Päävalmentaja Barry Trotzin ja toimitusjohtaja Brian MacLellanin ensimmäinen kausi Capitalsissa pisti seuran perusasioita uusiksi. Jo ensimmäisestä kesästä lähtien oli selvää, ettei kaksikko epäröi tehdä peliliikkeitä heikkouksien paikkaamiseksi. Tuloksena oli ryhtiliike ja paluu pudotuspeleihin.
MacLellan vahvisti ensimmäisenä kesänä joukkueen kyseenalaista puolustusta kahdella rohkealla vapaalla agentilla. Matt Niskanen ja Brooks Orpik täyttivät paikkansa, ja sille jatkumona Trotz opetti supertähtiä myöten pelaajiaan puolustamaan.
Noste ei riittänyt pudotuspelien toista kierrosta pidemmälle, mutta pari vuotta kestäneestä mahalaskusta Capitals pääsi taas nousujohteiselle polulle.
Pelaajakartta
VLH
Aleksandr Ovetškin
Marcus Johansson
Brooks Laich
Jason Chimera
Liam O'Brien
KH
Nicklas Bäckström
Jevgeni Kuznetsov
Andre Burakovsky
Jay Beagle
Michael Latta
OLH
T.J. Oshie
Justin Williams
Tom Wilson
Chris Brown
Stanislav Galiev
P
John Carlson
Matt Niskanen
Brooks Orpik
Karl Alzner
Dmitri Orlov
Nate Schmidt
Taylor Chorney
Connor Carrick
MV
Braden Holtby
Philippe Grubauer
Justin Peters
Valmentaja
Barry Trotz
Oshie ja Williams paikkaavat oikeita aukkoja
Kolmannen palasen jahti Nicklas Bäckströmin ja Aleksandr Ovetškinin rinnalle ykkösketjuun on toistaiseksi ohi. Kyseiselle paikalle saatiin kesällä St. Louis Bluesista T.J. Oshie, jota kohtaan odotukset pääkaupungissa ovat korkealla.
MacLellan osasi painaa nappia oikealla hetkellä. Kauppa sai monet St. Louis Bluesin seuraajat mietteliääksi, sillä kauppa vaikutti pieneltä paniikkiliikkeeltä Bluesin jälleen kerran toistuneen nopean pudotuspelitipahduksen päälle. Yleisön suursuosikki ei ole toistaiseksi urallaan iskenyt elämää suurempia pistemääriä, mutta taitoa ja etenkin osaamista rangaistuslaukauksissa pelaajalta löytyy.
Toinen tärkeä vahvistus löytyi vapailta markkinoilta, mistä Capitals onnistui hankkimaan Stanley Cup -kokemusta sekä lisämaaleja kiinnittämällä hyökkäykseensä seiskapelejä ratkaisemaan tottuneen Justin Williamsin.
Lähtijöiden lista ei ole vaatimaton, sillä Joel Ward, Troy Brouwer ja Suomessakin tuttu Eric Fehr täyttivät kaikki oman tonttinsa Capitals-hyökkäyksessä. Etenkin Brouwerin kohdalla ongelmaksi ehti kuitenkin muodostua tehojen tippuminen pudotuspeleissä - ongelma, jota ainakaan Williamsilla ei ole ollut.
Joukkueesta häipyi myös pitkäaikainen luottomies Mike Green. Taitava puolustaja onnistui viime kaudellakin ylivoimapelin pyörityksessä, mutta tasakentällisin viitospakiksi pudonneelle pelaajalle 5-6 miljoonan dollarin palkkapyyntö oli liikaa.
Taitoa, nopeutta ja kahden suunnan osaamista
Trotz palautti Capitalsiin uskottavuuden. Siinä missä aiemmat valmentajat ovat kokeilleet avointa hyökkäyspeliä (Bruce Boudreau), kilpikonnapuolustusta (Dale Hunter) sekä mikromanageroinnin tasolla ollutta näpertelyä (Adam Oates), loi Trotz Capitalsille toimivan kahden suunnan pelitavan.
Capitals toimii viisikkoina pätevästi molemmissa päissä kaukaloa. Viisikon liikkuvuus, vahva sentteripeli sekä jatkuva syöttösuuntien hakeminen sopivilla etäisyyksillä takaavat joukkueeseen tasapainon, mitä sillä ei ole aikaisemmin nähty. Capitals hallitsee kiekkoa, mutta etenkin alueita.
Vastustajan ampumat laukaisumäärät ovat tipahtaneet reippaasti. Jopa paljon puolustamisestaan parjattu Ovetškin osallistuu puolustamiseen mallikkaasti. Maalimääriä tämä ei kuitenkaan tiputtanut, joten syyskuussa 30 vuotta täyttänyt venäläinen voimanpesä lähtee taas kamppailemaan maalipörssin voitosta.
Kruununa tasapainoisen viisikkopelin päälle ovat maalivahtivalmentaja Mitch Kornin piristämä Braden Holtby sekä sarjan paras ylivoimapeli.
Kaikki mitataan oikeastaan vasta pudotuspeleissä
Selkeitä heikkouksia Capitalsissa ei ole. Joukkueen alivoimapeli vaatii vielä parannusta, mutta varsinaisesta kompastuskivestä on vaikea puhua.
Kesällä joukkueesta lähti monipuolisuutta etenkin Fehrin ja Wardin mukana. Tätä heikkoutta paikkaa kuitenkin tulijoiden ohella nuorten pelaajien potentiaali. Andre Burakovsky ja Jevgeni Kuznetsov pelasivat molemmat nousujohteiset kaudet ja väläyttelivät parasta osaamistaan myös pudotuspeleissä.
Greenin jättämä aukko puolustuksessa ei ole mahdoton paikata. John Carlson ja Niskanen täyttävät tonttia ylivoimalla, ja kiekonliikuttajana kolmosparissa pärjää todennäköisesti myös loukkaantumisensa selättänyt Dmitri Orlov. Tulevaisuudessa myös paikalle ovat tarjolla myös Connor Carrick, Nate Schmidt sekä etenkin Madison Bowey.
Puute joukkueelta toki löytyy, ja se on pudotuspeleissä voittaminen. Capitals ei ole selvinnyt pudotuspelien toista kierrosta pidemmälle kevään 1998 finaalitappion jälkeen. Miksi joukkue juuri nyt ottaisi seuraavan askeleen?
Capitals lukeutuu tulevalla kaudella itäisen konferenssin suosikkijoukkueisiin. Kovin haaste menestyksen tiellä sille on viime kausien perusteella New York Rangers, jolle pärjäämiseksi joukkueen on onnistuttava ensin nappaamaan korkeampi sijoitus lohkossa, ja sitten kukistettava viime kausien mörkö pudotuspeleissä.
Toimituksen arvio: Nappihankinnat ja monipuolinen runko pitävät Capitalsin tälläkin kaudella Itäisen konferenssin kärkikahinoissa. Vahvasti sujuneet harjoituspelit antavat lisäpotkua odotukseen hyvästä kaudesta. Pudotuspeleihin joukkue lähtee Metropolitanin sijalta kaksi.