Kärpät on nyt pelannut 32 runkosarjaottelua, joista on kasassa hienot 75 pistettä. Joukkueen ottelukohtainen pistekeskiarvo on tällä hetkellä 2,34. Mikäli Kärpät kykenisi pitämään saman tahdin runkosarjan loppuun asti, tekisi se Liigan uuden piste-ennätyksen 140 pisteellä.
Oulussa elämä näyttää tällä hetkellä kulkevan onnellisten pilvien alla. Organisaatiossa on tälle kaudelle tehty paljon oikeita valintoja, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet Kärppien paluun vakavasti otettavaksi mestarikandidaatiksi. Vähäisin niistä ei ole ollut Lauri Marjamäen palkkaaminen uudeksi päävalmentajaksi.
Marjamäellä on nyt noin kahdeksan kuukautta työtä takana joukkueen kanssa. Kärppäluotsi on syksyn mittaan usein painottanut jokapäiväisen laadukkaan työnteon tärkeyttä, sekä prosessinomaista kehittymistä joka osa-alueella. Keskittyminen pidetään aina kulloisessakin päivässä. Tulevaisuuden haihattelu ei auta ketään.
Kärppien tekeminen vaikuttaa todella laadukkaalta tällä hetkellä. Harjoituksissa mennään lujaa ja hyvällä asenteella, eikä päävalmentajan tarvitse huutaa pelaajille pää punaisena. Joukkue on ostanut Marjamäen suunnitelman ja pelikirjan täydellä sielullaan. Muutamaa viime kautta riivannut tietynasteinen virkamiesmäisyys on karissut täysin pois.
Oululaisten peli kaukalossa on myös hienoa katsottavaa. Marjamäki on tunnetusti kiekkokontrolliin perustuvan jääkiekon ystävä, ja vahvaan kiekkokontrolliin on myös Kärppien peli perustunut. Joukkue uskaltaa tarvittaessa lähteä hyökkäyksiin sopivilla viivelähdöillä ja niillä pystytään hakemaan suotuisaa pelin virtausta. Keskialue ylitetään nopeasti luistelemalla, ja kiekko kuljetetaan sisään siniviivan ylitse. Kiekkoa ei roiskita turhaan punaviivan jälkeen päätyyn, jolloin se tulisi voittaa takaisin kamppailemalla. Kärppien ehdoton vahvuus on yksilötaito, ei kamppailuvoima.
Huippulaaja materiaali
Kärpät koki viime kauden jälkeen muutaman tuntuvan pelaajamenetyksen, etenkin hyökkäyspäässä. Noita menetyksiä Kärpät ei ole onnistunut vain paikkaamaan. Menetysten tilalle on onnistuttu hankkimaan selkeästi parempia tekijöitä.
Kärpät hankki sellaisia pelaajia kuin Jussi Rynnäs, Lasse Kukkonen, Juhamatti Aaltonen sekä Ben Maxwell. Jokainen näistä pelaajista on Liigassa tähden statuksella varustettu mies. He ovatkin olleet alkukaudesta kaiken heihin asetetettujen suurten odotusten arvoisia.
Rynnäs on ollut Liigan selkeästi paras maalivahti, ja pelkkä vilkaisu maalivahtitilastoihin riittää todistamaan asian. Oulussa ei todellakaan ole ikävöity Johan Backlundin perään.
Kukkonen puolestaan on pelannut kenties uransa parasta kiekkoa alkukauden. Miehen oma maaliennätys on jo tässä vaihetta kautta enää yhden osuman päässä. Puolustaja on ollut suvereeni kentän molemmissa päissä. Kukkosta hienompaa ja esimerkillisempää johtajaa oululaiset eivät voisi toivoa. Hän on se pelaaja, jonka johdolla Kärpät joko voittaa tai häviää. Liigan arvokkaimman pelaajan titteli ei ole yhtään liioiteltua.
Aaltonen ja Maxwell ovat muodostaneet Ivan Humlin kanssa erinomaisesti toimivan kentällisen. Kolmikko on välillä pitänyt vastustajia lähes pilkkanaan. Etenkin ylivoimalla näiden herrojen suuri yksilötaito on päässyt täysiin oikeuksiinsa.
Kärppien loistava ylivoimapeli on ratkaissut todella monta arvokasta sarjapistettä oululaisille. Maxwellin kentällinen on muodostanut ykkösylivoimakentän, jota on säestänyt usein Jari Viuhkolan kentällinen. Loka- ja marraskuun paraatimarssin aikana ylivoimapeli oli välillä lähes naurettavan tehokasta. Aivan paras huipputerä pakkopelistä tosin hieman katosi, kun lähestyttiin joulutaukoa.
Ylivoima ei ole toiminut sattumalta, vaan sille on selkeät syyt. Molempiin kentällisiin on riittänyt oikea käsi alhaalla pelaavia miehiä, joka mahdollistaa laukaukset suoraan syötöstä. Toinen syy on ollut Kukkosen pelaaminen neliön keskellä. Puolustaja sitoo erinomaisesti miehiä ja tekee tilaa taitoniekkojen syöttöpelille. Monesti syöttökuviot ovat päättyneet maalin eteen Kukkoselle, josta mies on lapioinut laatat sisään.
Päävalmentaja Marjamäki korosti ennen kauden alkua, että Joonas Donskoin, Julius Junttilan, Ville Pokan sekä Joonas Kemppaisen kaltaisten pelaajien esiinastuminen on avainasia Kärppien menestymiselle.
Nuorissa tiedettiin olevan ulosmittaamatonta potentiaalia ja sitä onkin onnistuttu erinomaisesti kaivamaan esiin. Donskoi, Junttila sekä Kemppainen ovat muodostaneet loistavasti toimivan kolmoskentällisen, jota on moneen otteeseen kehuttu syksyn aikana. Kemppainen sekä Donskoi ovat loistoesitystensä ansiosta nousseet jo Euro Hockey Tourille Suomen joukkueeseen mukaan.
Puolustaja Pokka on myös onnistunut nousemaan syksyn aikana myös parrasvaloihin. Parhaimmillaan Pokka oli tärkeä lenkki ykkösylivoimakenttää, mutta syyskauden kääntyessä kohti loppua alkoi miehen otteita vaivaamaan ajoittainen epävarmuus.
Tämä materiaalin toinen kerros on yksi Kärppien vahvuuksista. Maalintekoon kykeneviä pelaajia riittää jokaiseen kentälliseen, ja onpa riittänyt jopa vuokrattavaksi asti muihin Liiga-seuroihin sekä Mestikseen. Neljää kentällistä on huomattavasti vaikeampaa pysäyttää kuin yhtä kentällistä.
Kevättä kohden
Kärpät on edellisistä 25 pelaamastaan ottelusta onnistunut kääntämään edukseen peräti 24. Pelejä näkemättä voisi sanoa, että Liigassa mikään joukkue ei pystyisi edes haastamaan oululaisia. Totuus ei kuitenkaan aivan noin yksiselitteinen ole.
Pitkään runkosarjaan mahtuu jokaiselle joukkueelle huonompiakin kamppailuja. Niin on käynyt myös Kärpille. Huonollakin pelillä on kuitenkin pisteitä karissut plakkariin. Joukkueen tulee tarkastella peliesityksiä itsekriittisesti, jotta eniten kehittämistä kaipaavat osa-alueet pystytään havaitsemaan.
Oman kysymysmerkkinsä asettaa puolustuspään riittävyys. Kärki on terävä, mutta särkymävaraa ei juurikaan ole, koska alkukauden hienosti aloittanut Mikko Lehtonen on jälleen kauden mittaan joutunut ikävien loukkaantumisten riivaamaksi. Kärpät todella tarvitsisi Lehtosen osaamista ja kokemusta kevään mittelöissä. Se, kykeneekö puolustaja pysymään ehjänä ja pelaamaan, on iso asia.
Toiselle konkarin, Jari Viuhkolan, kausi alkoi myös erittäin lupaavissa merkeissä, mutta on viime aikoina on muuttunut laskusuhdanteeseen. Viuhkolan laskusuhdanteisuus on tarttunut myös ketjukavereihin Toni Kähköseen sekä Mika Pyörälään. Kentällinen vietti loppusyksystä pitkiä maalittomia kausia, joita Kärpät ei varmasti haluaisi nähdä kevään pudotuspeleissä tapahtuvan.
Mikäli runkosarja jatkuu loppuun saakka samoissa merkeissä kuin tähän asti, on Kärpät se joukkue, joka lähtee paalupaikalta pudotuspeleihin. Takaa tullaan aina lujaa ja armottomasti ennakkosuosikkia horjuttamaan. Kuten vanha sanonta sanoo, on huomattavasti vaikeampaa pelata ennakkosuosikkina kuin altavastaajana. Ennakkosuosikilla on enemmän hävittävää. Mutta tällä hetkellä joukkue ei varmasti vielä siitä murehdi. Prosessi on kesken, ja keskittyminen on tiukasti tässä päivässä.