− Suomalainen urheilumaailma on mielestäni konservatiivista. Täällä puuttuu rohkeus kokeilla erilaisia työskentelytapoja.
Ranskalainen mentaalivalmentaja Frédéric Merelle tarjoaa omien sanojensa mukaan erilaista valmennustyyliä, ja hänellä on Liigassa noin 15 asiakasta. Hän kuitenkin ihmettelee sitä tosiasiaa, ettei seuroihin palkata nykyistä kattavammin mentaalivalmentajia.
– Vuonna 2022 otin yhteyttä muistaakseni kymmeneen liigajoukkueeseen, mutta yksikään ei ollut halukas yhteistyöhön. Yhteinen tavoite kuitenkin on, että joukkue voittaa useammin ja yksilöt pelaavat paremmin. Olen työskennellyt urheilijoiden kanssa, joilla on jo seuran puolesta mentaalivalmentaja, jonka lähestymistapa on erilainen kuin minulla.
– Seuran oma mentaalivalmentaja saattaa esimerkiksi kannustaa perfektionismiin ja heikkouksien karsimiseen. Minun mallini on taas se, että paras tapa kehittää heikkouksiaan on käyttää enemmän vahvuuksiaan. Tällaisessa tilanteessa pelaajan on vaikea tietää, mitä tehdä, mikä heikentää joukkueen peliä.
Merellen näkemys erityisesti virheisiin liittyen eroaa radikaalisti totutusta linjasta.
– Pelaajien ja valmentajien on tiedostettava ja hyväksyttävä epäonnistumisen mahdollisuus. Jos virhe tulee ikään kuin yllätyksenä, siihen on vaikeampi reagoida. Suomalaisessa ajattelussa keskitytään paljon virheisiin ja heikkouksiin, joten vaatii ison muutoksen, että urheilija tai valmentaja hyväksyy tekevänsä vääriä ratkaisuja.
Olen varma, että voisin auttaa suomalaista jääkiekkoilua ottamaan seuraavan kehitysharppauksen.
Virheistä rankaiseminen, kuten pelaajan sulkeminen kokoonpanon ulkopuolelle, on ollut jääkiekossa yleinen käytäntö. Tähän Merelle tavoittelee muutosta, koska toisenlainen lähestymistapa todennäköisemmin parantaisi joukkueen suoritusta.
– Saan pelaajilta viestiä, kuinka nuorempi valmentajasukupolvi puhuu vahvuuksiin luottamisesta, mutta pelaajien on vaikea uskoa siihen. Virheistä rankaisu elää valmentajakulttuurissa yhä vahvana, ja huutamisella tai muulla negaatiolla vesitetään viesti vahvuuksilla pelaamisesta.
Virheiden tietoinen hyväksyntä on sukua ajattelulle, jota suomalaisessa juniorikiekkoilussa viime vuosikymmenellä toteutettiin. Esimerkiksi luistelun haasteita siedettiin, jos pelaaja oli muilla osa-alueilla ilmiselvästi lahjakas. Patrik Laine ja Mikko Rantanen ovat malliesimerkkejä tästä ajattelusta.
"Seuraavat kaksi sekuntia"
Juttelimme Frédéricin kanssa mentaalivalmennuksesta, virheiden välttämisestä ja suoritustason parantamisesta vain muutama päivä sen jälkeen, kun Nuoret Leijonat oli menettänyt johtoasemansa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa sekä välierässä että pronssiottelussa.
En siis malttanut olla kysymättä Merellen näkemystä, kuinka Suomi olisi mentaalivalmennuksen avulla hoitanut tilanteet paremmin. Lauri Mikkolan päävalmentamassa joukkueessa ei ollut nimettyä mentaalivalmentajaa.
– Nuoret Leijonat olisi voinut välttää tappiot MM-kisojen ratkaisupeleissä, jos joukkueessa olisi johdonmukaisesti viestitty, että virheitä sattuu eikä niistä rangaista. Tällöin pelaajat pelaisivat luottavaisemmin ja uskoisivat onnistumisiin virheistä huolimatta.
Tätä Merelle kuvaa proaktiiviseksi tavaksi ratkaista ongelma, mutta hänellä on tarjota myös reaktiivinen tapa.
– Käytän työkalua nimeltä "Seuraavat kaksi sekuntia". Siinä ohjaan miettimään, mitä hän voi tehdä kahden seuraavan sekunnin aikana auttaakseen joukkuetta. Harjoitteen tarkoitus on auttaa pelaajaa tai valmentajaa keskittymään hetkeen eikä esimerkiksi johtoasemassa miettimään ottelun lopputulosta tai ajattelemaan virheiden välttämistä.
– Uskon, että jos Nuoret Leijonat olisi kollektiivisesti ja johdonmukaisesti keskittyneet seuraaviin kahteen sekuntiin, he olisivat voittaneet ottelunsa.
Merelle on asunut Suomessa 15 vuotta ja on työskennellyt sekä yksilövalmentajana että esimerkiksi Suomen lentopallomaajoukkueen mentaalivalmentajana. Tällä hetkellä ranskalainen valmentaa jopa NHL-pelaajia.
– Ensimmäinen asiakas oli suomalainen maajoukkuepelaaja, jonka kanssa on kauden aikana ollut kahdesta kolmeen sessiota. Pelaaja- ja agenttiverkoston kautta olen saanut myös pohjoisamerikkalaisia asiakkaita.
– Muutama viikko sitten olin vieraana podcastissa ja kerroin, että jos jääkiekkoilija haluaa välttää virheitä, hänen pitää hyväksyä, että virheitä tapahtuu. Ja mitä enemmän pelaaja pelkää virheitä, sitä enemmän hän tekee virheitä. Pian tämän jälkeen eräs NHL-pelaaja otti minuun yhteyttä sosiaalisen median kautta ja sanoi haluavansa minut valmentajakseen.
Suomalaista kiekkoilua kehittämään
Merellellä on kokemusta myös suomalaisten kiekkovalmentajien kanssa työskentelystä, ja hän näkee parannettavaa suomalaisessa kiekkoilussa.
– Valmentajien pitäisi rohkeasti valmentaa eri tavalla kuin heitä itseään on valmennettu. Tavoitteeni on saada heidät uskomaan itseensä ja kokeilemaan omia ideoitaan, vaikka muut valmentajat toimivat eri tavalla.
Tällä hetkellä Liigassa valmennustavoillaan erottuvat Tapparan Rikard Grönborg ja Jukureiden Olli Jokinen, joilla molemmilla on valmennustaustaa Pohjois-Amerikassa. Merellen mukaan Pohjois-Amerikassa ollaankin avoimempia kokeilemaan erilaisia valmennustapoja.
Uskon, että jos Nuoret Leijonat olisi kollektiivisesti ja johdonmukaisesti keskittyneet seuraaviin kahteen sekuntiin, he olisivat voittaneet ottelunsa.
– Yhdysvalloissa ja Kanadassa on valtavat resurssit urheilupsykologeja ja mentaalivalmentajia, mutta silti he haluavat kokeilla jotain yksinkertaisempaa ja konkreettisempaa, jollaista minä tarjoan. Ja jääkiekkoilijoiden halutaan ajattelevan yksinkertaisesti.
Välillä Merelleä harmittaa, että hän työskentelee enemmän pohjoisamerikkalaisten kuin suomalaisten kanssa.
– Olen varma, että voisin auttaa suomalaista jääkiekkoilua ottamaan seuraavan kehitysharppauksen. Se voi kuulostaa holhoavalta, mutta olen todella saanut tuloksia aikaan ja minuun luotetaan, mistä esimerkkinä useat NHL-asiakkaat.
"Pitsan tilaus"
Palataan siihen asiakastyöhön ja käytännön valmentamiseen. Merelle puhui 45 minuutin puhelinhaastattelun aikana toistuvasti, kuinka virheiden hyväksyminen on paras tapa välttää virheitä. Ajatustyön lisäksi Merellellä on myös konkreettinen työkalu, jolla pelaaja tai valmentaja voi harjoitella luottamuksen tunnetta. Sen nimi on "Pitsan tilaus".
– Työskentelin äskettäin erään kiekkoilijan kanssa ja kysyin, mitä hänen pitää tehdä, jotta hän tuntisi saaneensa hyvän alun otteluun. Pelaaja vastasi, että jos hän antaisi kovan ja tarkan syötön.
– Niinpä teimme mielikuvaharjoitteen ja tilasimme pitsan eli hyvän alun otteluun.
Kun pelaaja saa aloitettua ottelun antamalla hyvän syötön, hän kokee saavuttaneensa tavoitteen ja pystyy rentoutumaan.
Aiemmin mainitsemaansa "Seuraavat kaksi sekuntia" -työkalua Merelle syventää toisen lajin esimerkillä.
– "Seuraavat kaksi sekuntia" on käytännöllinen työkalu myös siinä mielessä, että se muistuttaa hengittämään. Olen valmentanut erästä nyrkkeilijää, joka kuvasi ongelmakseen, että hän väsyy ottelun aikana voimakkaasti ja häviää sen takia. Havainnoimme, että hän oli ottelun aikana todella jännittynyt eikä hengittänyt oikein.
Merelle ohjasi nyrkkeilijää keskittymään hengittämiseen niissä hetkissä, kun se ottelun aikana on mahdollista.
– Ja hän voitti seuraavan ottelunsa, koska hän oppi hyödyntämään "Seuraavat kaksi sekuntia". Itse asiassa tajusin juuri, että kyseinen työkalu syntyi tällä tavalla, Merelle naurahtaa ja kiittää haastattelijaa itsensä valmentamisesta.
Merellen mukaan tämäkin käytännön työkalu pohjautuu siihen ajatukseen, että pelaajan tai valmentajan on opittava hyväksymään virheensä.
– Pelaajalla voi olla esimerkiksi parisuhdehuolia tai väsymystä, mutta siitä huolimatta hänen on pystyttävä pelissä auttamaan joukkuettaan. Tähän auttaa se, että pelaaja tiedostaa ja hyväksyy, ettei hän voi hyvin joka päivä. Näin pelaaja ei aseta itselleen liikaa paineita ja hän reagoi virheisiin paremmin.
Yksi kirja valmiina, toinen tulossa
Merelle on nykyään paitsi valmentaja myös kirjailija.
– Vuosi sitten helmikuussa ranskalainen urheiluun keskittyvä sanomalehti L'Équipe julkaisi artikkelin työstäni NHL:ssä sekä muiden urheilulajien parissa. Sen jälkeen aloin saada viestejä ihmisiltä, että on mielenkiintoinen tilanne, kuinka työskentelen globaalisti Suomesta käsin. Monissa viesteissä myös sanottiin, että minun kannattaisi kirjoittaa tarinani kirjaksi.
Kirjoittaminen ei ole Merellelle luontaista, joten kirjoitusprosessi oli itsensä haastamista ja epämukavuusalueelle menoa, mitä hän edellyttää myös asiakkailtaan.
– Sanoin itselleni, etten voi valmentaa muita, ellen toimi itse samalla tavalla. Tämä itseni ylittäminen kannatti siinäkin mielessä, että sain Ranskan suurimmilta kustantamoilta käsikirjoituksestani palautetta, että he eivät julkaise omaelämäkerrallista materiaalia, mutta jos kirjoitan toisen kirjan työkaluistani mentaalivalmennuksessa, he olisivat kiinnostuneita.
– Ensin ajattelin, etten halua tehdä sitä, koska työni on luottamuksellista. Muutin kuitenkin mieleni ja kirjoitin kirjan, joka julkaistaan syyskuussa.
Kun pelaaja saa aloitettua ottelun antamalla hyvän syötön, hän kokee saavuttaneensa tavoitteen ja pystyy rentoutumaan.
Kirjaa kirjoittaessaan Merelle toteutti samaa, mitä hän vaatii valmennettaviltaan. Kuinka parempaa suorituskykyä muilta louhiva valmentaja huolehtii omasta jaksamisestaan?
– Omaa hyvinvointiani auttaa se, että työskentelen urheilijoiden kanssa. Kun he harjoittelevat, minäkin harjoittelen.
Merelle tiedostaa riskin uupumiseen, koska hän muun muassa työskentelee urheilijoiden kanssa 18:ssa eri maassa, valmentaa talouselämän vaikuttajia ja on aloittamassa maisteriopintoja mentaalivalmennuksesta ja hyvinvoinnista.
– Niinpä pidän listaa asioista, jotka auttavat minua voimaan paremmin. Listan avulla huolehdin esimerkiksi, että opiskelen kahtena päivänä viikossa. Eli hyödynnän valmentamiani työkaluja myös itseeni.
Ranskalaisvalmentaja on asunut Suomessa jo 15 vuotta, ja hän kokee Suomen toiseksi kotimaakseen.
– Olen huomannut, että arvomaailmani on samanlainen kuin suomalaisilla. Suomi on hyvin rehellinen maa, eivätkä suomalaiset kyseenalaista sinua, jos olet rehellinen.
Haastattelu on ensimmäinen osa mentaalivalmennusta käsittelevästä juttusarjasta.