Suomen ensimmäisen korkeakoulujen jääkiekkosarjan FCAA:n kausi lähenee päätöstään. Kausi päätetään Vaasan jäähallissa 10.−11.4. pelattavassa lopputurnauksessa. Kahden 15 minuutin erän mittaisia otteluita pelataan molempina päivinä aamusta iltaan ja turnauksesta merkittävä osa suoratoistetaan Ruudussa ja ISTV:ssä.
Lopputurnauksen kaaviossa on jotain hyvin normaalista poikkeavaa. Perinteiset jääkiekon kaaviomallit on heitetty romukoppaan, ja turnauksessa on yhden naisten sarjan lisäksi kolme toisistaan eroavaa, mutta turnauksen edetessä yhteen sulautuvaa miesten sarjaa. Sarjan hallituksen puheenjohtaja Kami Kortelainen valotti uniikkia järjestelmää Jatkoajalle.
– Naisten sarjassa on neljä joukkuetta, jotka ovat aluejoukkeita. Joukkueet ja niiden nimet määräytyvät sen mukaan, minkä alueen kouluista noin karkeasti lajiteltuna pelaajat ovat. Naisten sarjassa systeemi on yksinkertaisempi. Kaikki pelaavat kaikkia vastaan, minkä jälkeen pelataan finaali ja pronssipeli.
Miesten sarjat jakautuvat runkosarjaa pelanneiden ja runkosarjaa pelaamattomien sarjoihin siten, että runkosarjan perusteella muodostetaan alempi ja ylempi loppusarja. Runkosarjaa pelaamattomat joukkueet aloittavat turnauksensa pelaamalla keskenään niin kutsutussa Independent-lohkossa.
Independent-lohkon neljästä joukkueesta kolme jatkavat turnaustaan sulautettuna mukaan runkosarjassa kilpailleiden pudotuspelikaavioon.
– Runkosarja on 17 joukkueen sarja ja jokainen joukkue pelaa neljä ottelua. Käytämme esimerkiksi jalkapallon Mestarien Liigassa pian käyttöön astuvaa sveitsiläistä šakkimallia, eli joukkueet kohtaavat vain osan toisista joukkueista ja suoritukset summataan yhteen sarjataulukkoon.
– Runkosarjan jälkeen jakaannutaan kahteen loppusarjaan, joissa ylemmässä on yhdeksän ja alemmassa kahdeksan joukkuetta. Noiden kahden lisäksi sarjaan tulee myös niin kutsuttu Independent, eli runkosarjaa pelaamattomien lohko. Independent-lohkon kautta mukaan pääsemisen kriteerinä oli, että joukkueet osallistuvat sarjaan myös kaudelle 2024–25.
Sveitsiläistä šakkia
Runkosarjamallissa sarja pyrkii huomioimaan joukkueiden voimasuhteet ja muodostamaan mahdollisimman tasaisia ottelupareja. Lähtökohtaisesti joukkueille pyritään rakentamaan ohjelma, joka mallintaisi kaikki vastaan kaikki -runkosarjan yhteenlaskettua sarjataulukkoa.
Näiden neljän pelatun ottelun jälkeen kaikki tulokset lisätään yhteen yhteiseen sarjataulukkoon, jonka perusteella runkosarjasijoitukset määrittyvät. Systeemi saattaa kuulostaa epäreilulta, mutta sen tarkoitus on saada lähtökohtaisesti paremmat joukkueet sijoittumaan taulukon kärkipäähän ja heikommat pohjalle.
Jako tehdään kuitenkin siksi, että kukaan ei putoa runkosarjan aikana pois turnauksesta. Sarjataulukko halkaistaan runkosarjan päätteeksi keskeltä kahtia, josta versoaa kaksi voimasuhteiltaan tasavertaista divisioonaa lopputurnausta varten.
– Luomme joukkueille ennakkoarvion siitä, kuinka hyvin ne todennäköisesti tulevat pärjäämään. Sen lisäksi otamme huomioon joukkueiden sijainnit ja mahdolliset toiveet asioista, kuten ajankohdista ja tietyistä vastustajista.
– Sen jälkeen runkosarjan aikana on tavoitteena saada neljällä pelillä taulukko näyttämään mahdollisimman paljon siltä, miltä se ennusteen mukaan näyttäisi, jos kaikki pelaisivat toisiaan vastaan.
Divisioonat jaetaan lopputurnauksessa lohkoihin. Ensimmäisessä divisioonassa, eli ylemmässä loppusarjassa on kolme kolmen joukkueen lohkoa, jotka ovat nimiltään A-, B- ja C-lohkot.
Toiseen divisioonaan, eli alempaan loppusarjaan, tulee yksi kahden joukkueen ja kaksi kolmen joukkueen lohkoa, eli lohkot D, E ja F. Paikasta lopputurnauksen finaalissa kilpailevat kaikki A-, B- ja C-lohkojen joukkueet sekä D-, E-, ja F-lohkojen voittajat.
Turnauksessa on mukana myös joukkueita, jotka eivät pelanneet runkosarjaa. Heillä on oma lohkonsa, eli niin kutsuttu Independent-lohko. Kyseisen lohkon voittaja otetaan myös mukaan finaalipaikan ratkaisevaan kaavioon.
– Independent-sarja toimii siten, että kaikki osallistujat pelaavat ensin kerran toisiaan vastaan. Siitä on mahdollista edetä myös finaaliin asti, sillä lohkon voittaja otetaan mukaan turnauksen pudotuspelivaiheeseen. Halusimme luoda sellaisen turnauksen, joka motivoi myös niitä pelaajia, jotka ovat enemmän kilpailullisesti kiinnostuneita, ettei Independent-lohko ole pelkkiä harjoituspelejä.
Independent-lohkon lisääminen saattaa kuulostaa kummalliselta, mutta sarjalla on lähitulevaisuutensa kannalta sille hyvinkin järkevät perustelut.
– Lisäsimme Independent-lohkon kahdesta syystä. Ensinnäkin halusimme tarjota uusille joukkueille niin sanotun koulutustilaisuuden, eli he pääsevät suoraan näkemään, mitä teemme. Toiseksi heidän sitoutumisensa mukaan on huomattavasti todennäköisempää, jos he pääsevät heti kiinni toimintaan.
– Jos heidän olisi pitänyt odottaa kesän yli, olisi mielenkiinto saattanut laskea. Kesäisin ihmiset poistuvat usein muutenkin opiskelukaupungeistaan, eikä joukkueiden sisäinen yhteydenpito ole yhtä aktiivista. Koimme, että heidät on helpompaa kiinnittää mukaan tällaisen järjestelmän kautta.
Kaikkien aikojen säälikierros
Säälipudotuspelit on termi, jota usein käytetään puhekielessä, kun puhutaan Liigan ensimmäisestä pudotuspelikierroksesta. Termin käyttö aiheuttaa edelleen mielipiteitä ja sitä ei virallisten tahojen suusta yleensä kuule, mutta FCAA on virallistanut termin omassa sarjassaan.
– Independent-lohkon voittaja sekä alemman loppusarjan lohkovoittajat pääsevät niin sanotulle säälipudotuspelikierrokselle. Kierrokselle päätyvät myös ne ylemmän loppusarjan joukkueet, jotka eivät voittaneet lohkojaan. Ylemmän loppusarjan voittajat siis välttävät säälivaiheen ja etenevät puolivälieriin.
Kolme joukkuetta ylemmästä loppusarjasta pääsevät siis suoraan puolivälieriin. Puolivälieriin etenee kaiken kaikkiaan kahdeksan joukkuetta,
– Mainitut kymmenen joukkuetta muodostuvat siten, että kuusi tulevat ylemmästä loppusarjasta, kolme eli lohkovoittajat alemmasta ja yksi eli voittaja Independent-lohkosta. Säälien voittajat liittyvät ylemmän alkusarjan lohkovoittajien kanssa puolivälierävaiheeseen, minkä jälkeen jatketaan perinteisellä 8–4–2-mallilla finaaliin saakka.
Näin siis rakentuu kaavio siitä, kuka nostaa torstai-iltana sarjan kirkkainta pokaalia. Finaalikaavion ulkopuolelle jääneitä joukkueita ei kuitenkaan ole sarjan puolesta unohdettu, sillä säälikierroksella pudonneet joukkueet siirtyvät pelaamaan B-pudotuspelejä, eli ratkomaan perinteisellä kaaviosysteemillä sijoja 9–12.
– Kärjen osalta kuvio on yksinkertainen, mutta loppujen kanssa homma muuttuu kimurantimmaksi. Kun säälipudotuspeli-otteluita on viisi, joukkueista kaikki eivät voi päätyä pelaamaan niin sanottuja B-finaaleja, eli sijoista 9–12.
– Ratkaisimme tilanteen niin, että runkosarjan B-lohkon kolmas joukkue pelaa säälikierroksella Independent-lohkon voittajaa vastaan. Sen pelin häviäjä, oli se sitten ylemmän sarjan B-lohkon kolmas tai Independent-lohkon voittaja, joutuu pelaamaan sijoista 13–16.
Kamppailua sijoista 13–16 kutsutaan C-sarjan pudotuspeleiksi.
– Sijat 13–16 muodostuvat siten, että alemman sarjan loput viisi joukkuetta ja Independent-lohkon toinen joukkue muodostavat kuuden joukkueen ryhmän, joiden kesken pelataan niin kutsutut C-sarjan puolivälierät, eli sijojen 13–16 puolivälierät. Niiden voittajat sekä ylemmästä sarjasta tippunut joukkue muodostavat kaavion, jolla ratkotaan sijat 13–16.
Pelit eivät kuitenkaan pääty vielä siihen. Loputkin sijoista ratkotaan pelaamalla.
– C-sarjan puolivälieristä pudonneet joukkueet pelaavat sijoista 17–20, ja jotta kaavion saa täydelliseksi, Independent-lohkon kolmas hyppää mukaan neljänneksi. Independent-lohkon neljännelle ja viimeiselle joukkueelle jää luu käteen, eli heillä ei ole torstaina pelejä laisinkaan.
– Olemme yrittäneet miettiä tämän niin, että kilpailullisuuden aspekti säilyy mahdollisimman monella mahdollisimman pitkään, koska tavoite on, että pelit näyttävät jääkiekolta, eivätkä tarkoituksettomilta harrastepeleiltä. Osa sijoituspeleistä viedään aika pitkälle, mutta siihen on syynä se, että emme halua tuoda pidemmän matkan matkustavia joukkueita Vaasaan saakka kahden tai kolmen pelin takia.
FCAA on kaikille
Loppuun Kortelainen alleviivaa, että vaikka kyseessä on opiskelijavetoinen tapahtuma, FCAA:n tarkoitus on olla kaikkia varten. Kaikki ovat tervetulleita tapahtumaan.
– Haluan painottaa loppuun sitä, että vaikka joukkueet tulevat kouluista ja opiskelijoita on paljon paikalla, lopputurnaus ei ole pelkkä opiskelijatapahtuma, vaan kaikkia varten. Haluamme, että lopputurnaus on yhteisöllinen kokemus, johon kaikki pääsevät katsomaan, millaista meininkiä on tarjolla.
– Jos ei muuta, niin näkemään sitä intoa ja sen puuhan merkityksellisyyttä, mitä ihmiset kokevat siitä. Jokainen voi saada siitä itselleen positiivisuutta omaan arkeensa.
Kortelaisen toiveet tapahtuman ikimuistoisuudesta ovat korkealla.
– Toivon, että pystymme luomaan sellaisen tunnelman, mitä ainakaan Suomessa urheilutapahtumissa ei kovin usein ole tai ole ollut. Haluamme kaikki kiinnostuneet todistamaan lopputurnausta.