Uudet Blues-nimet pelipaikkojen kärjessä

LIIGA / Artikkeli
Bluesin pelaajat pelipaikkakohtaisessa järjestyksessä. Pelaajia ei ole aseteltu ketjuihin tai pakkipareihin. Pelipaikan kärkipelaaja on listassa ylimpänä.
Kuva ©
Viime kaudella sijalle 12 jäänyt Blues hakee selvää parannusta. Jokaiselta paikalta löytyy potentiaalia, mutta myös paljon arvoituksellisuutta.

Blues sai maalille takaisin oman kasvattinsa Mikko Koskisen. Viimeksi neljä vuotta sitten Blues-paidassa esiintynyt maalivahti lähti kesällä 2009 Pohjois-Amerikan valloitukseen. NHL:ssä otteluita kertyi neljä. Tilastot eivät olleet mairittelevat, mutta Islanders myös teki näissä otteluissa paljon maaleja, joten kolmesta täydestä ottelusta kertyi kaksi voittoa ja yksi tappio.

Lars Voldenille tarjottiin kakkosmaalivahdin paikkaa ensimmäisen kerran syksyllä 2011. Silloin harjoituspelit sujuivat hyvin, ja osittain sen johdosta koeajalla ollutta Mika Norjaa ei koettu tarpeelliseksi. Vaikka liigakausi alkoi hienosti nollapelillä tulevaa mestaria JYPiä vastaan, otteet eivät jatkossa olleet yhtä hyviä. Petri Koiviston sivuunjääminen nosti Voldenin päävastuuseen, eikä norjalaisvahti pystynyt sitä kantamaan. Lopulta vaihtokauppa vei Voldenin Jokipoikiin, missä hän löysi parempaa otetta pelaamiseen. Viime kaudella hän pääsi tositoimiin liigassa joulukuussa, ja nollasi jälleen JYPin. Yksittäiset ottelut sujuivat vielä hyvin, mutta useampaa ottelua peräkkäin hän ei pystynyt pelaamaan vaadittavalla tasolla.

Mikäli maalivahdit pysyvät terveenä ja pelaavat odotetulla tasolla, Koskisen voi olettaa pelaavan 40-45 runkosarjapeliä. Loppu jää Voldenin vastuulle. Junioreissa on myös lupaava Kaapo Kähkönen. Nuorten olympiakultamitalisti voi saada pelin tai pari nimiinsä.

Blues menetti puolustuksestaan viime kauden jälkeen neljä nimeä, ja tilalle tuli vain kaksi. Näin ollen voi olettaa Niklas Tikkisen ja Joonas Valkosen vastuun kasvavan aikaisemmasta. Viidestä hyvin liigakokemusta keränneestä puolustajasta heikoin lenkki on Mikko Kuukka. Koko pakiston ollessa terveenä kokoonpanon ulkopuolelle jäänee yksi tästä kolmikosta.

Viime kaudella saman listauksen puolustajien kärjessä oli Arto Laatikainen, jonka kaudesta tuli kuitenkin täydellinen pannukakku. Nyt hän on päässyt harjoittelemaan paremmin kesäkauden aikana, ja sikäli osakkeet voivat nousta. Vaikka hän onkin parhaimmillaan ollut sarjan paras puolustaja (2008), ei häneltä nyt kannata odottaa aivan kärkiluokan esityksiä. Mikäli hänestä on pelaamaan kakkosparin minuutteja, siihen voi olla viime kauden pettymyksen jälkeen tyytyväinen, vaikka odotuksen hankinnan aikaan olivat korkeammalla.

Puolustuksen kärkikolmikkoon mahtuvat molemmat Bluesin uudet hankinnat. Sekä Kalle Kaijomaa että Olli Malmivaara ovat päävalmentaja Jyrki Aholle tuttuja nimiä JYP-ajoilta. Molemmat ovat esiintyneet kelvollisesti harjoituspeleissä. Tasakentällisin molemmat saavat vastuuta, mutta ylivoimalla tilanne voi olla toinen. Blues on esiintynyt harjoituspeleissä niin, että ykkösylivoimassa on yksi puolustaja ja kakkosylivoimassa kaksi. Näin ollen puolet puolustajista pääsisi pelaamaan ylivoimaa.

Vaikka joukkueena Bluesin kausi päättyi pettymykseen, Joonas Jalvanti esitti hyviä otteita aivan loppukautta lukuun ottamatta. Vastuu kasvoi selvästi Pelicans-vuosista ja hän tekikin uuden piste-ennätyksensä. Myös nyt vastuuta on luvassa. Jalvannin voi laskea aliarvostettujen pelaajien joukkoon.

Kärki riittää, entä syvyys?

Tomi Sallinen teki viime kaudella läpimurron myös tehopisteiden suhteen. Aikaisemmin lähinnä puolustavassa roolissa pelannut keskushyökkääjä piti jonkun aikaa jopa joukkueen kultakypärää. Toki siihen vaikutti selvän ykkösnimen Teemu Ramstedtin myynti KHL:ään, mutta jäljellä olivat kuitenkin myös Kristian Kuuselan ja Tommi Huhtalan tapaiset nimet. Sallinen ei ole aivan sitä tasoa, mitä SM-liigatasolla ykkössentteriltä vaaditaan. Siinä mielessä Kim Hirschovitsin hankinta oli tärkeä asia Bluesille. Toki Hirschovitsilla on olemassa myös floppiriski, mutta lähtökohtana on ykkössentterin rooli. Harjoituspelit ovat lupailleet hyvää.

Siim Liivik on myös ollut hyvässä vireessä harjoitusotteluissa, ja hänen vastuulleen jää kolmosketjun johtaminen. Nelosketjun kanssa voi tulla enemmän ongelmia, sillä Matti Järvinen ei ole vielä näyttänyt sellaista, minkä takia hänen pitäisi saada vakiorooli liigasta. Valtteri Virkkusen eväät riittävät nelossentteriksi, mutta ei sen korkeammalle. Hänen kautensa alku viivästyy pahoin loukkaantumisen takia. Laitahyökkääjistä Miro Aaltonen on ensimmäisenä valmis siirtymään keskelle. Tämä siirto on melko varma ainakin siinä tapauksessa, että Hirschovits tai Sallinen joutuu sivuun.

Laitahyökkääjäosastolla oikea näyttää paremmalta kuin vasen. Joidenkin pelaajien kohtalla on vielä arvoitus, kummalle puolelle pelipaikka aukeaa. Selviä aineksia kahteen kärkiketjuun on kuitenkin viidellä laitahyökkääjällä, eli Tommi Huhtalalla, Teemu Rinkisellä, Daniel Widingillä, Aaltosella ja Juuso Ikosella. Muista nimistä Ilmari Pitkästä ja Eetu Pöystiä voi pitää melko todennäköisinä niminä olemaan jatkuvasti kokoonpanossa.

Omista nuorista pelaajista virolainen Robert Rooba edustaa hyvin fyysisyyttä, ja on siten sopiva tyyppi nelosketjuun. Nico Nyberg ja Jere Elokin saanevat peliaikaa kauden aikana, mutta missä ja milloin, on iso kysymys. Blues on lainannut pelaajia eri Mestis-seuroihin aktiivisesti, ja se tilanne on mahdollinen myös Rooban, Nybergin ja Elon kohdalla. Aleksi Rutanen ehti jo lähteä lainasopimuksella TuToon.

» Lähetä palautetta toimitukselle