Turun kiekkokevään kuumin puheenaihe on uusien pelaajahankintojen sijaan TPS:n pelastusoperaatio. SM-liigajoukkuetta pyörittävän HC TPS Turku Oy:n taustalla haetaan vankempaa rahoituspohjaa ja uusia nimiä toukokuussa toteutettavalla osakeannilla.
Tähän saakka HC TPS:n koko osakekanta on ollut emoseuran eli TPS Turku ry:n nimissä. Seurajohto on maaliskuusta saakka etsinyt potentiaalisia sijoittajia, ja suunnattu osakeanti toteutetaan 14. toukokuuta alkaen. Uudet omistajat selviävät varmuudella vasta kesäkuussa, tässä vaiheessa ehdokkaita on kuutisenkymmentä.
- Ehkä sen yhdistys-vetoisuuden aika on jo ohi. Sieltä ei enää löydy sitä mallia ja intoa, eikä myöskään sitä kaivattua uutta tukijapohjaa, pohtii osakeannin keskeinen puuhamies, HC TPS:n toimitusjohtaja Seppo Sutela.
- Tähän hallintoon kaivataan uutta energiaa, ja mielellään myös toista sukupuolta. Meidän toiminta on ollut täysin äijävetoista, mutta jos katsotaan meidän yritysasiakkaita ja yhteistyökumppaneita, niin siellä on 30-40 prosenttia naisia.
Näkyvin muutos TPS:n toiminnassa on se, että sekä HC TPS:n että osakasyhdistyksen hallituspaikat menevät uudelleen jakoon. Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Antti Kasi on ilmoittanut siirtyvänsä syrjään terveydellisistä syistä vaikka lähteekin sijoittajana mukaan osakeantiin. Myös TPS:n kadotetun suuruuden pääarkkitehti Hannu Ansas on väistymässä TPS Turku ry:n puheenjohtajan paikalta.
- Kun meille tulee ulkopuolista rahaa, niin automaattisesti hallitukset menevät uusiksi. Molemmat puheenjohtajat ovat ilmoittaneet että heidän paikkansa ovat käytettävissä. Toivottavasti hallitukset muodostuvat niin, että tulee uutta virtaa ja energiaa, vaatimustasoa nostetaan joka paikassa, niin ikään sijoitustalkoisiin mukaan lähtevä Sutela linjaa.
Suunnatun osakeannin tavoitteeksi asetettiin miljoona euroa. Osakeannin hallinnollisista seurauksista on riittänyt spekulaatiota. Palloseuran taholta vakuutetaan, että Turun seudulla riittää jääkiekon tukemisesta kiinnostuneita. Emoseura onkin luopumassa alkuperäistä suunnitelmaa suuremmasta omistusosuudesta. Taustalla on tiettävästi sijoittajien halu saada rahojensa vastineeksi todellista päätäntävaltaa.
- Kiinnostusta on ollut niin paljon, että mahdollisesti yhdistys myy suunniteltua suuremman osuuden. Se voi olla yli tai alle 50 prosenttia, riippuu siitä, että kuinka paljon niitä euroja tulee kasaan. Päätökset tehdään, kun on nähty osakeannin onnistuminen.
- Minulla on tällä hetkellä hyvä usko, että siihen miljoonaan euroon päästään. Se käytetään taseen vahvistamiseen, eikä vanhojen tappioiden peittämiseen, ne on kuitattu. Siitä tulee tulevaisuusrahasto, joka mahdollistaa meidän investoinnit muun muassa akatemiatoimintaan, kertoo toimitusjohtaja Sutela.
