Suomi-sarja: Kokeneilla tähtisikermillä kankea alku

Leimallista Suomi-sarjan alkusyksylle ovat olleet kokeneiden ja nimekkäiden joukkueiden käynnistysvaikeudet. Taitavia sarjajyriä pullistelevat VT-HT, Hc Montreal ja Kiekko-Laser eivät ole pelanneet materiaalinsa edellyttämällä tasolla kuin ajoittain. Toisaalta samaan tyyliin kootut Et-Po 72 ja Jeppis ovat olleet hyvässä iskussa.

Ehkä suurin yllätys koko Suomi-sarjassa on ollut Kotkan Titaanien huono alkusyksy. Joukkue on etelälohkossa peräti viimeisenä, vaikka monet rustasivat sen ennakkoveikkauksissaan jopa lohkon ykköseksi. Tämä sijoitus on karkaamassa kotkalaisten käsissä heti kättelyssä, sillä kovin kilpakumppani HeKi on aloittanut kauden erinomaisesti ja on jo 9 pistettä Titaanien edellä.

Positiivisia yllättäjiä alkukaudella ovat olleet pirteä sarjanousija LeKi, nuorentuneella joukkueellaan hyvin aloittanut VG-62 sekä kokeneet pelaajansa mainioon vireeseen saanut Jeppis.

Tuttu kärki etelässä

1. HeKi - 9 ottelua, 15 pistettä

Etelälohkon ykkössuosikki HeKi on aloittanut uuden kauden yhtä vahvasti kuin edellisenkin. Itähämäläiset porhalsivat heti etelälohkon kärkeen. Yhdeksästä pelistä on tilillä seitsemän voittoa ja vain yksi tappio, sekin VT-HT:n ottelun viimeisellä sekunnilla tekemällä maalilla. Tuttuun tapaan kauden alussa pelottanut puolustajapula ei - niin ikään tuttuun tapaan – ole haitannut menoa.

HeKi aloitti syksyn suorastaan murskaavasti, sillä kolmen ensimmäisen kierroksen jälkeen maaliero oli jyhkeä 23-3. Tämän jälkeen meno on hieman tasaantunut, mutta erittäin laajan ja tasokkaan hyökkäyskalustonsa ja kapean mutta pitävän puolustuksensa ansiosta HeKi on ollut alkusyksyn selvä ykkösjoukkue. Pistemenetyksiä on tullut vain pitkiltä vieraspelimatkoilta länsirannikolle. VT-HT-tappion lisäksi HeKi menetti vieraissa pisteen VG-62:lle.

Yhden Mestis-vuoden jälkeen Heinolaan palannut Petri Pyhäjärvi on toistaiseksi tehokkain hekiläinen 5+5 tehopisteellään. Ratkaisijoiden rintaman laajuutta kuvaa se, että yhdeksässä pelissä vähintään neljä pistettä on tehnyt jo 15 hekiläistä. Alkukauden ehkä positiivisin yllättäjä on miesten tasolla debyyttinsä tehnyt HeKin oma kasvatti Esko Seppänen, joka on koonnut 9 pelissä jo 3+6 pistettä. HeKin avainpelaajat ovat muutenkin melko nuoria, kokenutta kaartia edustavat Jarno Mensonen ja pelilupaansa pitkään odotellut Ben Buzdon ovat olleet toistaiseksi sivuosissa.

Arvio marraskuusta: Vaikka HeKi onkin haavoittuvainen vieraskentällä, ei joukkueen kärkitila taida olla marraskuussakaan uhattuna. Kotihallissa jälki on tappavan tehokasta. Laaja materiaali ja toimiva pelisysteemi takaavat riittävästi pisteitä myös matkapeleistä.

2. SaPKo – 10 ottelua, 13 pistettä

Ennakkoon neljän joukkoon veikattu SaPKo on päässyt alkukauden kangertelun jälkeen hyvään vauhtiin. Takana on jo viisi perättäistä voittoa, ja niiden seurauksena asema pudotuspelipaikalla on melko tukeva. Savonlinnalaisten puolustus on ollut tuttuun tapaan pitävä, ja kokeneesta hyökkäyskalustosta on löytynyt viime otteluissa myös riittävästi ratkaisijoita.

SaPKon kurssi kääntyi lokakuun puolivälissä. Vieraspelimatkoilta Vermuntilaan ja Heinolaan tuli kaksi tappiota tylyin yhteismaalein 8-0, mutta sen jälkeen tilille on ropissut vain voittoja. Lokakuun lopussa itäsavolaiset ottivat komean kolmen vierasvoiton sarjan, kun HcM, LeKi ja Titaanit kaatuivat kotihalleissaan. SaPKon otteluohjelma on ollut vieraspelipainotteinen, mikä nostaa alkukauden suorituksen arvoa.

Kokeneet Jarno Tiilikainen (7+3) ja Tuomo Litmanen (3+7) ovat alkukauden tehokkain hyökkääjäpari. Myös kakkosdivisioonasta palanneet Tuomas Nissinen ja Antti Maaninka ovat avanneet kauden yllättävän tehokkaasti. Puolustaja Anssi Kostiainen on korkealla sekä puolustajien pistepörssissä että jäähytilastossa. Maalivahti Harri Kohvakka on ollut odotetun hyvä.

Arvio marraskuusta: SaPKon tilanne näyttää hyvältä. Kokeneet pelaajat ovat nousseet sellaisiin rooleihin kuin odotettiinkin. Savonlinnalaiset ovat vahvasti kiinni kärkitiloissa, kun HeKiä lukuun ottamatta muut ylös veikatut joukkueet kompastelevat.

3. LeKi – 10 ottelua, 11 pistettä

Alkukauden yllätyksiin etelälohkossa kuuluu ilman muuta sarjanousija LeKin vahva alku. Vielä pistemäärääkin yllättävämpää on, että lempääläläiset pitävät hallussaan Pirkanmaan Suomi-sarja-herruutta jätettyään molemmat tamperelaisjoukkueet taakseen. Sarjanousija ei ole Mestis-vahvistuksiensa varassa, vaan joukkueen viimekautiset runkopelaajat ovat päässeet kovaan vauhtiin myös korkeammalla sarjatasolla.

LeKi on kerännyt pisteitä erityisesti länsirannikon joukkueiden kustannuksella. VT-HT:n Kisa on ehtinyt kukistaa jo sekä kotona että vieraissa, ja myös VG-62:sta irtosi selkeä 6-1-kotivoitto. Tampereen seuroja vastaan käydyt paikallisottelut olivat tiukkoja molemmat. HcM:stä LeKi otti niukan vierasvoiton, mutta KOO-VEE haki Lempäälästä molemmat pisteet jatkoaikavoitolla. Kärkijoukkue HeKi sen sijaan on osoittautunut jo kaksi kertaa LeKiä vahvemmaksi.

Hermeksessä vuosikymmenen alussa Mestistä pelannut Jose Nippala on palannut Suomi-sarja-tasolle tehokkaana. Hän on tehnyt yhdeksässä ottelussa 5+7 pistettä, millä irtoaa pistepörssin kolmossija. Niin ikään viime kaudella kakkosdivaria pelanneet Sami Lehvilä ja Kari Lohtander ovat debytoineet tällä tasolla mainiosti. Viime kauden paras pistemies Timo Ruuska sen sijaan jätti seuran ja siirtyi KOO-VEE:n riveihin. Vaatimattoman puolustuksen takana maalivahdit Krister Antila ja Tommi Alanen ovat saaneet torjua paljon kiekkoja, mutta he ovat suoriutuneet tehtävästään mainiosti.

Arvio marraskuusta: LeKi on osoittanut olevansa parempi joukkue kuin ennakkoarvioissa esitettiin. Kolmas sija on silti hiukan yläkanttiin. Takana vaanii monta alkukauden alisuorittajaa, joten LeKi saattaa pudota playoff-viivan alapuolelle jo marraskuussa.

4. Ketterä – 8 ottelua, 10 pistettä

Kokeneiden pelaajien johtama Ketterä on aloittanut kautensa melko hyvin, vaikka aivan sarja kärkivauhdissa joukkue ei olekaan. Tärkeiden voittojen vastapainoksi on imatralaisille tullut pari rumaa vierastappiota. Joukkue on tehnyt yllättävän vähän maaleja siihen nähden, kuinka nimekkäitä hyökkääjiä sillä on riveissään. Viime kauden parhaan pistemiehen Juuso Vakkilaisen paluukaan ei ole nostanut hyökkäyspeliä sarjan kärkijoukkueiden tasolle ainakaan vielä.

Ketterä on pelannut kotona huomattavasti paremmin kuin vieraissa. Kotipeleistä on tilillä pelkkiä voittoja, vierasreissuilta vain yksi täysi pistepotti Kotkasta. Osin ero selittyy sarjaohjelmalla, sillä vieraspelien joukossa ovat olleet hankalat, 7-1-tappioihin päättyneet reissut Heinolaan ja Savonlinnaan. Kotona taas on kohdattu hieman helpompia vastustajia. Imatralta ovat pisteittä poistuneet kolme pirkanmaalaisjoukkuetta sekä VT-HT.

Kokeneen kaartin kärkinimi on pistepörssissä ollut jälleen pelikuntoon päässyt Veli-Pekka Nutikka 4+4 tehopisteellään. Myös Mika Kauppisen otteet ovat keränneet kehuja, pisteitä miehellä on kasassa 1+4. Titaaneista palannut Tero Roiha on ampunut eniten maaleja, viisi kappaletta. Apua puolustukseen Ketterä on saanut KooKoosta, jonka pakit Jani Haapalainen ja Jesse Lustberg pelaavat tällä hetkellä Imatralla.

Arvio marraskuusta: Viimeistään Vakkilaisen paluun myötä Ketterällä on kasassa joukkue, jolla on hyvät mahdollisuudet neljän joukkoon. Tasaisessa sarjassa on melkein kaikki mahdollista, mutta Ketterän alku näyttää hyvältä. Joukkue on kerännyt mukavasti pisteitä, vaikka parastaan se on tuskin vielä esittänyt.

5. KOO-VEE – 10 ottelua, 10 pistettä

KOO-VEE on ottanut heti kauden alussa tutun paikkansa etelälohkon keskikastissa. Joukkue on pelannut tasaisia pelejä välillä voittaen ja välillä häviten. Puolustuspeli on toiminut hyvin, mutta maalinteko on ollut joukkueelle vaikeaa. KOO-VEE on tehnyt vain vähän yli 2,5 maalia ottelua kohden, millä Suomi-sarjassa on hankala menestyä.

Alkukauden tärkeimpiä onnistumisia ovat olleet 0-2-vierasvoitto pirteästi aloittaneesta VG-62:sta sekä jatkoaikavoitto sarjassa ylempänä olevasta paikallisvastustaja LeKistä. Toista paikallisvastustajaa Hc Montrealia vastaan KOO-VEE nousi marraskuun ensimmäisessä ottelussaan komeasti kolmen maalin takaa-ajoasemasta 7-4-voittoon. Lokakuun synkimmän hetkensä joukkue koki Vermuntilassa, jossa koettu 9-2-tappio ei silminnäkijöiden mukaan ollut ainakaan liian suuri.

KOO-VEEn alkukauden valopilkku on ollut hyökkääjä Toni Aro, joka on erottunut muuten tasaisesta joukkueesta yli piste per peli –tehotahdillaan. Moni avainpelaajista on sen sijaan aloittanut kauden nihkeästi, esimerkiksi tehopakki Henri Virta ja runkohyökkääjä Kalle Kylkilahti eivät vielä ole päässeet vauhtiin. Lisää tehoja saattaa tuoda LeKistä siirtynyt hyökkääjä, viimeksi kaudella 2002-03 KOO-VEEssä käynyt Timo Ruuska, joka iski debyyttipelissään peräti neljä maalia. Maalin suulla Juha-Matti Taponen on täyttänyt odotetusti Harri Kohvakan saappaat. Torjuntaprosentti on tällä tasolla mukava 92,65.

Arvio marraskuusta: KOO-VEEn pelit ovat vaikeita veikattavia, sillä joukkueen otteet ailahtelevat. Kaikille osa-alueille riittää hyviä pelaajia, mutta ratkaisijat ovat toistaiseksi olleet vähissä. Syksy jatkunee piste per peli –tahdissa.

6. VG-62 – 8 ottelua, 7 pistettä

LeKin ohella alkukauden positiivisiin yllättäjiin kuuluu VG-62, joka menetyksistään huolimatta on pelannut erinomaisen alkukauden. Vanhojen pelaajien joukosta on löytynyt uusia liidereitä, ja uudet pelaajat ovat aloittaneet pirteästi. Voitoista ja hyvästä sarjasijoituksesta huolimatta lohkon jumbopaikkaan ei kuitenkaan ole matkaa kuin piste. Tosin VG on pelannut muita vähemmän.

Kauden alussa VG:tä saattoi kutsua suorastaan sensaatioksi, sillä joukkue haki ensin yhden pisteen vaikeista vierasotteluista Savonlinnasta ja Kotkasta ja murjoi sen jälkeen asennevammaisen paikallisvastustajan VT-HT:n jään rakoon 9-1-lukemin. Seuraavasta neljästä pelistä on kuitenkin tullut vain yksi piste kotitasapelistä KOO-VEE:n kanssa, joten alkusyksyn huuma lienee ohi.

VG-62:n vaarallisimmaksi pelaajaksi on noussut 22-vuotias hyökkääjä Kalle Salo, joka on iskenyt kahdeksassa ottelussa 5+6 tehopistettä. Uusista pelaajista melko pirteästi ovat aloittaneet TuTossa Mestis-vauhtia kokeillut Timur Uzbjakov, entinen TPS-junnu Valtteri Haavisto sekä Kiekko-67:stä tullut Patrick Lius. Välillä kovassakin kiekkosateessa ollut maalivahti Ossi Ojanen kuuluu myös alkukauden onnistujiin.

Arvio marraskuusta: Kova alkurynnistys on takana, joten VG:lle saattavat koittaa vaikeat ajat. Joukkue napsii satunnaisia pisteitä, mutta tasaisessa sarjassa se ei välttämättä riitä kovin korkealle. Takana vaanii kolme nukkuvaa jättiläistä.

7. VT-HT – 9 ottelua, 7 pistettä

Kauden alun perusteella VT-HT pystyy hyvänä päivänä kaatamaan minkä tahansa joukkueen Suomi-sarjassa, mutta vastaavasti kun peli ei kulje, se ei todellakaan kulje. Lokakuussa joukkue voitti ensin kotikentällä KOO-VEEn 9-2, mutta pari päivää myöhemmin Naantalissa tuli turpaan VG-62:lta rumasti 9-1.

Vermuntilassa on nähty värikkäitä ja jännittäviä taisteluja. Komeimman kotivoittonsa VT-HT otti kaatamalla hurjan taistelun myötä HeKin kotonaan viimeisen sekunnin maalilla. Viikkoa myöhemmin Tempo puolestaan menetti pisteen Hc Montrealille Kimmo Liskon ohjattua kiekon verkkoon summerin soidessa. Vieraissa on kulkenut heikommin. Tempo on toistaiseksi hävinnyt kaikki neljä vieraspeliään.

Joukkueen ykkössentteri Tuomas Montonen on ollut sivussa leukamurtuman takia, joten valmentaja Marko Sykkö on koonnut järeimmät hyökkäysaseensa Reeti Sahlstedtin, Juha Myllymaan ja Petri Tervon samaan ketjuun. Joukkueen kapteeni Tervo on ollut alkukauden paras pistemies tekemällä kahdeksassa pelissä 7+6 tehopistettä. Puolustuksen tukipilari on ollut suuren osan viime kaudesta vammojen kanssa taistellut Jussi Saarenheimo. Takalinjat ovat lähiaikoina vahvistumassa, sillä selkäleikkauksessa käynyt entinen Lukko-puolustaja Juuso Akkanen on jo aloittanut jääharjoittelun.

Arvio marraskuusta: Tempo on etelälohkon jokerijoukkue, joka voi voittaa kenet tahansa ja hävitä kenelle tahansa. Neljän joukkoon nouseminen edellyttäisi pisteitä myös vieraspeleistä. Pudotuspeliviivan yläpuolelle on kaikki edellytykset, mutta näillä tuloksilla se ei onnistu.

8. Hc Montreal – 10 ottelua, 7 pistettä

Alkukauden pettymyksiin lukeutuu eittämättä viime kaudella sarjan ehdottomiin kärkijoukkueisiin kuulunut Hc Montreal. Tamperelaiset eivät ole päässeet viimevuotiseen iskuunsa, vaan joukkueen peli on ailahdellut voimakkaasti sekä otteluiden välillä että niiden sisällä. Parhaan kokoonpanon saaminen jalkeille on ollut tuttuun tapaan mahdoton tehtävä. Moniin vieraspeleihin on lähdetty hädin tuskin kolmella kentällisellä. Puolustuspelaaminen on ollut heikkoa, joukkue on päästänyt selvästi eniten maaleja etelälohkossa.

HcM:n alkusyksy näytti todella synkältä, sillä lokakuun alussa joukkue hävisi murskaavasti niin HeKille kuin Ketterällekin ja piti pitkään etelälohkon jumbopaikkaa hallussaan. Vähitellen Tesoman suunnalta on kuitenkin näkynyt piristymisen merkkejä. Titaanit ja VG-62 kaatuivat HcM:n kotihallissa selvin lukemin. Kärkijoukkueita HeKiä ja SaPKoa vastaan manselaiset ovat kuitenkin toistaiseksi olleet vailla mahdollisuuksia.

Puolustaja Kimmo Lisko on ollut alkukaudella sekä HcM:n paras pistemies että etelälohkon puolustajien pistepörssin ykkönen. Yhdeksässä ottelussa ovat syntyneet tehopisteet 6+7. Hyökkääjät Mika Nurmi sekä Haukiputaalta tullut Tuomas Lohikoski ovat aloittaneet helmismäisillä tehoilla: Lohikoski 1+11 ja Nurmi 1+10. Monivuotinen tehohyökkääjä Sami Järvenpää on iskenyt seitsemän maalia. Odotuksiin nähden vaisummin ovat sen sijaan aloittaneet esimerkiksi hyökkääjät Jani Salmijärvi ja Juha-Matti Tomunen.

Arvio marraskuusta: Jos puolustuspelaamista ei saada kuntoon, ei HcM:llä ole asiaa neljän joukkoon. Tasaisessa ja tasokkaassa etelälohkossa pelkät hyvät yksilöt eivät tällä kaudella riitä pudotuspelipaikkaan. Todennäköisesti HcM:n suunta on kuitenkin ylöspäin, sillä potentiaalia joukkueessa riittää.

9. Titaanit – 8 ottelua, 6 pistettä

HcM:n lisäksi alkukauden alisuorittajiin kuuluu yhtenä suosikeista sarjaan lähtenyt Titaanit. Kotkalaiset aloittivat kauden pirteästi, mutta nyt takana on jo viisi perättäistä tappiota, joiden johdosta sarjasijoitus on pudonnut huonoimmaksi mahdolliseksi.

Titaanien kannalta huolestuttavin vaihe oli lokakuun puolivälissä, jolloin joukkue hävisi selvin lukemin sekä Ketterälle että Hc Montrealille. Viimeisimmissä otteluissa peli on taas ollut parempaa ja tappiot niukempia. Valmentaja Marko Oksanen valitteli Ketterä- ja HcM-otteluiden jälkeen pelaajiensa asenneongelmia. Kahdessa viimeisimmässä tappio-ottelussa joukkuetta taas on vaivannut tehottomuuden peikko. Joukkueen ongelmat ovatkin ensisijaisesti hyökkäyspäässä. Kokenut ja tasainen puolustus ei ole pettänyt.

Ennen kautta avoinna ollut kysymys Simo Rouvisen ja Tero Vuorisen saappaiden täyttäjistä ei ole vielä saanut vastausta. Uudet hyökkääjät Miika Piikkilä, Ville Valli ja Jaakko Niemensivu ovat aloittaneet kohtalaisesti, mutta eivät ole loistaneet. Monille pitkäaikaisemmille titaanipelaajille kauden alku on sen sijaan ollut tuskainen. Joukkueen kirkkaimpiin lupauksiin kuuluvalla Niko Niemellä on pistetili vielä kokonaan avaamatta.

Arvio marraskuusta: Jos pelaajien asenne ei notkahda uudelleen, Titaanit nousee sarjassa korkeammalle. Tehottomuus voi kuitenkin estää pääsyn terävimpään kärkeen. Alkukausi ei ole vielä todistanut, että nykyjoukkueesta löytyisi menestymiseen tarvittava määrä ratkaisupelaajia.

Pohjoisessa yllätysykkönen

1. Jeppis – 11 ottelua, 17 pistettä

Pohjoislohkon suurin yllättäjä on alkusyksystä ollut yhden epäonnistuneen kauden jälkeen takaisin Suomi-sarjan huipulle palannut Jeppis. Joukkueen hyökkäysvoima on ollut odotettua vahvempi ja kompensoinut puolustuksen heikkouden. Jeppis on päästänyt yli neljä maalia ottelua kohden, mutta johtaa silti lohkoaan, mikä on epätavallinen yhtälö jopa Suomi-sarjassa.

Ei siis ihme, että Jeppiksen lähihistoriasta löytyy melkoisia maalijuhlia. Kotiottelussa K-Laseria vastaan pietarsaarelaiset ottivat hulppean 9-8-jatkoaikavoiton. Mittava hyökkäysvoima on taannut varmat pisteet sarjan heikoimmilta joukkueilta, mikä osin selittää hyvän sarjasijoituksen. Jeppis on kuitenkin kartuttanut saldoaan myös muiden kärkijoukkueiden kustannuksella. Viimeksi joukkue voitti kärkikamppailussa RoKin kotonaan.

Kehutusta hyökkäysvoimasta on vastannut tälläkin kaudella perin tuttu kaksikko. Petri Laitinen on kerännyt 11 ottelusta huimat 5+21 tehopistettä ja Marko Lapinkoski yhdeksästä pelistä lukemat 12+10. Ville Aappolakin on aloittanut pirteästi ja ampunut jo 10 maalia. Hermeksestä tullut kokenut pakki Kimmo Salmela on onnistunut hyvin tukemaan kiekollista peliä ja kerännyt yhdeksästä ottelusta 3+11 pistettä. Maalivahtiosastolle tuli pian kauden alkamisen jälkeen toinenkin entinen Hermes-torjuja, kun Mikko Hankaniemi sai virkaveljekseen Ari Vapolan.

Arvio marraskuusta: Jeppis tuskin pystyy pidemmän päälle pitämään RoKia ja SHT:tä selkänsä takana, ellei puolustuspelaaminen parane. Hyökkäys on kuitenkin sellaisessa iskussa, että paikka neljän joukossa on selviö.

2. RoKi – 11 ottelua, 16 pistettä

RoKi on osoittanut alkukaudella olevansa edelleen vahva ryhmä, vaikka se menettikin viime kauden terävimmät syömähampaansa. Juho Luoman ja Jani Raution lähtö näkyy murskavoittojen puuttumisena, mutta pisteitä on kertynyt silti mukavaan tahtiin. Meno ei ole ollut loistokasta mutta riittävän hyvää pohjoislohkon kärkisijoille.

RoKin on yllättäen ottanut enemmän pisteitä vieraissa kuin kotona. Lappi Areenalla rovaniemeläiset ovat hävinneet jo kahdesti, matkapeleissä vasta kerran. Alkukauden komeimpiin voittoihin kuuluu eittämättä 8-2-lukemiin päättynyt kohtaaminen kärkijoukkue Jeppiksen kanssa. Sen sijaan kotitappio Lapin herruusottelussa Et-Po 72:ta vastaan oli rokilaisittain ikävämpi yllätystulos.

Vasta 19-vuotias Antti Erkinjuntti on Luoman ja Raution lähdettyä noussut RoKin hyökkäyksen johtotähdeksi. Kärppien juniorikoulussa käyneellä lupauksella on 11 ottelusta koossa 4+14 tehopistettä. Toinen nuori hyökkääjä Jaakko Järvitalo on joukkueen paras maalintekijä kahdeksalla osumallaan. Edellisiä kokeneempi tehopuolustaja Toni Karjala on hänkin tehnyt jo 7+8 pistettä. Ykkösmaalivahti Tommi Kuru on torjunut laukauksista yli 90 prosenttia (91,05), mikä runsasmaalisessa pohjoislohkossa on hyvä saavutus.

Arvio marraskuusta: RoKi joutuu taistelemaan lohkon ykkössijasta tosissaan Jeppiksen ja SHT:n kanssa, mutta pudotuspelipaikan suhteen sillä ei ole hätää. Rovaniemeläisten aseita ovat tarkka puolustuspelaaminen ja riittävän tehokas hyökkäys. Sijoitus säilyy kolmen joukossa.

3. SHT – 10 ottelua, 16 pistettä

Pohjoislohkon suosikkeihin kuuluvan SHT:n kausi on lähtenyt käyntiin hyvin. Joukkue ei ole mässäillyt maaleilla, mutta ottelusta toiseen jatkunut hyvä puolustuspeli ja riittävän laaja ratkaisijoiden rintama ovat taanneet paikan sarjan kärkisijoilla. Joukkue on pisteen jäljessä kärkikaksikkoa, mutta yhden ottelun vähemmän pelanneena.

SHT on pelannut läpi alkusyksyn erittäin tasaisia otteluita. Pohjoislohkossa on toistaiseksi pelattu kuusi jatkoaikaa, joista peräti neljä SHT:n otteluissa. Suurimman voittonsa seinäjokelaiset ottivat Raahe-Kiekon kustannuksella luvuin 5-1. Toistaiseksi ainoa tappio varsinaisella peliajalla on tullut yllättäen Haukiputaan Ahmojen vieraana, vieläpä selkein 6-2-lukemin.

Kokenut kaksikko Mikko Nevala (8+7) - Tero Järvelä (4+6) on edelleen isossa roolissa SHT:n hyökkäyspelissä. Välillä hyökkääjänä ja välillä puolustajana pelaava jenkki Justin Kinnunen on sopeutunut hyvin Suomi-sarjaan. Hänellä on koossa 6+7 pistettä. Sportista tullut Aleksandr Baryshev on tehnyt kaksi tärkeää jatkoaikamaalia. Maalivahti Matti Höylä on jatkanut siitä, mihin keväällä jäi, ja ollut pohjoislohkon paras maalivahti. Höylän torjuntaprosentti 93,47 on tällä tasolla suorastaan loistava.

Arvio marraskuusta: SHT:n peli on hyvin paketissa. Joukkuetta vastaan on vaikea tehdä maaleja, sillä sekä puolustuspelaaminen että maalivahtipeli ovat laadukasta. Tehot hyökkäyspäässä eivät vielä ole olleet aivan odotettuja, mutta nykyisillä otteillakin SHT on mukana pohjoislohkon kärkitaistelussa.

4. Et-Po 72 – 10 ottelua, 12 pistettä

Jeppiksen ohella alkukauden yllättäjiin kuuluu Ylitornion kyläjoukkue Et-Po 72, joka on pelaamassa parasta kauttaan sitten pudotuspelipaikkaan päättyneen Suomi-sarja-debyyttinsä. Neljäs sija on tässä vaiheessa kautta erinomainen saavutus joukkueelta, joka yleensä on ollut syksyllä heikko ja päässyt vauhtiin vasta vuodenvaihteen jälkeen.

Et-Po on napsinut pisteitä tasaisesti sekä kärkijoukkueilta että heikommiltaan. Vierasvoitto RoKista on alkukauden komein suoritus. Sen sijaan Jeppistä vastaan Et-Po on ollut vaikeuksissa molemmissa kohtaamisissa. Ne ovat päättyneet pietarsaarelaisille yhteismaalein 14-5. Lohkon heikoimmat joukkueet Et-Po on sen sijaan jyrännyt varmasti kumoon hyökkäysvoimallaan.

Et-Pon hyökkäyksen kärkinimet Juha Pietsalo, Jani Rautio ja Mikael Kojo ovat olleet iskussa heti kauden alusta lähtien. Rautiolla on kymmenestä pelistä koossa 1+14 tehopistettä, ja Kojo on iskenyt jo yhdeksän maalia. Huomionarvoista Et-Pon pelaamisessa on puolustajien suuri maalimäärä. Matias Isomaa, Teppo Kangas, Tuomas Rautio ja Pekka Jaako ovat iskeneet yhteensä 16 osumaa. Et-Pon maalivahdit eivät yleensä ole paistatelleet torjuntatilaston kärkipäässä, mutta nyt Jari Svenn on pelannut alkukauden yli 90 prosentin torjuntavarmuudella.

Arvio marraskuusta: Et-Pon materiaali tuskin riittää taisteluun paikasta kolmen joukossa, mutta pudotuspelipaikan säilyttäminen on hyvin mahdollista. Joukkueen peli on paremmin paketissa kuin päävastustaja Kiekko-Laserin, ja lisäksi ylitorniolaisten kuntokäyrä on perinteisesti ollut nouseva läpi kauden.

5. Kiekko-Laser – 10 ottelua, 11 pistettä

Odotukset olivat kovat, mutta tulokset laihemmat. K-Laserin hyökkääjälista vaikutti ennen kauden alkua melkein pohjoislohkon all stars –miehistöltä, mutta tulokset ovat olleet siihen nähden laihat. Kovassa joukkueessa mikään osa-alue ei ole toiminut toivotulla tavalla. Hyökkääjien taito on kuitenkin tuonut K-Laserille sen verran voittoja, että pudotuspeliviiva on vain pisteen päässä.

Kotona Raksilassa K-Laserin peli on sujunut huomattavasti tuloksellisemmin kuin vieraskaukaloissa. Sarjan kolme heikointa joukkuetta kävivät Raksilassa häviämässä selvin lukemin. Sen sijaan vierasottelut ovat päättyneet tappioihin Haukiputaalla pelattua paikallispeliä lukuun ottamatta. Puolustuksen kapeus on näkynyt läpi alkukauden, maalivahtipeli on ollut epätasaista, eikä hyökkääjien puolustusinto ole riittävän korkealla tasolla. Sarjan kärkijoukkueita vastaan ei liikekään ole tahtonut riittää.

Viime kaudella pohjoislohkon pistepörssissä mellastaneet Tero Huttula (8+10) ja Juho Luoma (10+7) ovat odotetusti joukkueen parhaat pistemiehet, mutta aivan viimevuotisessa tahdissaan he eivät ole. Aiempiin meriitteihin nähden hyökkäyksen yllättävin tehopelaaja on ollut viime kauden K-Oulussa pelannut Arto Jussila (4+9). Tero Ervasti on noussut puolustuksen johtohahmoksi, mutta kaipaisi rinnalleen laajempaa pakkikalustoa.

Arvio marraskuusta: K-Laserin otteet eivät ole olleet joukkueen potentiaalin mukaisia, ja puolustuspelaamisen heikkous saattaa olla vaikeasti ratkaistava ongelma. K-Laser ottaa hyökkäysvoimallaan varmoja pisteitä sarjan heikoimmilta, mutta voi olla, että kärkijoukkueita vastaan hyvät yksilöt eivät riitä.

6. Raahe-K – 10 ottelua, 7 pistettä

Kovasti nuorentuneen Raahe-Kiekon alku on ollut odotetun nihkeä. Joukkue ei pelillisesti ole ollut paljon jäljessä parempiaan, mutta virheet ja tehottomuus ovat maksaneet pisteitä. Pudotuspelipaikkaan on eroa jo viisi pistettä, ja taakse on jäänyt vain kaksi joukkuetta. Valmentaja Timo Elfving on valitellut ratkaisijoiden ja johtavien pelaajien puutetta.

Raahe-K on pelannut melko tasaisia otteluja, mutta voittoihin tarvittavaa puristusta ei läheskään aina ole löytynyt. Vieraspelit eivät ole sujuneet erikoisen hyvin, vaan raahelaisilla on tilillään selvät tappiot niin Ylitorniosta, Rovaniemeltä, Oulusta kuin Seinäjoeltakin. Kotonaan joukkue kukisti hieman yllättäen naapurinsa Jeppiksen, mutta hävisi Haukiputaan Ahmoille.

Joukkueen paras pistemies on alkukaudella ollut odotetusti Ari Viitala lukemin 4+6, ja kokeneesta kaartista myös puolustaja Markku Tiikkaja on aloittanut hyvin, 3+4 pistettä. Viime kaudella vain muutaman pisteen tehnyt Joni Suominen (3+7) on nousemassa isompaan rooliin. Raahe-K:n kakkosjoukkueesta tulleista pelaajista tehokkaimmin on aloittanut Taneli Lohtander. Maalivahdit Eetu Villanen ja Mikko Reijasalo ovat jakaneet tasan Sami Kitinpramilta jääneen työmaan.

Arvio marraskuusta: Raahe-Kiekko on asettunut tukevasti kuudenneksi, ja sijoitus tuskin helpolla muuttuu. Joukkue pitänee tasaisemman materiaalinsa turvin Ahmat ja YJK:n takanaan, mutta sarjataulukossa ylempänä olevat joukkueet ovat raahelaisia selvästi edellä ratkaisuvoimassa.

7. Ahmat – 10 ottelua, 4 pistettä

Haukiputaalla on palattu yhden menestyskauden jälkeen arkeen. Kesällä radikaalisti muuttunut Ahmat on jumiutunut karsintaviivan alapuolelle. Ongelmaksi on muodostunut taas kerran päästettyjen maalien suuri määrä. Omiin on kolissut lähes kuusi maalia ottelua kohden, millä ei voi menestyä.

Ahmojen voitot ovat tulleet melko yllättävistä paikoista. Vieraspisteet Raahe-Kiekolta olivat ennakolta mahdollisuuksien rajoissa, mutta selkeää 6-2-kotivoittoa Mestis-karsija SHT:stä ei varmasti moni odottanut. Suurin osa tappioista on ollut siedettäviä 2-3 maalin häviöitä, mutta pari rumempaakin tulosta joukkoon mahtuu. Kotonaan Ahmat nöyrtyi lokakuussa K-Laserille 4-9 ja Jeppikselle 1-6.

Joukkueen maalintekovoima on tuttuun tapaan ollut harvojen miesten harteilla. K-Oulusta palannut Teemu Ahonen on tehnyt 7+10 pistettä ja RoKista tullut Jussi Nieminen 10+4. Noin 10 pisteen pelaajia ovat viime kaudesta reilusti parantanut Henri Hietala, Jari Löfman ja Marko Tauriainen. Tehoviisikon takana on paljon tyhjää, sillä muilla pelaajilla on kasassa vain pari pistettä mieheen. Maalin suulla on urakoinut kokenut Kalle Hannula, jolle on hataran puolustuksen takana uponnut yli kuusi maalia ottelua kohden.

Arvio marraskuusta: Ahmoilla on kohtalaisen vahva hyökkäys, mikä tuo satunnaisia pisteitä jatkossakin. Jos puolustuspelaaminen paranee, joukkueella voi olla aseita Raahe-Kiekon haastamiseen. Seuraavilla kierroksilla joukkue kohtaa kotonaan Raahe-K:n ja YJK:n. Näissä peleissä pistetilin olisi kartuttava, mikäli sijoitusta mielitään parantaa.

8. YJK – 10 ottelua, 4 pistettä

Sarjanousija Jääkarhujen alkusyksyssä ei ole hurraamista. Joukkue on pysynyt melko hyvin vastustajien vauhdissa monessa pelissä, mutta nuoresta ja tasaisesta ryhmästä ei ole noussut esiin ratkaisijoita. Lisäksi ylivieskalaiset ovat olleet toistuvasti liikkeellä muita kapeammalla miehistöllä. Vieraspeleissä YJK on pelannut säännöllisesti vain kolmella kentällisellä.

YJK on ottanut molemmat voittonsa kotona, jossa joukkue on muutenkin pelannut selvästi paremmin kuin vieraissa. Toinen päävastustaja Haukiputaan Ahmat kaatui niukasti 4-3, ja lokakuun lopussa YJK yllätti myös Kiekko-Laserin. Vieraspeleistä parhaiten on onnistunut matka Seinäjoelle, jossa YJK oli pitkään kiinni ainakin yhdessä pisteessä, mutta SHT nousi kolmannessa erässä rinnalle ja ohi. Sen sijaan vieraspelit Pietarsaareen ja Rovaniemelle eivät jättäneet jossiteltavaa.

YJK:n alkukauden parhaat pistemiehet ovat olleet kahdeksan pistettä iskeneet Riku Joki-Erkkilä (6+2), Jaakko Huhtakangas (4+4) ja Tapani Nikkilä (3+5), keski-iältään vain 20-vuotias hyökkääjätrio. Joukkueen nimekkäimmät pelaajat Mika Hautamäki ja Ville Moilanen ovat pelanneet vasta viisi peliä. Maalin suulla Matti Paavola on urakoinut kaikissa kymmenessä ottelussa.

Arvio marraskuusta: YJK saattaa kauden mittaan piristyä, kun joukkue saa lisää kokemusta Suomi-sarjasta. Materiaali on kuitenkin rajallinen, ja todelliset profiilipelaajat puuttuvat. Sijoitus säilynee karsintaviivan alapuolella.