Jatkoajan päätoimittaja Antti Wennström ja Tampereen toimituksen Juha Oinonen poimivat omat valintansa Liigan puolustavista puolustajista, hyökkäävistä puolustajista ja maalivahdeista vaihtelevien perustelujen kera. Molemmat toimittajat valitsivat jokaisessa kategoriassa viisi pelaajaa vuorotellen perusteluiden kera. Kunkin valinnan teki kyseistä pelaajaa kommentoinut toimittaja.
Mitkä valinnat osuivat ja mitkä eivät? Oletko samaa mieltä perusteluista? Kenet sinä olisit valinnut? Pitääkö valinta tehdä viime kauden tason perusteella vai nähdä pelaajan tulevan kauden panos? Osallistu keskusteluun Twitterissä, Facebookissa, keskustelupalstalla tai antamalla palautetta toimituksen sähköpostiin toimitus (a) jatkoaika.com.
Puolustavat puolustajat, top 10
1. Lasse Kukkonen, Kärpät
Antti Wennström: Tämä valinta oli todennäköisesti helpoin. Mestarijoukkueen johtaja, joka pärjää fyysisyydellään ja sijoittumisellaan, eivätkä ne kädetkään ihan betonista ole. Yksi Liigan ehdottomasti parhaista pelaajista. 11 maalia viime kaudella toki antaisi mahdollisuuden valita myös hyökkäävien kategoriaan, mutta se tuli ensisijaisesti rohkean erikoisen yv-roolin ansiosta.
2. Markus Kankaanperä, Tappara
Juha Oinonen: Voi vaikuttaa yllättävältä näin korkealla, mutta kyseessä on kolme kertaa peräkkäin finaalissa olleen joukkueen runkopuolustaja. "Kanki" on myös ottanut vuosi vuodelta enemmän vastuuta, erityisesti hyökkäyspäässä. Alexander Bonsaksen ja Aleksi Elorinne ovat nostamassa profiiliaan, mutta Kankaanperä on edelleen Tappara-puolustuksen isäntä.
3. Henrik Tallinder, TPS
Wennström: En tiedä kuinka hyvin Tallinder tällä kaudella välttyy loukkaantumisilta, mutta tarjoaa 36 vuoden iässä vielä ihailtavan määrän kovuutta, kokemusta ja fiksua puolustuspelaamista. Johtaa TPS-puolustusta esimerkillään.
4. Joonas Järvinen, HIFK
Oinonen: Isokokoinen ja ilkeä eli erittäin HIFK:n näköinen pelaaja. Kokemusta Pohjois-Amerikasta, KHL:stä ja maajoukkueesta. Mestaruutta jahtaavan HIFK:n ykköspuolustaja ja takuuvarmasti kotiyleisön tuleva suosikki.
5. Jani Hakanpää, Kärpät
Wennström: Iso, mutta suhteellisen pienelle huomiolle jäänyt laatuhankinta Kärppien alakertaan. Huomattava tasonnosto viime kaudella takalinjoilla erittäin ailahtelevasti pelanneille Dan Spangille ja Ryan Glennille. Kukkonen ja Hakanpää antavat esimerkiksi Markus Nutivaaralle hyvää mallia kehittyä perusvarmojen pelaajien rinnalla.
6. Harri Tikkanen, TPS
Oinonen: Erilainen puolustusspesialisti. Ei nostele äijiä seinälle, vaan hoitaa tilanteet hyvällä liikkeellä ja sijoittumisella. Kiekon kanssa eleetön ja lähes virheetön. Aliarvostettu puolustaja, vaikka on pelannut viisi vähintään 20 pisteen kautta.
7. Mikko Kuukka, Blues
Wennström: Rauhallinen ja pyyteetön puolustava pakki, jonka arvo mitataan muualla kuin tehopisteissä. Hiipinyt Ilves- ja Lukko-vuosien jälkeen pikkuhiljaa Blues-kiekon kantavien voimien joukkoon. Esimerkki pelaajasta, jolle näkymättömyys on hyve.
8. Jyri Marttinen, Ässät
Oinonen: Tässä valinnassa korostuu taas pelaajan merkitys joukkueelleen. Esa Lindellin lähdettyä Ässien ylivoimaisesti paras puolustaja. Edellytyksiä ottaa roolia myös hyökkäyspäässä, mutta on viime vuodet tyytynyt puolustavampaan rooliin.
9. Daniel Grillfors, HIFK
Wennström: Moderni versio ennen niin arvostetuista maalinedustan betonijalkapakeista. Siinä missä ennen puolustavan puolustajan hyvyys mitattiin fyysisyydellä, löytyy nykyisin parhailta yksilöiltä sopiva siivu liikkuvuutta, päätypelin rauhallisuutta ja fiksuja ykkössyöttöjä. Käsiä löytyisi jopa viivapeliin.
10. Olli Malmivaara, Blues
Oinonen: Yllä mainittu Kuukka on seurakaveriaan Malmivaaraa nuorempi ja paremmin liikkuva. Kolminkertainen suomenmestari on joukkueelleen tärkeä johtaja juuri kokemuksensa takia. Kaksimetrinen ja satakiloinen järkäle on vaikeuksissa vikkelien hyökkääjien kanssa, mutta maalinedustalla ja kulmaväännöissä jyrää voimalla ja ulottuvuudella.
Kommentit valinnoista kokonaisuutena
Wennström: Tätä kategoriaa miettiessä pitää käydä itsensä kanssa kädenvääntöä siitä, mitkä ovat modernin puolustajan parhaita ominaisuuksia. Tärkeimpänä voisi kai pitää sitä, että puolustaja saa omasta päästä ja ahtaistakin paikoista kiekon liikkeelle peliä edistävästi. Pelkkää vääntöä, voimaa ja poikittaista mailaa se ei takuulla merkitse. Osa hyvin puolustavista puolustajista häviää joskus kaksinkamppailuja ja näyttää heikolta, mutta pelaa mailallaan aina fiksusti ja pärjää sijoittumisellaan oman pään tilanteissa.
Tapparan Bonsaksen, pahoittelut listalta pois jättämisestä, eikä se Elorinteen alkutaivalkaan ole vaatimaton ollut.
Oinonen: Komppaan täysin, että Bonsaksen ja Elorinne ovat parhaat listalta puuttuvat nimet. Molemmat kuitenkin nostavat edelleen profiiliaan ja ensi kaudella mahtuvat varmuudella mukaan. Samaa mieltä myös Antin määritelmästä. Siksi Tikkanen oli itsestäänselvästi nostettava listalle, eikä kukaan muukaan pelkällä kovuudella ole päässyt mukaan.
Hyökkäävät puolustajat, top 10
1. Janne Niskala, Lukko
Oinonen: Ville Vahalahden ohella Lukon ylivoiman tärkeimpiä pelaajia. Tukee aktiivisesti hyökkäyksiä ja malttaa pitää kiekkoa. Luistelu, pelikäsitys, laukaus − kaikki huippuluokkaa. Jos joku on eri mieltä ykköseksi nostamisesta, kuvitelkaa Lukon puolustus ilman Niskalaa. Niinpä.
2. Mikko Luoma, JYP
Wennström: Isokokoinen Luoma on JYPin hyökkäyspelin selkäranka, nyt kun Kristian Näkyvä ja Sami Vatanen pörräävät jo muissa Liigoissa. Laukaus osuu ja syötöt napsuvat kohdilleen. Isossa roolissa sekä tasakentällisin että ylivoimalla.
3. Otso Rantakari, Blues
Oinonen: Tulokaskaudella kymmenen ylivoimamaalia on häkellyttävä suoritus! Odotusarvo korkealla, enää ei pääse yllättämään. Toisen kauden kiroukseen en kuitenkaan jaksa uskoa. Bluesilla on edelleen Kim Hirschovits jakamassa syöttöjä siniviivaan, ja hyviä maskimiehiä on useampi. Rantakarin nimen saa lukea tulostaululta monta kertaa.
4. Sam Lofquist, SaiPa
Wennström: Se pyssy. Tässä on Niskalan ohella minun suurin voittajaehdokkaani puolustajien maalipörssin ykköseksi tällä kaudella. On hyvää laukausta monipuolisempi, mutta joka tapauksessa merkittävä ase etenkin ylivoimapeliin.
5. Tommi Taimi, HIFK
Oinonen: Nostan kovaa laukovan Taimin korkealle myös tässä listauksessa. Kohtalaisen KHL-kauden jälkeen tarjolla on tilaisuus ottaa seuraava askel uralla. Mestaruutta janoava HIFK odottaa oikea käsi alhaalla pelaavalta viivapyssyltä tulosta, tulosta ja tulosta.
6. Joonas Lyytinen, KalPa
Wennström: KalPa panostaa laadukkaisiin hyökkäyksiin ja massiiviseen määrään kiekkokontrollia. Lyytinen on yksi KalPan parhaista vaihtoehdoista kulmapelin ja hyvin avautuneen tilanteen viemiseksi maalintekotilanteeksi. Sähäkkä luistelija ja hyvä laukaus. Hiipii hyvin tilanteen ulkopuoleltakin ja iskee salamana.
7. Yohann Auvitu, HIFK
Oinonen: Taitava ja hyvin luisteleva ranskalaispakki on monesti jopa hyökkäyksen kärjessä. Tekee kiekon kanssa yllättäviä ratkaisuja ja malttaa odottaa vapaata paikkaa. Potentiaalia on kovempiin pistemääriin, mitä toistaiseksi on nähty.
8. Lauri Taipalus, HIFK
Wennström: Eräs viime kauden positiivisimmista yllätyksistä. HIFK:lla on tällä kaudella käytössään lisää hyökkäyspään kapasiteettia, mutta luulen Taipaluksen saavat tälläkin kaudella mallikkaasti ylivoimavastuuta sekä hyviä kokonaisminuutteja.
9. Juha Leimu, Pelicans
Oinonen: Aloitti uransa hyökkääjänä ja vanhemmalla iällä muodostui hyväksi hyökkääväksi puolustajaksi. Todella taitava kiekon kanssa, jakaa oivaltavia syöttöjä ja laukoo terävästi. Rohkea pelityyli tuottaa virheitä, mutta myös tulosta.
10. Blake Kessel, Ilves
Wennström: Kesken kauden tehty laatuhankinta, joka toi mukavasti laatua Ilveksen takalinjoille. Uskon hyvään pistemäärään koko kauden ottelumäärällä. Rajallisen otannan perusteella tuo mukavasti liikkuvuutta, kiekollista taitoa ja ylivoimapelin osaamista Ilveksen takalinjoille. Ansaitsee siis aavistuksen rohkean noston tänne kympin sakkiin!
Kommentit valinnoista kokonaisuutena
Wennström: Taitavia pelaajia löytyy tästä kymmeniköstä. Pienet paikalliset spekulaatiot ovat silti paikallaan. Vaikka HPK:n kaudelta ei odoteta valtavaa menestystä, suosittelen seuraamaan kolmikon Santeri Saari - Petteri Nikkilä - Joni Tuulola tekemistä. Kolmikosta suurin hyökkäyspotentiaali on Tuulolalla, siinä missä Saari on kokonaisvaltaisempi ja Nikkilä rämäpää. En ennusta kenellekään 30 pisteen kautta, mutta kaikilta selkeää apua Kerhon hyökkäyspelaamiseen. Kärpistä nuorena ja lupaavana nostan Markus Nutivaaran, jonka kypsä pelaaminen viime kevään pudotuspeleissä ihastutti. Marcus Fageruddia en nosta, sillä kyseinen kaveri on minulta vielä näkemättä.
Oinonen: Antti nosti aiemmin esille odotukset HIFK:n nappikaudesta. Tällä listalla on peräti kolme HIFK-puolustajaa, eli ihan tuulesta temmattuja odotukset eivät ole. Toinen silmiinpistävä asia on valintojen kotimaisuus. Unohtakaa jo ne puheet puukätisistä suomalaispuolustajista ja nauttikaa maestrojen taidoista!
Teemu Aallon puuttumista ihmetellään varmasti. Aalto nosti huikeasti tasoaan viime kaudella, mutta on silti edelleen yhden tempun poni. Auvitu on nopeampi ja taitavampi, Leimu monipuolisempi.
Maalivahdit, top 10
1. Eero Kilpeläinen, KalPa
Oinonen: Mielestäni suurin syy KalPan pudotuspelipaikkaan viime kaudella seisoi tolppien välissä. Siksi Kilpeläinen pääsi listan kärkeen. Uransa alkupuolella tunnettu vaihtelevasta tasosta. KalPassa pelannut tasaisemmin.
2. Tomi Karhunen, Tappara
Wennström: Kaksi peräkkäistä mestaruutta. Nyt Tapparaan siirtynyt kaveri on selkeä ykkösvahti, mutta uskon Karhusen pärjäävän myös suuremman kuorman kanssa. Olennaista on se, että nyt hänen ei tarvitse käydä mitään luottamustaistelua, eikä pelätä mitään viime hetken tasapäistä vahvistusta, kuten Kärpissä kävi viime syksynä mestaruuden jälkeen. Karhunen pelaa nyt varmasti ja paljon.
3. Ville Husso, HIFK
Oinonen: Juuse Saros lähti Pohjois-Amerikkaan, mutta Husso jäi vielä pelaamaan isossa roolissa. Isokokoisella veskarilla on pelilliset osa-alueet kunnossa. Seuraava tavoite on vallata paikka maajoukkueesta. Kevin Lankinen kärkkyy takana näytönpaikkaa eli nukahduksiin ei ole varaa.
4. Ryan Zapolski, Lukko
Wennström: Zapolski ei onnistunut johdattamaan joukkuettaan finaaliin, mutta bensa loppui enemmän muilta osa-alueilta. On luotettava kaveri, joka jaksaa pelata merkittävän määrän pelejä. Laadukas varman päälle -valinta, joka kiilaa laatujoukkueen takana taas uusia pudotuspelejä kohti.
5. Jussi Markkanen, SaiPa
Oinonen: 40-vuotiaana edelleen Liigan eliittiä. Markkasella on iso rooli SaiPan mitalijahdissa, mikä nostaa Liigan iäkkäimmän vahdin näinkin korkealle. Viime kausilta tuttu pelimäärä laskenee SaiPan hankittua Markkasen aisapariksi Jani Niemisen.
6. Sami Aittokallio, Kärpät
Wennström: Kesän kaappaus rapakon takaa on aloittanut CHL-pelinsä jäätävän tehokkaasti. Haluan kuitenkin nähdä, miten kausi lähtee etenemään. Huippujoukkueessa mahdollisuudet vaikka minne, mutta katsotaan parikymmentä peliä ensin alle ja mietitään sitten, kamppaileeko varmasti sarjan parhaan maalivahdin tittelistä. Muulla kuin ykkössuosikin kertoimella löisin asiasta kyllä pienen vedon.
7. Tuomas Tarkki, JYP
Oinonen: Alkamassa neljäs kausi JYPissä, saaliina kaksi pronssimitalia, ja taustalla myös mestaruuksia. Luotettava perustorjuja, mutta terävin kärki on jo karkaamassa. Lupaava Veini Vehviläinen haastaa ja ottaa oppia.
8. Mika Järvinen, Sport
Wennström: Ulkomailta palaava Järvinen on muikea jokerikortti Liigan maalivahtisoppaan. Mielestäni erittäin hyvä hankinta juuri Sportiin, sillä kestää kyllä tulitusta. Oli aikanaan ikuinen lupaus, mutta nousi HPK:ssa voittavaksi ykkösvahdiksi korkealle tasolle. Häneen Sport ei kaadu.
9. Ari Ahonen, Ässät
Oinonen: Hikinen kausi luvassa. Ässät on ennakoitu Liigan häntäpäähän, ja Ahonen on luultavasti ottelun tähdistössä aina porilaisten päästessä pisteille. Hyvä taso ei riitä, pystyttävä venymään huippupelastuksiin.
10. Hannu Toivonen, Ilves
Wennström: Toivosen huippukausi Sportissa antaa entiselle NHL- ja AHL-vahdille hyvän pohjan jatkaa Liigan parhaiden vahtien joukossa myös Tampereella. Kova työ edessä, sillä Ilves ei lukeudu sarjan suosikkeihin. Hyvä varman päälle -haku tamperelaisilta.
Kommentit valinnoista kokonaisuutena
Oinonen: Hyökkäävien puolustajien kohdalla nostin esille korkean kotimaisuusasteen. Maalivahtien kohdalla kotimaisuus vain korostuu. Listalla on vain yksi ulkomaalainen - itse olisin jättänyt Zapolskin pois. Epäurheilijamaista filmaamista ei mitätöidä edes huipputorjunnoilla. Listan ulkopuolelta voisin mainita KooKoossa ison vastuun saavan Juha Järvenpään. Kouvolassa voidaan nähdä mitä tahansa läpimurron ja mahalaskun väliltä.
Järvinen on yllätysveto, kun listalta uupuu esimerkiksi Teemu Lassila. Olet Antti matkan varrella nostanut tapetille TPS-konkareita. Eikö Lassila ole mielestäsi yhtä tärkeä kuin Perrin tai Tallinder?
Wennström: Olisi, jos Lassilan asema TPS:ssä olisi sementoitu. Nyt vaan peli on siellä hieman auki, kun Aleksandar Georgijev puskee tietään kohti avausta. Lassila on ainakin CHL-pelien perusteella varmasti Ari-Pekka Selinin suosiossa, mutta Turussa on ennenkin tapahtunut yllättäviä käänteitä.
Minä nostan tapetille HPK:n Jere Myllyniemen. Tällä hetkellä kukaan ei odota Myllyniemeltä tai Kristian Järviseltä oikein mitään. Hämeenlinnassa häärii lisäksi maalivahtien taustapiru Kari Lehtonen, joka on paikallisesti nostanut muun muassa Lassilan ja Järvisen tasoa pykälän isommalle vaihteelle. Täydellinen paikka iskeä.
Kokonaisuutena Liigassa on hyvä taso maalivahtien suhteen. Se tarkoittaa myös sitä, että epäonnistunut kausi voi vaikuttaa isosti sarjasijoitukseen. Ahonen, Järvenpää ja Bluesin kaksikko ovat mielestäni tässä vaiheessa ne, joiden onnistumista epäilen eri syistä eniten. Ai niin, mitä jos Kevin Lankinen?