Mestarien vuositodistukset

LIIGA / Artikkeli
Kärppien kauden 2006-2007 joukkueessa oli paljon onnistujia, vaikka aivan pistepörssin kärkisijoilta ei oululaisia noussutkaan. Kärpät oli kuitenkin joukkueena vahva nippu ja jokainen pelaaja on takuulla tyytyväinen keväällä saatuun kultamitaliin.

Arvostelussa on verrattu pelaajien suorituksia odotuksiin nähden. Kevään otteluille on annettu suurempi painoarvo kuin runkosarjan väännöille. Loukkaantumiset luonnollisesti heikentävät arvosanaa, vaikka ne eivät pelaajien itsensä
syytä olekaan. Arvosteluasteikkona on käytetty kärppälogoja, joita on jaettu yhdestä viiteen.

Maalivahdit

Jaakko Suomalainen

Hankittiin kakkosvahdiksi ja oli juuri siinä roolissa koko kauden ajan. Ei esittänyt pelaamissaan peleissä ihmeitä, mutta täytti paikkansa.

Jatkaa Tarkin apurina ensi kaudellakin.

Tuomas Tarkki

Mitäpä tästä miehestä enää voisi sanoa? Harva oli kuullut koko Tarkista, ennen kuin hän saapui Kärppiin ja valloitti joukkueen ykkösvahdin paikan koeajan kautta. Tuhkimotarina, joka hakee vertaistaan.

Runkosarjassa Tarkin torjuntaprosentti oli ykkösvahtien paras ja mies pystyi samaan suoritukseen myös pudotuspeleissä. Alkukeväästä moni epäili Tarkin kykyjä, mutta iloinen raumalainen ei epäilyistä välittänyt. Sai omilla otteillaan koko joukkueen luottamaan puolustuspään pitävyyteen ja työ palkittiin Kanada-maljalla.

Nappikauden jälkeen ottajia olisi takuulla ollut, mutta Tarkki jatkaa torjumista kärppäpaidassa.

Puolustajat

Oskari Korpikari

Alkukauden loukkaantumisesta toivuttuaan lunasti vähitellen pelipaikkansa. Korpikarin vahvuudet tulevat esille omanpäänpelaamisessa, eikä pistesarakkeeseen merkitä yleensä kovin montaa ruksia.

Oppi kauden aikana käyttämään isoa kokoaan hyväkseen ja pelasi niillä vahvuuksilla, mitä hänelle on suotu. Ei kuitenkaan saanut loppukaudesta kovin paljoa peliaikaa vaan jämähti seitsemänneksi puolustajaksi. Solmi Kärppien kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen, joten oululaisseurassa uskotaan Korpikarin kehitykseen.

Antti Ylönen

Kärppäpuolustuksen täytemies pääsi jäälle, kun vakiopuolustajat kärsivät loukkaantumisista. Tarvitsisi uralleen uutta potkua, sillä tällä hetkellä eväät eivät riitä SM-liigaan. Sai kuitenkin jatkosopimuksen Kärppiin.

Ilkka Mikkola

Seitsemän kultamitalin mies. Pelasi koko kauden isossa roolissa ykköskentän takana. Oli monesti pahasti hukassa avauksissa ja puolustuspelissä. Ylivoima-aikaa tuli runsaasti, mutta varmuus ja tehokkuus loistivat poissaoloillaan.

Kantoi Jari Viuhkolan loukkaantumisen aikana joukkueen kapteenin viittaa, joten pukukopissa Mikkolan kokemus ja johtamistaito ovat arvossaan. Lähtee ensi kaudella jahtaamaan ennätyksellistä kahdeksatta kultamitaliaan.

Topi Jaakola

Jaakola pelasi juuri odotustenmukaisen kauden. Ei suurta loistoa, vaan takuuvarmaa työtä. Lunasti paikkansa kolmoskentän pakkina ja kehittyi kauden aikana pienin askelin. Runkosarjassa sattui vielä ailahteluja, mutta oli pudotuspeleissä varmempi ja otti paikkansa kuuden eniten pelaavan pakin joukosta.

Potentiaalia olisi isonpiinkin saappaisiin. Kiekkoilee Oulussa myös ensi kaudella.

Ross Lupaschuk

Kesken kauden Kärppiin saapunut kanadalaispakki kärsi vuoden vaihteen tienoilla loukkaantumisesta, mutta kuntouduttuaan oli joukkueelleen elintärkeä mies.

Lupaschuk oli yksi pudotuspelien parhaista pelaajista ja mies sai kiitosta aina vastustajan valmentajaa myöten. Hyvät pelisilmä ja liike, ihailtava kiekkovarmuus ja jäätävän kova laukaus. Vaikka kanadalainen onkin hyvä kiekollinen pakki, on hän samalla myös sopivan ilkeä kaveri, joka ei päästä vastustajaa riehumaan oman maalin edustalla. Kolmannen finaalin voittomaalin ampunut Lupaschuk oli Kärpille huippuvahvistus. Huhujen mukaan kiekkoilee tulevalla kaudella pääkaupunkiseudulla.

Jouni Loponen

Konkaripakki pelasi tasaisen varmasti. Teki illasta toiseen tasaisen varmaa työtä kolmoskentän takana. Sai vastuuta myös alivoimapelissä ja hoiti ruutunsa jämäkästi. Kauteen ei osunut suuria tähtihetkiä, mutta ei myöskään sysimustia iltoja.

Veteraani pohtii kevään aikana, vieläkö löytyy motivaatiota jatkaa uraa.

Jukka-Pekka Laamanen

Laamanen oli suuressa roolissa ykköskentän takana ja oli tärkeä mies myös ylivoimapelissä. Latoi runkosarjassa erikoistilanteissa kovat tehot 10+26. Oli puolustuspelissä välillä pahasti jäljessä, mistä kertoo myös 96 jäähyminuuttia.

Nosti puolustuspelaamisensa tasoa kevään ratkaisupeleissä. Koko kautta ajatellen Laamanen täytti sen roolin, mihin hänet oli Kärppiin hankittukin. Laamasen kausi jatkui toukokuun puoliväliin saakka, kun hän ehkä hieman yllättäen pääsi mukaan Leijonien MM-ryhmään.

Kiekkoilee vielä kolme seuraavaakin kautta Oulussa.

Josef Boumedienne

Loppusyksystä Ouluun palannut jykevä pakki toi joukkueeseen juuri sitä, mitä häneltä haluttiin. Pitkä pelaamattomuus näkyi aluksi hänen otteistaan, mutta kuntouduttuaan näytti jälleen hauista.

Äijäili ja johdatti joukkuettaan kohti sankaritekoja. Pudotuspeleissä Boumedienne muodosti liigan parhaan pakkiparin, jonka kiertämiseen vastustajat eivät löytäneet lääkkeitä. Tärkeä mies myös Kärppien ylivoimassa. Raatoi finaaleissa loukkaantumisesta huolimatta ja työ palkittiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Mikäli NHL:stä ei tule erinomaista tarjousta, jatkaa Boumedienne kärppäpuolustuksen johtajana.

Hyökkääjät

Hannes Hyvönen

Oli hurjassa iskussa syksyn harjoituspeleissä ja oululaisyleisö myhäili tyytyväisenä kautta odotellen. Rikkoi kuitenkin polvensa heti runkosarjan alussa ja ensimmäisten arvioiden mukaan kauden piti olla paketissa.

Kuntoutuksen avulla Hyvönen parsittiin kuitenkin kasaan ja mies paukutteli tuntumaa hakiessaan maaleja tuttuun tahtiin. Pudotuspeleissä Hyvönen kaarteli välillä todella haluttomasti, mutta muutamalla tärkeällä maalilla hän saa paljon anteeksi.

Hyvönen on kiinnitetty sopimuksella Kärppiin myös ensi kaudeksi, vaikka välillä huhut kertoivatkin koti-ikävästä Karlstadiin.

Viktor Ujcik

Sai viimein pelata koko kauden lähes terveenä. Teki paljon tilaa ketjukavereilleen kultakypärä Janne Pesosella ja sentteri Michal Brosille.

Nosti tasoaan pudotuspeleissä ja oli hyvä esimerkki Kärppien taisteluilmeestä. Vahva jässikkä, joka ei montaa kulmavääntöä häviä. Ensi kaudeksi 34-vuotias Ujcik palannee kotimaahansa perhesyistä.

Teemu Normio

Duunariosaston kaveri, joka oli kuitenkin Kärppien maalipörssin viides. Vahva vääntäjä toi joukkueen hyökkäykseen syvyyttä ja sellaista osaamista, mitä Kärpissä ei ennestään juuri ollut.

Kehittyi kauden aikana ja ensi kaudella Normiolta voidaan odottaa kärppäpaidassa vielä tätä vuotta parempia suorituksia.

Veikko Karppinen

Kärppien juniorisentteri sai peliaikaa, kun runkohyökkääjät kärsivät loukkaantumisista. Voima ja nopeus eivät vielä riitä liigatasolle, mutta potentiaalia Karppisessa on. Iso kiekollinen rooli esimerkiksi Mestiksessä auttaisi häntä kehittymään pelaajana. Kärppien tulevaisuuden pelaajia.

Mika Pyörälä

Oululaisjoukkueen monivuotinen luottohyökkääjä pelasi jälleen monipuolisessa roolissa. Oli totuttuun tapaan loistava duunari, mutta samalla myös joukkueensa paras maalintekijä. Pyörälä ei yleensä tee itsestään suurta numeroa, mutta miehen merkitys joukkueelleen on todella suuri.

Pääsi mukaan myös maajoukkueympyröihin ja lunasti paikan Moskovan kisajoukkueessa. Kärppien oma kasvatti lähtee ensi kaudeksi hakemaan uusia haasteita länsinaapurin kaukaloista.

Mikko Alikoski

Vuonna 1986 syntyneelle hyökkääjälle ei kauden alla luotu kovinkaan suuria odotuksia. Loukkaantumisten myötä Alikoski kuitenkin otti paikan joukkueen neloskentässä ja syrjäytti pari hieman vanhempaa pelaajaa.

Nosti pudotuspeleissä hurjasti tasoaan ja yllätti kaikki. Taklasi, luisteli, repi ja raastoi. Pienikokoisena pelaajana suhahteli isojen pakkien kainaloista ja järjesti monta hyökkäyspään pyöritystä. Jos jatkaa samaan malliin kuin pudotuspeleissä ja kehittyy edelleen, on edessä nousu joukkueen ylempiin kenttiin.

Janne Pesonen

Joukkueen pistepörssin voittaja oli varsinkin syksyllä hirmuisessa iskussa. Onnistumisten myötä itseluottamus nousi uusiin sfääreihin Pesonen uskalsi haastaa ja laukoa. Oli myös fyysisessä pelissä edelliskausia kovempi.

Loppukaudesta kiekko ei löytänyt verkkoon aivan yhtä kovalla prosentilla kuin syksyllä, mutta mies jaksoi kuitenkin yrittää. Pelasi pudotuspeleissäkin intensiivisesti ja työ palkittiin parilla finaaliosumalla.

Kaiken kaikkiaan Pesonen pelasi erinomaisen kauden ja ensi kaudella saattavat kutsua Pohjois-Amerikan kaukalot. Eurooppaan jäädessään pelaa Kärpissä.

Tommi Paakkolanvaara

Omasta kasvatista kaavailtiin nelossentteriä, ja siinä roolissa hän myös pelasi suurimman osan kaudesta. Loukkaantumisten myötä vastuuta tuli myös kiekollisessa pelissä ja Paakkolanvaara suoriutui näistä hommista kelvollisesti. Peliaikaa tuli myös alivoimapelissä ja miehen puolustustyöskentely onkin erinomaista.

Ensi kaudeksi Paakkolanvaara saanee vastuullisemman roolin ja pääsee näyttämään kykynsä kiekollisessa pelissä. Näin ollen myös peliaika lisääntyy, eikä toista jäähytöntä runkosarjaa sattune enää kohdalle.

Jyri Junnila

Väänsi koko runkosarjan ajan joukkueen mukana, mutta ei saanut käytännössä mitään aikaan. Täytemies, jonka ura junnaa paikallaan. Pudotuspeleissä Junnila ei enää mahtunut kokoonpanoon.

Hakee ensi kaudella vauhtia Kuopion KalPasta.

Jari Viuhkola

Joukkueen kapteeni loukkasi marraskuun maajoukkueturnauksessa polvensa venäläispelaajan törkeän taklauksen myötä. Alustavien arvioiden mukaan Viuhkolankin kausi oli paketissa, mutta vamma osoittautui pelättyä lievemmäksi.

Haki ketjukaveri Hyvösen tapaan runkosarjan lopussa pelituntumaa ja oli jälleen iskussa pudotuspeleissä. Äärimmäisen tärkeä pelaaja joukkueelleen myös henkisellä puolella. Pääsi mukaan myös MM-kisoihin ja oli jopa Suomen ykkössentterin roolissa.

Viuhkola on joukkueensa johtaja myös ensi kaudella, mikäli Pohjois-Amerikan houkutukset eivät käy riittävän suuriksi.

Michal Bros

Eleetön tshekkisentteri pelasi runkosarjan varsin tuttuun tapaan. Teki pisteitä tasaisen tappavalla tahdilla, vaikka ei useinkaan noussut parrasvaloihin.

Pudotuspeleissä nosti tasoaan huimasti ja oli mestarijoukkueen parhaita pelaajia. Ampui tärkeitä maaleja ja teki hirmuisen määrän töitä voittojen eteen. Jatkaa taistelua kärppäpaidassa myös ensi kaudella.

Kalle Sahlstedt

Henkilökohtaisten syiden takia kausi oli Sahlstedtille erittäin vaikea. Syksyllä vaikutti jo siltä, että keskushyökkääjän kausi on paketissa.

Taisteli hankalista lähtökohdista huolimatta joukkueen mukana ja teki tärkeää näkymätöntä työtä. Ei suuria onnistumisia eikä epäonnistumisia. Pohtii uran jatkoa kauden päätyttyä.

Antti Aarnio

Pienikokoinen junttura teki juuri sitä työtä, mitä häneltä odotettiinkin. Taklasi, taklasi ja taklasi. Pelityylin myötä joutuu usein myös jäähyaitioon.

Aarnio oli ensimmäinen pitkään aikaan hanskansa pudottanut kärppäpelaaja, kun mies otti yhteen KalPan Simo Pulkin kanssa. Kannattajien rakastama ja vastustajien inhoama pelaaja rymistelee Oulussa myös jatkossa.

Juhamatti Aaltonen

Taiturimainen hyökkääjä sai entistä enemmän vastuuta ja teki 11+21=33. Alkutalvesta Aaltoselle tuli pitkä putki ilman maalia, mikä näkyi tehoista elävän taitohyökkääjän otteista.
Muutti pudotuspeleissä pelityyliään fyysisemmäksi ja yllätti suurimman osan kiekkoväestä. Riisti kovien taklausten myötä monta kiekkoa hyökkäyspäässä ja loi siten tilanteita itselleen ja ketjukaverilleen.

Tulevaisuudessa kikat ja kiekollinen dominointi jatkuvat, mutta hyökkäysten päättämiseen pitäisi vielä löytyä se viimeinen silaus. Solmi Kärppien kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen ja pelaa SM-liigassa vielä ainakin yhden kauden ajan.

Tomi Mustonen

Kohtalaisen taitava, mutta samalla todella pehmeä. Kävi kauden aikana Kärppien jokaisessa kentässä, mutta ei löytänyt omaa paikkaansa mistään. Monesti kävi niin, että Mustonen vain sekoitti kentän kahden muun hyökkääjän peliä.

Ensi kautta varten Mustosen pitäisi pystyä ottamaan pari harppausta eteenpäin, jotta pelipaikka löytyisi. Nuoremmat kaverit ajavat pian ohi, mikäli kehitystä ei tapahdu.

Kesken kauden lähteneet ja vähän peliaikaa saaneet

Atvars Tribuntsovs
Latvian maajoukkueessakin esiintynyt Tribuntsovs oli Kärpissä peruspakin roolissa. Hoiti oman tonttinsa, mutta joutui varsin usein myös rangaistusaitioon. Sai kesken kauden rahakkaan tarjouksen Ruotsista ja Kärpät päästi miehen menemään.

Lisäksi joukkueen puolustuksessa kävi kymmenen ottelun ajan luutimassa Ivan Majesky. Slovakki haki ensimmäisissä peleissä tuntumaa, mutta oli viimeisimmissä otteluissa kova pelaaja. Ei hävinnyt koko aikana montaa kulmavääntöä. Kiekkoili alkuperäissuunnitelman mukaisesti loppukauden Elitserienissä.

Junioripuolustaja Tommi Leinonen pääsi pelaamaan Kärppien edustusjoukkueessa muutamia vaihtoja, mutta arvosanaa ei näiden vaihtojen perusteella hänelle lohkea. Lupaava pakki hakee vastuuta jatkossa Hämeenlinnan Pallokerhosta.

» Lähetä palautetta toimitukselle