Kerhon maalivahtikalusto ei ole läheskään niin heikko kuin voisit kuvitella.
Mikko Tolvasta et välttämättä vielä kovin hyvin tiedä, mutta kauden päätteeksi listaat hänet liigan parhaimpien maalivahtien joukkoon.
Tolvasen erinomaiset otteet harjoituspeleissä enteilevät siitä. Hän säihkyy Pallokerhon kiistattomana ykkösvahtina. Tolvasen vahvuudet ovat iso koko, rauhallisuus ja pelinlukutaito.
Kakkostorjujan Mika Järvisen ura puolestaan laskee kuin lehmän häntä. Viime kaudeksi Järvinen siirtyi Jokereista Hämeenlinnaan jäätyään Jan Lasakin varjoon. Nyt toistuu sama kohtalo, peliaika jää niukalle.
Maalivahdin ongelmana on ollut otteiden liika ailahtelu. Saattaa ollakin, että Anssi Pesonen kohoaa seurassa luukun aukaisijaksi.
Kärkipakkina taituroi NHL-varaus
Joukkueen epävarmin osa on puolustus. Käytännössä siihen lukeutuu vain joukko miehiä, joiden tasosta ei voida ennen kautta mennä takuuseen. Harjoitusotteluissa pakisto on kyllä suoriutunut mallikkaasti.
Puolustuspeli on toiminut tiiviisti, vaikka muutaman kerran vastustajat ovat sen helposti auki syötelleetkin.
Pakistossa korostuu kiekollinen osaaminen. Kenties senkin vuoksi, että joukkueen pelitapaan lukeutuu nopea hyökkäyksiin lähteminen. Fyysisyyttä puolustuksesta voisi löytyä enemmän.
Hämeenlinnalaisten ykköspakit ovat Dan Spang ja Aleksi Laakso.
Spang on yksi rivistön mielenkiintoisimpia pelaajia. On kiinnostavaa nähdä minkä luokan pelurin Pallokerhon ulkomaan kauppa on tällä kertaa haalinut.
San Jose Sharksin toisen kierroksen varauksen vahvuudet ovat luistelussa, kiekonkäsittelyssä ja erikoistilannepelaamisessa.
Nuoresta Laaksosta kehittyy oranssipaidoille entistä arvokkaampi lenkki. Jo keväällä Bluesista Kerhoon siirtynyt pakki väläytteli Rinkelinmäellä taidoillaan.
Nyt nuorukainen astuu isompaan asemaan. Laakso on treenipeleissä muodostanut toimivan parin Marko Tuulolan kanssa.
Tosin 42-vuotias Tuulola ei yllä enää yhtä tärkeään rooliin kuin aiemmin. Jo viime kaudella ikä rupesi näkymään luistelun hidastumisena ja virhealttiutena. Taso on lisäksi alati laskusuunnassa.
Juho Mielonen ja Joni Tuominen ovat pakiston todellisia arpoja. Kummatkin pelasivat erinomaisesti SaiPassa kaudella 2009-2010, nykyisen päävalmentajansa Ari-Pekka Selinin alaisuudessa.
Silloin urhot olivat lappeenrantalaisten eniten pisteitä saalistaneet puolustajat. Tämän jälkeen on ollut hiljaisempaa. Nyt voisi olla aika nousta takaisin pinnalle.
Pakiston täydentävät nuoret Santeri Alatalo ja Lauri Kärmeniemi. Pojat saavat hypätä ison askeleen jalostumisessaan eteenpäin, mikäli aikovat joskus vakipaikan liigajoukkueen kokoonpanosta lunastaa.
Näiden lisäksi löytyvät vielä romuluinen Ossi-Petteri Grönholm ja Ranskan liigasta tullut Juha Alén. Tosin etenkin jälkimmäinen voisi menestyä paremmin Mestiksessä.
Paluumuuttaja johtaa ykkösvitjaa
Pallokerhon sentteriosasto on laadukkaampi kuin päättyneellä kaudella. Hakuammunnat Marek Zagrapan ja Alex Leavitt ovat vaihtuneet arvokkaaseen paluumuuttajaan Ville Viitaluomaan.
Tämän seurauksena Arsi Piispanenkin valahtaa ykkösketjusta pyörittämään taitojaan enemmän vastaavaa kakkosvitjaa.
Viitaluoma viilettää HPK-hyökkäyksen timanttina. Liigan keskushyökkääjien eliittiin lukeutuvan taiturin varaan on hyvä rakentaa ykkösketju.
Viitaluoma tuo Kerhoon aimo annoksen johtajuutta ja rakentaa mainion pelisilmänsä vuoksi oivallisia viimeistelytilanteita vierustovereilleen.
Viitaluoman jälkeen sentterikaluston taso valahtaa. Kolme seuraavaa keskushyökkääjää ovat toisiinsa verrattuna tasainen rypäs.
Sentterit tottelevat nimiä Arsi Piispanen, Tuomas Vänttinen ja Juha Kiilholma. Näistä hämeenlinnalaisten kakkosketjua johtaa kelpo pelinrakentelijana Piispanen.
Vänttinen ja Kiilholma ovat hyviä miehiä puolustavampaan rooliin. Kummatkin ovat taistelevia sotureita. Väkevästi taklaava Vänttinen on Kerhon kolmossentteri.
Hänen rinnalleen saatetaan pistää Kiilholma, joka monipuolisuutensa vuoksi kykenee pelaamaan myös laidalla. Oranssipaitaisten nelosketjun kapellimestarina siinä tapauksessa operoi Otto Paajanen.
Jesse Saarisesta Kerhon maalitykki?
Pallokerhon laituriosastossa sekoittuu taito ja fyysisyys. Kerhon monella laiturilla on asenne korkealla. Eikä yllätäkään, että jo harjoituskaudella oranssipaidat ovat ajaneet hyökkäyksissään hanakasti maalille. Sikermä saattaa kauden aikana loistaa myös kulmaväännöissä.
Hämeenlinnalaisten kärkilaitureina tuikkivat Jesse Saarinen ja Tuomas Santavuori. Oivan laukauksensa vuoksi Saariselle lankeaa suurin vastuu joukkueensa viimeistelystä.
Kovin varma maalitykki Saarinen ei kuitenkaan ole. Hän ei ole urallaan kyennyt kuin yhdellä kaudella heiluttelemaan maaliverkkoa yli viisitoista kertaa. Viime kaudella hyökkääjä nakutteli kaksitoista häkkiä.
Saarinen muovataan joko Viitaluoman passeista maaleja nakuttelevaksi ritariksi tai Santavuoren tutkapariksi. Santavuori itse on Kerhon ykköslaituri.
Mainion pelinäkemyksensä vuoksi hyökkääjä nappaa paikkansa kakkosketjusta. Näin hämeenlinnalaiset saavat jaettua syöttötaitoa laajemmalle rintamalle.
Pallokerhon ykkösketjussa työt paiskii Marko Luomala. Viime kaudella miestä peluutettiin samalla tontilla, mutta eri roolissa. Silloin viimeistelijänä. Näytöt kuitenkin osoittivat, ettei laiturista ole kärkivitjassa kuin korkeintaan puolustavampaan osaan.
Mahdollista on, että ainakin toinen joukkueen lahjakkuus Teemu Rautiainen tai Borna Rendulic yllättää sinut ja nappaa paikan ykkösketjusta.
Rautiainen on Hämeenlinnan kiekkokoulun tuotantoa, joka osaa näppärästi taituroida kumilaatan kanssa. Rendulic on puolestaan syntyperältään kroatialainen. Kaksikymppinen on erittäin vahva fyysisesti.
Vastustajia ärsyttävä Antti Aarnio löytää paikkansa kolmosketjusta. Kovana taklaajana hän sopii erinomaisesti puolustavaan rooliin.
Mainioksi voimahyökkääjiksi ovat kehittymässä myös Jaakko Turtiainen ja Jere Sallinen. Sallinen omaa edellytykset viimeistelyynkin. Nuorukainen ajaa maalille energisesti.
Sitten ovat vielä Robert Leino ja Juuso Honka. Leino on vasta 19-vuotias keskushyökkääjä, joka tahkoaa ainakin suurimman osan kaudestaan a-junioreissa.
Pojankoltiainen on tosin väläytellyt treenimatseissa siihen malliin, että hän voi päästä pelaamaan myös äijien otteluita. Honka puolestaan esiintyi erittäin lupaavasti toissa kaudella, mutta viime kausi päättyi kesken loukkaantumisensa vuoksi.
