Jokipoikien käskijä Ari Aaltonen loi Jokipojille viime kaudella aktiivisen, mutta tiiviiseen puolustuspeliin tukeutuvan pelitavan. Vähäisen pelaajavaihtuvuuden ansiosta Aaltonen pääsee alkavalla kaudella jatkamaan pelitapansa toteutusta hyvistä lähtökohdista, kun runkopelaajilla pelitapa on jo valmiina selkärangassa.
Joukkue koki kesän aikana pahoja menetyksiä, kun kärkihyökkääjät Janne Väyrynen ja Samu Pitkänen vaihtoivat maisemaa. Lisäksi luottomaalivahdiksi noussut Mikael Edelmann lähti hakemaan uusia tuulia Kokkolasta.
Etenkin Väyrysen ja Pitkäsen saappaita on vaikea täyttää suoraan, mutta joensuulaisten pelitapa ei missään nimessä nojannut pelkästään heidän harteilleen. Kärkiketjussa on nyt näytönpaikkoja avoinna muille hyökkääjille.
Maalin suulla selkeä nokkimisjärjestys
Viime kevään pudotuspeleissä erinomaisesti pelannut Edelmann ehti nousta Joensuun vuosinaan fanien suosikkipelaajaksi. Monia luottovahdin lähtö kirpaisi, mutta Jokipojat ei kuitenkaan jää tilanteessa pulaan.
Ennen loukkaantumistaan Samuel Jukuri ehti riistää ykkösvahdin paikan Edelmannilta ja suorastaan dominoi talvella Mestiksen maalivahtitilastoja. Taidoiltaan ja hermoiltaan Jukuri osoitti olevansa sarjan eliittiä ja ehjänä pysyessään tulee voittamaan joensuulaisille useita otteluita.
Kakkosvahdin virka on nuorella Juho Ratilaisella, joka ehti jo viime kaudella ottaa tuntumaa myös Mestiksen puolella parin ottelun verran. Ratilainen on silti vielä pieni arvoitus Mestis-tasolla, joten häntä ajetaan varmasti maltillisesti mukaan Mestis-vauhtiin kauden edetessä.
Jukurin tai Ratilaisen loukkaantuminen saattaa ajaa Jokipojat etsimään lainavahtia, sillä kolmas vaihtoehto maalille on juuri 16 vuotta täyttänyt Arttu Ruotsalainen.
Tuttua ja turvallista alakerrassa
Ärjyryhmän puolustuksesta löytyy pelkästään tuttuja nimiä, sillä kaikki heistä pelasivat viime kaudella Joensuussa. Puolustuksen materiaali on todella laadukas Mestikseen, mutta suhteellisen kapea. Puolustajien loukkaantumissumia Jokipojat ei nykyisellä miesvahvuudellaan kestä.
HPK:n kanssa sopimuksen tehnyt Joel Olkkonen pelaa lähtökohtaisesti vielä tulevan kauden Joensuussa lainalla. Olkkoselta voi odottaa nousua alakerran ehdottomaksi johtajaksi. Hyvää tukea hänelle antavat monipuoliset puolustajat Santeri Arousva ja Matti Koistinen.
Poissaoloja täydennetään puolustuspäähän lähtökohtaisesti A-nuorista.
Hyökkäysosastolla uudet sankarit tilauksessa
Väyrysen ja Pitkäsen lähdettyä joensuulaiskannattajat huokaisivat kesällä helpotuksesta, kun huippukauden pelanneen Jesse Paukun jatkosopimus julkaistiin. Tehohyökkääjällä on kaikki eväät nousta aivan Mestiksen parhaiden hyökkääjien joukkoon, ellei hän sitä jo valmiiksi ole.
Kiekko-Vantaan riveistä saapuneelta Nico Frimanilta voi odottaa suurta panosta hyökkäyspäässä. Friman nakutteli tehot 14+15 ensimmäisellä kaudellaan miesten peleissä, ja on täysin realistista ajatella hänen paikkaavan maalitykki Väyrysen jättämän aukon.
Luottosentteri Ville Halosella on myös kaikki eväät pelata todellinen läpimurtokausi. Erinomaista kahden suunnan peliä pelaavan Halosen vastuu kasvanee entisestään − etenkin suvereenin ykkössentterin Pitkäsen vaihdettua maisemaa.
Muutamien syvyyspelaajien poistuminen ruodusta on onnistuttu paikkaamaan lähtökohtaisesti saman tason pelaajilla, ja etenkin alemmissa ketjuissa Jokipojilla on maukas kilpailutilanne.
Arvio: Ärjypaitojen runko on pysynyt erinomaisen hyvin kasassa, ja pelillisesti paketin pitäisi olla suhteellisen kasassa jo syksystä lähtien. Puolustus- ja maalivahtiosasto ovat kuitenkin haavoittuvia loukkaantumisten sattuessa.
Joensuulaiset nähdään kaiken järjen mukaan pudotuspeleissä tulevana keväänä. Kotiedun saavuttaminen toisena vuonna peräkkäin voi vaatia kuitenkin pienimuotoista venymistä.