerhon.
Wennström: Kärpät voittaa 4-3.
Paras seitsemästä on paras seitsemästä. Tämä sarja puhututtaa pitkään ja se myös venyy pitkälle. HPK ottaa yhden päänahan vieraissa, mutta huikeasta, vapautuneesta HPK-kiekosta huolimatta Kärpät on ennakkosuosikki sarjan ja koko liigan voittajaksi. Sarjan loppuhetkillä luulen ratkaisun tulevan siinä, että kokeneempi kärppäjoukkue tekee vähemmän yksittäisiä virheitä, kun pelit venyvät 1−1-tilanteessa kohti jatkoaikaa.
Tappara-Pelicans
Tappara voittaa...
Strozyk: Koska keskialue koituu Pelicansin hyökkäämisen kohtaloksi. Pelicansilla oli ajoittaisia vaikeuksia siniviivojen välissä jo HIFK:ta vastaan, joten Liigan virallinen keskialueen herra ei ole ainakaan mieluisampi vastus.
Katseet kohdistuvat Tapparan hyökkäysalueen hyökkäyspelaamiseen keskustan hyvin tyhjentävää puolustusta vastaan. Maalinestopelin se kyllä hallitsee, sitten pitää enää tehdä itse. Odotan puolivälierä-Tapparan olevan toiselta planeetalta kuin runkosarjan lopun räpiköinyt ryhmä, etenkin fyysisesti täydessä latingissa. Erityisesti siniviivan hyödyntäminen ja sitä kautta esimerkiksi Nick Bailenin, Marko Kauppisen ja Teemu Aallon ratkaisut kiinnostavat, varsinkin kun maalin edessä kamppailevat Josh Green ja Ray Sawada.
Pelicans on ollut parissa viimeisimmässä Hakametsän-vierailussaan niin vaisu, että kuva joukkueiden todellisista keskinäisistä voimasuhteista on jäänyt hämäräksi. Jos ja kun Tappara on sarjassa aloitteellisempi joukkue ja kuihduttaa Pelicansin hyökkäykset yksittäisiksi pistoiksi, hoitaa Juha Metsola loput.
Wennström: Koska Tapparan joukkue on paremmin roolitettu ylhäältä alas. Vaikka erikoistilanteiden merkitys vähenee pudotuspeleissä, on Tapparalla enemmän lääkkeitä niiden pelaamiseen. Joukkue on todella hyvin roolitettu, ja erikoismiehiä löytyy kaikenlaiseen lätkään.
Takalinjojen tulivoima on yksi iso ase. Odotan Johan Larssonilta pienen ekstrapaukun isoimpien pyssyjen takaa. Tappara on seitsemän ottelun sarjassa kurinalaisempi, ja se tulee puhkomaan liikaa Pelicans-puolustusta.
Pelicans voittaa...
Strozyk: Jos Ilkka Pikkarainen ja Juhani Tyrväinen saavat ajettua tamperelaisajatukset väärille raiteille. Pelicans on muutamaan otteeseen kauden aikana yllättänyt fyysisyydellään, itse asiassa niinkin hiljattain kuin viime viikolla Villi kortti -kierroksen kotiottelussaan.
Pelicans oli HIFK:ta vastaan kärsivällinen ja uhrasi hyökkäyspelaamistaan puolustamisen ehdoilla. Vastustajan työntäminen kauas keskustasta voisi toimia myös puolivälierissä, jos Jere Myllyniemi pitää pintansa, mutta kiekollisen pelaamisensa puolesta Pelicansin on oltava jonkin verran aktiivisempi. Pelicans on äkkiä potkun perässä, ahdingossa ja jäähyaitiossa jos se antaa Tapparan tehdä kaikki aloitteet ja jättää omat hyökkäyksensä alivoimaisiksi.
Se on kuitenkin fakta, että omassa hyökkäyspelaamisessaan lahtelaiset kohtaavat vaikeamman vastuksen kuin HIFK-sarjassa. Hannu Aravirralla riittää suunniteltavaa yrittäessään yhdistää kiekollisuuden ja puolustusvalmiuden Tapparan vastahyökkäysten varalle.
Wennström: Koska tästä tulee Pelicansin veteraanien iltahuuto. Kaikkea kokeneet veteraanit pistävät kaiken peliin, yhdessä viimeisen kerran. Pelicans pistää Tapparan taito-osastoa seinille ja se käyttää vähätkin paikat hyväkseen.
Lisäksi Jere Myllyniemi voi yllättää kaksintaistelussa Metsolan. Kauden urakka on ollut kova, mutta pudotuspeleissä on nähty hurjempiakin yllätyksiä. Toivoisin erityisesti Pelicansille hyvää aloitusta sarjaan, sillä jos Pelicans on kahden ottelun jälkeen tappiolla 0-2, ei se kykene muuttamaan pelaamistaan tarpeeksi sarjan voittamiseksi.
@MaStrozyk jatkamalla samalla kaavalla kuin ifkta vastaan: päästämällä alle maalin per peli ei voi sarjaa hävitä! #pelicansfi
— Roope Norrby (@poresome) March 19, 2014
Käänteentekijä
Strozyk: Olli Palola, Tappara
En ylläty lainkaan, mikäli tästä sarjasta tulee varsin vähämaalinen. Ja rosterissa, josta löytyvät niin Kristian Kuusela ja Josh Green kuin Pekka Jormakka ja Palolakin on maalintekijöitä sorvaamaan sen neljännen voiton Tapparan sarakkeeseen.
Wennström: Jere Myllyniemi, Pelicans
Pitää joukkueensa ainakin mukana sarjassa. Luo uskoa koko joukkueeseen. Henkinen kovuus testattiin jo, kun Myllyniemi nousi joukkueensa tavoin pahasta tappiokierteestä keväällä voittoja napsineeksi pudotuspelijengiksi.
Tulosarvio
Strozyk: Tappara voittaa 4-1.
On hyvin mielenkiintoista nähdä, miten Aravirta lähestyy tätä haastavaa sarjaa ennen kaikkea hyökkäämisen puolesta. En usko Jukka Rautakorven joukkueen kompastuvan ensimmäiseen kynnykseen, vaan reagoivan pelillisesti Pelicansin mahdollisiin yllätyksiin napakasti.
Wennström: Tappara voittaa 4-2.
Pelicans voittaa kaksi ensimmäistä kotiotteluaan ja pistää Tapparan koville. Kotijoukkue joutuu ainakin kerran vaihtamaan maalivahtiaan kesken ottelun. Ratkaisuksi nousee kuitenkin kirvesrintojen kovempi pakisto, joka pärjää monipuolisuudellaan kylmäpäisesti Pelicansin paineessa.
Lukko-Blues
Lukko voittaa...
Strozyk: Koska pelitavan ja sitä toteuttavan materiaalin puolesta ennusmerkit ovat hyvät.
Vaikka Lukolla on ollut ongelmia keskialueen ylittämisen kanssa, se saa kiekot alueelle. Blues ei antanut viime mittelössä tilaa Lukon senttereille, joten raumalaiset tulivat hyökkäysalueelle usein vasenta laitaa, ja vahvoilla ja taitavilla hyökkääjillään saivat silti aikaan pyörityksiä.
Ja kun Lukko kiekon alueelle saa, on kontrolloitu (vasta)hyökkääminen vastustajalle melkoista painajaista. Ennen pitkää paine tuottaa tarvittavat maalit, jos ei muuten niin Aaron Gagnonin ja Ville Vahalahden välisen harmonian tuloksena.
Lukon kovatasoinen pelaajisto vaikuttaa vieläkin paremmalta Risto Dufvan luotsaamana. Helmikuun ottelussa dufvalaisuus ui taas ajatuksiin, kun Lukon puolustuspelaaminen teki espoolaisten hyökkäämisestä rutiköyhää.
Wennström: Koska sillä on enemmän kokemusta ja tulivoimaa.
Lukko käyttää vähätkin paikat hyväkseen. Käsi ei tärise, kuten nähtiin kauden päätöskamppailussa. Se pärjää kaksinkamppailuissa paremmin, mitä pidemmälle sarja etenee.
Luvassa on vähämaalisia ja runsasmaalisia otteluita, joista Dufva vielä tämän kerran vetää pidemmän korren "seuraajastaan".
Blues voittaa...
Strozyk: Jos se löytää ratkaisun Lukon puolustuksen avaamiseen.
Joukkueiden viimeinen runkosarjakohtaaminen kuukausi sitten Raumalla oli alusta loppuun Lukon hallinnassa. Blues hyökkäsi tilkittyä keskustaa vasten, eikä kyennyt ohittamaan Lukon ehjää puolustusta laitojen kautta. Tuloksena oli liuta päätykiekkoja ja siirtymistä puolustusasemiin.
Bluesin onnistumisen avain on sen ahnaudessa, hillittömässä ja periksiantamattomassa paineessa Lukon puolustusalueen hyökkäyspeliä vastaan. Siellä ovat sekä Bluesin maalinteon että Lukon rintamahyökkäysten juuret. Sen lisäksi on pimennettävä Vahalahti, Lukon hyökkäyksen tärkein pelaaja.
Oma kysymyksensä on maalivahtitaisto: onko Jani Niemisestä kääntämään se Bluesin eduksi? Ryan Zapolski pelasi äärettömästi paremman runkosarjan kuin oli aihetta odottaa. Pudotuspeleissä aloitetaan kuitenkin puhtaalta pöydältä, enkä lähde arvioimaan Zapolskia ainakaan kolmen varmimman veskarin joukkoon. Pudotuspelikeväitä hänellä on kaksi, molemmat ECHL:stä, yhteispituudeltaan neljä tappiota.
Wennström: Koska kukaan ei odota siltä vieläkään ihmeitä.
Ennakkoluuloton joukkue ottaa kuitenkin pian luulot pois paineellaan ja syvyydellään. En luota täysin Zapolskiin. Bluesin nuorella joukkueella ei ole mitään hävittävää, ja se haluaa näyttää olevansa espoolaisen kiekon uusi toivo, uusi menestyvä sukupolvi.
Lisäksi Tommi Huhtala, Siim Liivik ja Eetu Pöysti etunenässä eivät pelkää mitään. Eivät varsinkaan veteraanijoukkuetta ja sen avainmiehiltään aavistuksen kevyttä pakistoa.
#Lukko vs #Blues. Mestari vastaan oppipoika. Onko vallanvaihdon aika? Eniten mustelmia saanut voittanee. #Liiga
— Santeri Kärki (@Santerinassa) March 17, 2014
Käänteentekijä
Strozyk: Filip Riska, Lukko
Lukolla on yksi kevään mielenkiintoisimmista nelosketjuista. Kolme kärkiketjua ovat pelottavan vaarallisia, kuten talvella moneen otteeseen huomattiin. Odotan kuitenkin tämän sarjan kehittyvän puolivälieristä fyysisimmäksi, ja Lukon on vastattava Bluesin karkeaan pelaajamateriaaliin. Filip Riska, Erik Riska ja Olli Sipiläinen voivat vielä yllättää. Tommi Huhtala, oletko valmis?
Wennström: Tommi Huhtala, Blues
On valmis. 23 maalia runkosarjassa − ei jää siihen. Huhtala oli asiallisessa vireessä runkosarjan loppupuolella ja tekee tärkeitä avausmaaleja sekä tiukkojen paikkojen ratkaisuja myös tässä sarjassa. Tekee Zapolskin olon tukalaksi sarjan alusta loppuun. Oikea yläkulma soi pariinkin otteeseen.
Tulosarvio
Strozyk: Lukko voittaa 4-3.
Olen yllättynyt, jos Blues saa Lukolta kiekkoa tarpeeksi tehdäkseen sillä jotain ja kykenee sitten vielä pääsemään sellaisille tekopaikoille, joista Zapolski olisi yllätettävissä. Jos tasainen sarja toteutuu, alkaa kotietukin painaa. HPK ja vieraskirous Jokereita vastaan vei pohjan näiltä myyteiltä, mutta Lukon seitsemän kotiottelun voittoputki Bluesia vastaan on mainitsemisen arvoinen seikka. Blues on vaikea vastustaja, mutta Lukko liian vahva.
Wennström: Lukko voittaa 4-2.
Sarjan ennakkosuosikki pitää pintansa vielä tämän kerran. Vuoden päästä tilanne voi olla toinen. Blues pitää Lukkoa ahtaalla jokaisessa pelissä, mutta näen joukkueen olevan vielä kehitysprosessissa. Tiukka sarja, ja vuoden päästä Blues on kokeneempi voittamaan ne tiukimmatkin kamppailut.
Juuri nyt ohjelmassa: joukkueruokailu ja paikkana pukukoppi - astetta kovempi tarjoilija!
#Uskon #lukko #liiga pic.twitter.com/75dUpXTW2s
— Rauman Lukko (@TeamRaumanLukko) March 18, 2014
SaiPa-JYP
SaiPa voittaa...
Strozyk: Sen peli on hyvässä kuosissa, paremmassa kuin JYPin. Lisäksi lukumäärällisesti järjettömienkin loukkaantumisten läpi taistellut SaiPa on terve kauden tärkeimmällä hetkellä.
SaiPa voittaa, koska SaiPa hallitsee kenttätapahtumia. Se hyökkää monipuolisesti ja kontrolloidusti, hyödyntäen hienosti myös päätyä sekä nopeita pystyavauksia ja kiekonriistoa seuraavia kääntöjä. Siirtymä on yhtä lailla sujuva myös hyökkäämisestä puolustamiseen.
Boksista kannattaa pysyä poissa. Ruutitynnyri Stefano Giliati istui kahta jäähyminuuttia per peli läpi runkosarjan ja SaiPa oli alivoimalla enemmän kuin mikään muu puolivälieräjoukkue. Runkosarjan toiseksi kovin ylivoima rankaisee.
Wennström: Koska SaiPa on yhtenäisempi ja tinkimättömämpi. Se on kova ase JYPin välillä yllättävän haavoittuvaa viisikkopuolustusta vastaan.
Tässä on jotain samaa kuin Kärpät-HPK-sarjassa. Kärpät on vain muuntautuvampi kuin JYP, joka aukaisee välillä tornitalonsa ovet. SaiPa lyö kovan paineen JYPin pakistoon, joka ei saa aikaan riittävän järjestelmällistä kokonaisuutta jalkeille.
Tässä paras seitsemästä kääntyy SaiPan eduksi. Tuomas Tarkki ottaa luuloja pois SaiPan hyökkääjiltä, mutta epäilen sen riittävän kokonaisuuden korjaamiseksi. Lisäksi on Jussi Markkanen, joka pystyy haastamaan 2000-luvun kovimman liigavahdin, tai oikeastaan Tarkin edessä olevan joukkueen.
JYP voittaa...
Strozyk: Jos Dufvan aikojen prässin ja fyysisyyden sekä Marko Virtasen tuomien ohjelmapäivitysten hybridi riittää horjuttamaan SaiPaa. Ja päälle sitten se kokemus, johon SaiPan on vaikea vastata.
Lappeenrannan huumaan, eli ennen kaikkea vierasotteluissa, pitää vastata kovuudella. JYPin on hyvin vaikea voittaa SaiPaa kiekollisena, joten sen pitää ottaa SaiPan aseet pois. Seuraava kysymys onkin se, kuka JYPin riskattomista ja sipiläisettömistä alaketjulaisista kykenee paikkaamaan aiempien keväiden duunarien jättämän aukon?
Pari viikkoa sitten nämä joukkueet kohtasivat Lappeenrannassa ja JYPin ilta meni hyvin pitkään SaiPan ja kiekon jahtaamisessa. Kun se sai hallinnan, olivat ratkaisut hätäisiä ja hyökkääminen tasapainotonta. Yritykset pelata nopeasti ylöspäin olivat hedelmättömiä ja kärsivälliseen SaiPaan verrattuna jopa typeriä.
Siinä yhtälössä jäljelle eivät jää kuin yksilöt - Eric Perrin, Max Wärn, Anssi Löfman, Jani Tuppurainen - ja heidän pitäisi kiekon kanssa päihittää SaiPan nälkäinen viisikko. Tässä dilemmassa on Jyväskylässä mietittävää, sillä SaiPa tuntuu paljon JYPiä valmiimmalta pudotuspeleihin. Ei ihme, kun JYPin sisäinen identiteettikriisi oli käynnissä vielä helmikuussakin.
Wennström: Jos paras seitsemästä sarja on riittävä kokoamaan JYPin yksilöistä taas pudotuspeleissä pärjäävän joukkueen. Tuomas Tarkkiin voimme luottaa, mutta avainasemassa ovat hyökkäysten päättäminen, viisikkopuolustus ja loistavat yksilöt.
Jokerikorttina ovat Matiaksen mainitsemien pelaajien ohella Ossi Louhivaara, Kristian Näkyvä ja Brian Salcido. Tulivoimaa JYPillä riittää, mutta paikkojen riittävyys pitkässä sarjassa on ratkaisutekijä. Sarjan johtoasemasta JYPiä on paha kääntää.
Kokemus on JYPin puolella avainmiesten osalta. Reppuselkä on leveä.
Käänteentekijä
Strozyk: Jakub Cutta, SaiPa
Hiilikuitu heilumaan. Cutta on pelaajana tylsä mitättömän pistetilinsä vuoksi, mutta en odotakaan hänen tekevän katsojien olon mukavaksi vaan jokaisen JYP-tähden olon epämukavaksi. Iso mies on ilkeä ja tulee iholle. Nämä ovat pudotuspelejä, ja silloin on parempi olla Cuttan puolella kuin häntä vastaan.
Wennström: Kristian Näkyvä, JYP
Näkyvä ei ole Sami Vatanen, mutta liikkuvalla puolustajalla on potentiaalia tehdä vastustajalle vaarallisia nousuja kiekon kanssa. Näkyvä voi onnistuessaan muuttaa yksittäisten otteluiden suuntaa silloin, kun joukkue sitä eniten tarvitsee.
Tulosarvio
Strozyk: JYP voittaa 4-3.
Haluaisin veikata 3-3-tilannetta ja jättää seitsemännen ottelun odottamaan ajankohtaansa. En nimittäin osaa oikein päättää, kumpi vie näin arvaamattoman sarjan. Tässä pitää melkeinpä valita yksilöiden ja joukkueen väliltä, ja luotan SaiPan joukkueeseen enemmän kuin JYPin yksilöihin. Mutta seitsemän ottelun sarja tuntuu jotenkin sopivalta ja ainakin toivottavalta, joten jäädään odottamaan sitä Mikko Viitasen ratkaisumaalia.
Wennström: SaiPa voittaa 4-2.
Kurinalaisuus, kotikaupungin huuma ja joukkuepeli, johon Pekka Tirkkonen löytää vielä pienen ekstrakipinän. Tunnen SaiPan olevan nyt oikeassa vireessä seuraavaan askeleeseen - pudotuspelisarjan voittoon. Takimmaisena lukkona sen takaa Markkanen, Liigan viime kesän kovin hankinta.
Kauden aiemmat Maanantaijäät:
Viikko 12: Hyvää yötä, Helsinki
Villi kortti -kierros: Stadi aloittaa pohjalta
Viikko 11: Kun yksi dynastia horjuu, toinen herää
Viikko 10: Ehkä vika ei olekaan sinussa, vaan minussa
Viikko 8: "Dufva tulee, Dufva tekee, Dufva voittaa"
Viikko 7: Ovista ja ikkunoista
Viikko 6: Jäikö Kuopioon edes kunniaa?
Viikko 4: Tarjoushintoja Turun tähtitukussa
Viikko 3: Pätevyysvaatimuksena maailmanmestaruus
Viikko 2: Vuoden mies
Viikko 52: Mestarisuosikki Lukko ja keltamustat tähdistökentälliset
Viikko 50: #BornaToBeWild
Viikko 49: Paljon melua Juusoista
Viikko 48: Taruolento joka sentterinä tunnetaan
Viikko 47: Vielä yksi kriisijoukkue
Viikko 43: Kärppä on Gilliesiä armottomampi
Viikko 42: Kerholla ei ole vaihtoehtoja
Viikko 41: Uusi mies liipaisimella
Viikko 40: Ramzi Abidin hermot, kakut ja sakot
Viikko 38: Tampereella on vain yksi joukkue
Viikko 37: Tuomiopäivä
Viikko 35: Poliisijää
Viikko 33: Comeback