Tynkäkauden päätteeksi pistepörssin kärkipaikalla oli kaksi Tampan pelaajaa, Steven Stamkos ja Martin St. Louis. Joukkue teki viidenneksi eniten maaleja koko liigassa, mutta Bolts jäi silti pudotuspelien ulkopuolelle saalistaen koko NHL:n kolmanneksi vähiten pisteitä.

Joukkue vaihtoi kauden aikana myös valmentajaa. Alemmissa sarjoissa kovaa jälkeä tehnyt Jon Cooper otti ohjat ja hakee nyt menestystä NHL-tasolla. Tähän mennessä hän ei ole epäonnistunut yhdenkään seuran peräsimessä.

Kapteenille tyly kohtelu

Pitkäaikaisen kapteenin Lecavalierin sopimus ostettiin ulos ja uusi koti löytyi veljellisen rakkauden kaupungista, Philadelphiasta. Lecavalierin ulososto vapautti palkkakattoon 7,5 miljoonaa dollaria, joista viidellä miljoonalla joukkue hankki Filppulan, joka oli yksi parhaista vapaana olevista kahden suunnan hyökkääjistä.

Muuten Bolts on ollut vähemmän aktiivinen vapaiden pelaajien markkinoilla. Myös Benoit Pouliotin lähtö Rangersiin oli menetys joukkueelle.

Draftin kolmosvaraus Jonathan Drouinille povataan pelipaikkaa kahdessa ensimmäisessä hyökkäysketjussa. Vasenta laitaa pelaava hyökkääjä teki tuhoisaa jälkeä junioriliigassa ja tavoitteet ovat ensi kaudeksi korkealla.

Suurin kysymys onkin, että riittääkö rahkeet miesten peleihin, kun ikää on vasta 18 vuotta. Kaksi seuraavaa kautta osoittavat, tekikö joukkueen toimitusjohtaja Steve Yzerman virheen varatessaan puolustajan paikkaa pelaavan Seth Jonesin sijasta Drouinin. Muita potentiaalisia nuoremman ikäpolven hyökkääjiä ovat Brett Connolly, Mark Barberio ja Richard Panik.

Ykköskentässä voimaa

Tampa Bay Lightningin vahvuudet ovat hyökkäyspäässä ja etenkin ykköskentässä. Liki puolet viime kauden maaleista loihti ykköskenttä, joka koostui kolmikosta St. Louis, Stamkos ja Teddy Purcell.

Tulivoima on kova ja tämän ympärille koko joukkue rakentuu. Stamkos ja St. Louis löytyvät ensi kaudellakin pistepörssin kärkipäästä; Stamkos on myös yli 50 maalin mies.

Kakkoskenttä Filppulan johdolla rakentuu enemmän puolustusvastuuseen. Filppula onkin erinomainen kahden suunnan hyökkääjä, joka pystyy parhaimmillaan luomaan myös hyviä tekopaikkoja. Filppula saa uudessa joukkueessa rutkasti vastuuta ja se tulee näkymään niin pisteissä kuin tehosaldossakin.

Filppula pelaa kahteen suuntaan

Kuva © Getty Images

Heikkoudet puolustuksessa ja maalivahdeissa

Jos Tampa Bay osaa tehdä maaleja, se osaa myös päästää niitä. Joukkue teki viime kaudella keskimäärin kolme maalia per peli, mutta myös päästi keskimäärin yhtä paljon. Ykköspuolustaja Mattias Öhlund joutui loukkaantumisten vuoksi jättämään koko tynkäkauden väliin ja puolustus kokonaisuutena on vain keskiverto.

Puolustuksessa on Sami Salon ja viime kaudella loukkaantuneena olleen Öhlundin verran kokemusta, mutta se ei riitä. Etenkin viime kaudella puolustus oli aina potkun jäljessä vastustajan hyökkäyksissä.

Kolmospakkipari on ollut tuulinen paikka ja tulevalla kaudella paikkansa vakiinnuttava pari pitäisi löytyä nopeasti. Keith Aulie onnistui vakiinnuttamaan paikkansa, mutta Brian Leen viime kausi meni täysin penkin alle ja jakoikin peliaikaa lupausten ja tsekkipuolustaja Radko Gudasin kanssa.

Kumpikaan maalivahdeista ei ole suuresta koostaan huolimatta varsinainen muuri, joten torjuntavastuu jakautuu melko tasaisesti Ottawasta vaihdetun Ben Bishopin ja joukkueessa hieman kauemmin vaikuttaneen Anders Lindbäckin välille. Bishop on Yzermanin suurin toivo siinä, että yksi hänen lukuisista maalivahtikokeiluistaan nousisi vihdoin selkeäksi ja voittavaksi ykkösvahdiksi.

NHL-toimituksen arvio: Pitkälti hyvän hyökkäysmateriaalin turvin Lightning ei jää hännänhuipuksi, mutta pudotuspelipaikka jää kaukaiseksi haaveeksi.