MM-loppuottelun sympatia-arvo taattu

MAAJOUKKUE / Artikkeli
Sveitsi ja Yhdysvallat pistävät taas painiksi.
Kuva © Pekka Rautiainen - www.illcommunications.fi
Kävi välierissä miten tahansa, löytyy sunnuntain loppuottelusta vähintään yksi yllättäjä.

Kumpi lopulta pääsee pelaamaan maailmanmestaruudesta? Yhdysvallat ensimmäistä kertaa vuoden 1960 jälkeen vai Sveitsi ensimmäistä kertaa vuoden 1935 jälkeen?

Puolueettoman yleisön osalta enemmän sympatiapisteitä kerää Sveitsi - kahden NHL-pelaajan ryhmä, joka on yhä ilman tappioita Tukholman MM-turnauksessa.

Hyökkääjä Reto Suri laittoi torstaina puolet voittoputkesta pukukopin ilmapiirin piikkiin.

- Olennaisinta on hetkessä eläminen. Meillä ei juuri nyt oikeastaan ole heikkouksia, koska pelilliset vajeet paikkautuvat asenteella, jossa ei ole koskaan mitään vikaa.

Sean Simpsonin Sveitsi jaksaa luistella ja rakastaa ajaa maalille. Niiden yhdistelmän tulos on rebound-maalien suurehko määrä. Sveitsiläiset ovat sorkkineet ison kasan osumistaan paluukiekkojen kautta ja maalinedustalta.

Puolustusalueella joukkue on voinut nojata maalivahteihinsa. Kokenut Martin Gerber ja NHL:ään siirtyvä Reto Berra eivät ole vielä pelanneet huonoa ottelua. Tasosta kertoo Simpsonin peluuttamisen vuorotteluperiaate, joka jatkuu vielä alkulohkon jälkeenkin: Gerber torjui puolivälierässä Tšekkiä vastaan, Berra on maalilla USA-välierässä.

- Kaikki alkoi maalivahtipelistä. Pari isoa torjuntaa heti alkuun toivat kenttäpelaajat paremmin sisään peliin ja sen jälkeen puskimme vain eteenpäin pelitavallamme, Suri taustoitti Tšekin kaaduttua.

Se pelitapa on osittautunut sveitsiläisille täydelliseksi.

- Olemme hyvin perillä siitä, mitä jäällä pitäisi tehdä. Valmennus ei ole vain myynyt meille pelitapaa, vaan tehnyt siitä tälle kokoonpanolle täydellisen. Se on avaimemme, sanoi puolustaja Severin Blindenbacher.

- Pelitapamme turhauttaa vastustajan. Tänään emme päästäneet Tšekkiä helpolla keskialueen yli. Omat paikat hyödynnämme tehokkaasti.

Sveitsi on nälkäinen irtokiekkojen suhteen.
Sveitsi on nälkäinen irtokiekkojen suhteen.
Kuva © Timo Savela

Lauantaina mittelön mielenkiintoa lisää vastustaja, joka ei ole enää joko heikosti pelaava pikkumaa tai ennakkosuosikin paineita kantava jätti. Itse asiassa joukkueet ovat hyvin samankaltaisia. Myös Yhdysvallat lähti MM-kisoihin varsin paineettomana.

Puolivälierissä Yhdysvallat kaatoi Venäjän murskalukemin ja pelaamisen ytimessä oli loistava luistelu. Venäjä jäi puolustusalueellaan paineen alle ja fyysisyydessä selvästi jälkeen.

Amerikkalaisten syömähampaana toimi Paul Stastnyn ketju yhteistehoilla 3+8=11. Stastny paukutti pisteikseen 2+2, kun taas Craig Smith syötti viisi osumaa. Stastnyn koko turnauksen saldo on nyt 13 (6+7) pistettä ja Smithin 12 (3+9). Kaksikko kuuluu vain kuuden amerikkalaisen joukkoon, joka on tehnyt vähintään 12 pistettä samassa MM-turnauksessa 1980-luvulta alkaen.

- Ei kai huono joukkue voi kaataa Venäjää. Jokainen voitto on vaatinut meiltä parhaan esityksemme ja jokaisella kerralla olemme sellaisen myös saaneet, Blindenbacher totesi.

Sveitsillä pisteet ovat jakautuneet tasaisemmin kolmen ketjun välillä, joskin sveitsiläistenkin ykkösketju Simon Moser - Nino Niederreiter - Martin Plüss on pelannut hienon turnauksen. Kukaan kolmikosta ei kuitenkaan mahdu edes kisojen tehokkaimpien sveitsiläisten joukkoon: kahdeksan pistettä tehneet Suri ja Denis Hollenstein jakavat sisäisen pistepörssin kärkipaikan yhdessä puolustaja Roman Josin kanssa.

USA-maalilla Venäjää vastaan taikoja teki 19-vuotias John Gibson, jolle kertyi 31 torjuntaa. Gibson on syrjäyttänyt NHL-vahti Ben Bishopin joukkueen ykkösveskarina pelaamalla lupaavat MM-kisat. Maalivahtipelissä joukkueiden välillä ei siis ole liiemmin eroa.

Yhtäläisyydet ulottuvat muuallekin. Kaksi nuorta joukkuetta, joilla on vain voitettavaa. Molemmat tekevät ankarasti töitä ja uskaltavat lähteä voittamaan jokaista ottelua. Kummaltakin puuttuu nippu maansa johtavia kiekkoilijoita, mutta se ei ole hidastanut matkaa MM-välieriin.

Sunnuntaina toinen joukkueista pelaa maailmanmestaruudesta ja saa taakseen suuret sympatiat.

- Painetta ei ole, saavutimme tavoitteemme jo alkulohkon loppuessa. Itseluottamusta sen sijaan on paljon ja joukkuehenki on loistava. Emme tiedä minne päädymme, mutta enää mikään ei ole mahdotonta, Suri filosofoi ja kiteytti osuvasti molempien osapuolten tunnelmat.

» Lähetä palautetta toimitukselle