Nuorten MM-turnauksen alkulohkovaihe pelattiin loppuun uudenvuoden aattona. Pelit jatkuvat välipäivän jälkeen puolivälierillä ja karsintasarjalla, mutta ennen niitä on aika luoda katsaus joukkueiden tähänastisiin esityksiin ja pohdittava, mitä ne lupaavat turnauksen loppua ajatellen.
Jatkoajan toimittajat Eetu Huisman, Ilari Isotalo ja Matias Strozyk vastasivat kuumiin kysymyksiin. Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi Suomen joukkue.
Ketkä Suomen joukkueesta nousivat alkulohkovaiheessa suurempaan roolin kuin olit odottanut?
Huisman: Ykkös- ja kakkosketjuilta piti odottaakin pistetehtailua, mutta Miro Aaltosen monipuolisuus oli minulle yllätys. Pidin Aaltosta aiempien vuosien perusteella selkeänä hyökkäyssuunnan pelaajana, jonka rooli joukkueessa oli minulle arvoitus. Hän on kuitenkin ottanut paikkansa kolmosketjussa ja tehnyt arvokasta työtä kärkikarvaajana ja suoraviivaisena kiusankappaleena. Puolustajista on nostettava esiin Ville Pokka, joka on pelannut ikäänsä nähden todella kypsästi ja rauhallisesti. Tähänastisen perusteella nostaisin hänet Suomen parhaaksi puolustajaksi.
Isotalo: Ensimmäisissä peleissä kolmosketju oli kokonaisuudessaan Suomen parasta osastoa ja on pystynyt kiitettävästi myös pisteiden tekoon. Laajuuden löytäminen jatkopelejä silmällä pitäen onkin elintärkeää. Puolustuksessa Olli Määtän loukkaantumien avasi uusille ratkaisijoille tilaa ja varsinkin Konsta "Konde" Mäkinen sekä Rasmus Ristolainen ovat vastanneet hyvin huutoon ja nostaneet rooliaan kiekollisessa pelissä.
Varsinkin mestarisuosikkeja vastaan Joel Armian ja Teemu Pulkkisen kahden suunnan pelaamisen on maalintekijän asemasta huolimatta toimittava.
Strozyk: Odotin Sami Aittokallion nousevan viimeistään alkulohkon aikana ykkösmaalivahdiksi, mutta näin varmat otteet ovat tulleet pienenä yllätyksenä. Aittokallion rauhallisuus on ollut aivan eri luokkaa kuin Christopher Gibsonin levottomampi tyyli, ja äärimmäisen kovat tilastotkin kertovat jo jotain. Aittokallion nopeat kädet, hyvä jalkatyö ja erinomainen liike paikkaavat puutetta paluukiekkojen kitkemisessä. Myös Miikka Salomäki ja nelosen Otto Paajanen ovat nousseet positiivisesti esiin.
Keneltä suomalaiselta odotat vielä enemmän?
Huisman: On ehkä epäreilua ladata odotuksia 16-vuotiaan niskaan, mutta Aleksander Barkov ei ole vieläkään säväyttänyt samaan malliin kuin SM-liigassa. Syöttö Aaltosen maaliin Tšekki-ottelussa oli ensimmäinen sellainen väläytys, joita Barkovin taitotasolla pitäisi tulla useammin. Puolustajista Rasmus Ristolaisen esitykset ovat ailahdelleet eniten. Hänkin on vasta 17-vuotias, joten osan höntyilystä voi antaa anteeksi. Kiekon kuskaaminen toivottomaan paikkaan ja oman miehen hukkaaminen puolustusalueella täytyy kuitenkin lopettaa, muuten Ristolaisesta on joukkueelle enemmän harmia kuin hyötyä.
Strozyk: Toivoisin puolustuksen löytävän johtohahmonsa, oli se sitten kuka tahansa. Olli Määtän epäonninen loukkaantuminen ei sekoittanut alakerran pakkaa, mikä on tietenkin positiivinen asia, mutta pudotti mahdollisesti pakiston johtajan. Tällä hetkellä puolustus on melko yhtenäinen ja tasapaksu joukko, voihan sekin toki toimia.
Mitkä pelitavalliset asiat kaipaavat vielä parantamista, jos Suomi aikoo taistella maailmanmestaruudesta?
Isotalo: Kanada-peli meni vielä koko joukkueelta hermoillessa, mutta sen jälkeen suunta on ollut oikea. USA-pelissä puolustuspäässä tehtiin vielä virheitä, mutta sen jälkeen oma peli on parantunut myös omassa päässä. Keskialueen nopeissa ylityksissä löytyy hyvänä esimerkkinä parannettavaa. Mahdollisissa välierissä taso nousee, joten silloin pelitavan pitää tulla kaikilla selkäytimestä, ja peliä pitää pystyä kääntämään myös nopeasti omasta päästä.
Strozyk: Ylivoima on helppo nostaa esiin. Tšekki-ottelu ei jättänyt Suomen ylivoimapelistä erityisen hyvää makua ja esimerkiksi Ruotsia tai Kanadaa vastaan ylivoimatilaisuudet on pakko hyödyntää. Lisäksi toivoisin Suomen hyökkääjien pitävän huolta myös puolustuspelaamisesta, kun esimerkiksi kakkosketjulla on niin usein tapana pyrkiä maalipaikoille yksilötaitoihinsa luottaen. Varsinkin mestarisuosikkeja vastaan Joel Armian ja Teemu Pulkkisen kahden suunnan pelaamisen on maalintekijän asemasta huolimatta toimittava.
Mihin asioihin ja keihin pelaajiin kannattaa kiinnittää huomiota Suomen puolivälierävastustajan Slovakian joukkueessa?
Huisman: Slovakian kokoonpano on selvästi Suomen vastaavaa kapeampi. Tasakentällisin maalintekoon on pystynyt lähinnä ykköskentällinen Richard Mraz–Matus Chovan–Tomas Jurco; Martin Marincin–Martin Gernat, mutta sekin hävisi "oman pelinsä" Ruotsia ja Venäjää vastaan. Ylivoimalla myös Marek Tvrdon on ollut vaarallinen, mutta muuten Slovakian kakkosketju on ollut tehoton. Kolmos- ja nelosketjuista ei ole ollut edes pelaamaan nollanollaa. Suomella on puolivälierässä vaihtoetu, jota sen täytyy peluutuksessa käyttää hyväksi.
Strozyk: Pelaajista ilmiselvin valinta on Jurco – neljä syöttöpistettä Slovakian nousussa 2–4-tappiosta 6–4-voittoon Sveitsiä vastaan. Slovakialla ei pitäisi olla paljoa sanottavaa Suomea vastaan, mutta tiivis puolustuspeli ja Suomen tempon rikkominen voisi pitää lukemat tasaisina ja avata myöhemmin tilaisuuden yllätysmaaliin. Slovakian tunnelmat ovat ainakin korkealla, joten Suomen takkuileva alku voisi tarjota pienet yllätyssaumat. Uskoisin suomalaispuolustuksen pimentävän Slovakian kapean arsenaalin helposti, kun tehot rajoittuvat kahteen ketjuun. Jos Pikkuleijonat selviytyy itse vielä keskialueen yli edes kohtalaisesti, pitäisi pelin olla hallussa.
Ovatko tšekki-mahat täynnä, jatkuuko Vasiljevskin huippuvire, mikä neuvoksi Ruotsin maalivahtiongelmaan?
Tšekin pelaajat juhlivat USA-voittoa kuin maailmanmestaruutta, ja olivat seuraavana päivänä varsin vaisuja Suomea vastaan. Ovatko tšekkien mahat täynnä, vai onko heistä haastamaan Venäjää?
Isotalo: Vaikea nähdä Tšekillä olevan enää mitään annettavaa näissä kisoissa. Tasapaksu joukkue yllätti vahvan maalivahtipelin turvin USA:n, mutta sen jälkeen Suomi-pelissä joukkueen peli oli jälleen aikamoista hakemista. Suurin tavoite tuntuu olevan saavutettu, joten on helppo ennustaa joukkueella olevan jo mahat täynnä.
Strozyk: Ei pitäisi olla, ovat mahat täynnä tai eivät. Tšekin kannalta olennaisin parannus olisi jäähymäärän selkeä vähentäminen. Tasaviisikoin Tšekki oli Suomeakin vastaan ajoittain jopa parempi joukkue, joten potentiaalia on. Venäjää vastaan edessä voi olla sama ongelma kuin Suomi-ottelussa, kun edessä on toinen mainiota turnausta pelaava veskari, Andrei Vasiljevski. Tšekki on selkeä haastaja, jonka mahdollisuudet lepäävät viisikkopelissä ja ennen kaikkea koko viisikon pitämisessä jäällä. Venäjän asemaa ennakkosuosikkina on vaikea horjuttaa, vaikka sekin rikkoi omaa peliään Ruotsia vastaan liikaa. 60 minuuttia tasollaan pelaavalle Venäjälle Tšekistä ei pitäisi aiheutua ongelmia.
Venäjän 17-vuotias ykkösvahti Andrei Vasiljevski pelasi tosiaan alkulohkossa huikeasti. Onko hänestä johdattamaan joukkueensa toiseen perättäiseen maailmanmestaruuteen?
Huisman: Vasiljevski on toistaiseksi todella pitänyt Venäjää pystyssä. Joukkue oli vaikeuksissa jo Sveitsiä vastaan ja olisi hävinnyt Ruotsille jo varsinaisella peliajalla ilman maalivahtinsa huippusuorituksia. Pelkällä maalivahdilla kisoja ei kuitenkaan voiteta. Venäjä on kenttäpelissä ollut yllättävän passiivinen. Sen vastahyökkäykset ovat tappavan tehokkaita, mutta on vaikea nähdä, että se pystyisi muita huippumaita vastaan ottamaan ohjat käsiinsä ja nousemaan tappioasemasta voittoon.
Isotalo: Varmaa on se, että Vasiljevski antaa Venäjälle joka pelissä mahdollisuudet voittoon. Kysymys kuuluukin, kuinka hyvin ja tiiviisti viisikko maalivahdin edessä pelaa. Venäjä oli Ruotsi-pelissä vaisu, joten paljon saa ryhmä vielä parantaa, mikäli joukkue haluaa tosissaan puolustaa maailmanmestaruutta.
Ruotsin ykkösvahdin Johan Gustafssonin torjuntaprosentti alkulohkovaiheessa puolestaan oli alle 85. Pitäisikö Anton Forsbergin aloittaa välierässä?
Isotalo: Pelkkää torjuntaprosenttia ei kannata vielä alkulohkon jälkeen liikaa tuijottaa. Vastassa on ollut pääasiassa selkeästi heikompia joukkueita, jotka laukovat harvoin, mutta hyvistä paikoista. Gustafssonilla on selkeästi parannettavaa omassa pelissä ja taakse on mennyt myös helppoja maaleja. Voittojakin on kuitenkin tullut ja joukkue tuntuu vielä luottavan nuorukaiseen, joten en lähtisi vaihtamaan tässä vaiheessa voittavaa maalivahtia.
Strozyk: Forsbergin laittaminen maaliin olisi Gustafssonin odotettua heikommasta startista huolimatta suuri riski. Forsbergia ei ole näissä kisoissa testattu toden teolla vielä kertaakaan, ainoat näytöt ovat murskavoitosta Slovakiaa vastaan. Gustafsson otti jo hyviä torjuntoja Venäjä-kohtaamisen lopussa, jatkakoon siis maalilla. Sitä paitsi Gustafssonia on paha syyttää puolustajien, kuten hasardiksi kansainvälisilläkin kentillä osoittautuneen John Klingbergin virheistä.
Löytyykö Kanadalle pysäyttäjää, putoaako Latvia vai Tanska, kuka voittaa pistepörssin?
Kanada on edennyt toistaiseksi voitosta voittoon vakuuttavalla tavalla. Mihin isäntämaan voittokulku voisi pysähtyä, vai voiko mihinkään?
Huisman: Kanada on ollut tähän mennessä turnauksen paras joukkue, mutta voittamaton se ei ole. Isäntien maalivahtikaksikko oli ennen turnausta suurin kysymysmerkki, ja vaikka se onkin pelannut joukkueelleen voittoja, todellinen testi on vielä edessä. Kanada on toistaiseksi päästänyt turnauksessa vasta yhden maalin alivoimalla, mutta joukkueen jäähymäärä oli Tšekin jälkeen alkusarjan korkein. On vaikea uskoa, että joukkue pystyisi jatkamaan jäähyjen tappamista 95 prosentin tehokkuudella esimerkiksi Venäjän huipputaitavaa ylivoimaa vastaan.
Strozyk: "Ei mihinkään" kuulostaa tänäkin vuonna todennäköiseltä vastaukselta, mutta toisaalta viime vuonna sama illuusio kesti 20 minuuttia vaille koko kisojen ajan. En jaksa uskoa vahingon tapahtuvan toiste, vaikka vastustajista ja omasta ylivoimastaan johtuen Kanada ei ole yhdessäkään ottelussa pelannut täyttä tuntia kovatasoista jääkiekkoa. Vain Venäjässä on ainesta ilonpilaajaksi, jos aiemmin mainitsemani pettymyksen oikeanlainen kanavointi tuottaa murskaavan esityksen Tšekkiä vastaan.
USA ja Sveitsi tuskin joutuvat tosissaan pelkäämään putoamispeikkoa, etenkään kun tänä vuonna sarjaporrasta alemmas lähtee vain yksi joukkue. Onko se Latvia vai Tanska?
Huisman: Joukkueet kohtaavat karsintasarjan päätöskierroksella keskiviikkona, ja ottelulla saattaa olla yllättävänkin pitkäkantoisia seurauksiamaiden kiekkotulevaisuudelle. Alkulohkovaiheessa Latvia pystyi pistämään hanttiin niin Slovakialle kuin Sveitsillekin ja tekipä se Ruotsinkin verkkoon neljä maalia. Tanska sen sijaan oli B-lohkossa totaalinen heittopussi, mutta vastus saattoi olla Latvian vastaavaa kovempi. Silti pitäisin tähänastisen perusteella Tanskaa suurimpana putoajasuosikkina.
Isotalo: Mielenkiintoista nähdä, kuinka tässä suhteessa käy. Molempien joukkueiden peli oli alkulohkoissa melkoista tuulimyllyjä vastaan taistelua, joten kovin suuria odotuksia ei peleistä kannata vielä tehdä. Latvia osoitti taistelun merkkejä avauspelissään Ruotsia vastaan, mutta romahti Venäjä-pelissä. Tanska pelasi puolestaan tasaisen heikosti. Mielenkiintoisia kysymyksiä ovat, kuinka lehdistön edessä tapahtuneet pelleilyt ja niistä aiheutuneet hetkelliset hyllytykset on käsitelty tanskalaisryhmän sisällä.
Turnauksen pistepörssi on alkulohkovaiheen jälkeen äärimmäisen tasainen. Kenen odotat nousevan sen voittajaksi?
Isotalo: Kanadan kakkosketju Ryan Stromen ja Mark Stonen johdolla on ollut turnauksen paras tähän saakka. Myös kolmannen lenkin Jonathan Huberdeaun paluu kaukaloihin on ollut upea. Uskon kuitenkin Venäjän mättävän suuret lukemat Tšekkiä vastaan, mikä nostaa Jevgeni Kuznetsovin ja Nikita Gusevin osakkeita. Näin ollen venäläiset ovat tässä suhteessa jopa ennakkosuosikkeja.
Strozyk: Selvien vastausten ulkopuolelta nostan Teemu Pulkkisen pistepörssin voittajaksi. Yli kolmen pisteen iltoja ei kannata odotella, mutta jos Suomi selviytyisi kuin selviytyisikin loppuotteluun, odotan Pulkkisen olevan korkealla maalivainun löydyttyä. Kovimmat haastajat tulevat Kanadasta, ykkösehdokkaana toinen maalintekijä Stone.
