– Asutko sä täällä jenkeissä? Mitä, Suomesta asti tullut tänne?!
Paikka on Dunkin' Donuts Centerin pukukoppi eli Mikko Lehtosen kiekkouran tämänhetkinen pesäpaikka. Espoolaiskasvatti on suuresti yllättynyt suomalaisreportterin läsnäolosta.
– Ei täällä pääse suomea puhumaan kenenkään kanssa. Tunnen kaupungista yhden tyypin, jonka vaimo on suomalainen, mutta hänkin on jo vähän unohtanut kielen. Lontooksi ei voi tarinoita ihan miten tahansa väritellä.
"Mikko on parantanut paljon viime kaudesta, hän pelaa nyt paljon aggressiivisemmin ja rohkeasti pelin 'likaisilla alueilla'."
- Valmentaja Rob Murray
Ikävä juttu. Muuten hyväntuulisella Lehtosella ei paljon ikävää sanottavaa olekaan. Hän on joukkueensa paras pistemies, AHL:n tehokkain suomalainen ja koko sarjan pistepörssissä kärkikymmenikön tuntumassa. Joukkue on voittoputkessa ja elämä Providencessa maistuu.
Ikävää on tietysti se, että hän pelaa Providencen eikä Bostonin Bruinsissa. NHL-unelman suhteen 22-vuotias lahjakkuus on kuitenkin hyvässä aikataulussa.
– David Krejci pelasi kaksi vuotta täällä, nyt hän on isossa roolissa Bostonissa. Saan nyt samanlaisia numeroita ja samanlaista vastuuta kuin hän aikanaan täällä. Toivottavasti menen niitä jalanjälkiä, Lehtonen puntaroi.
Tshekkihyökkääjä Krejci, 23, teki viime runkosarjakaudella Bostonissa 22+51=73 pistettä. Siitä on hyvä ottaa mallia.
"Koko ei ole ongelma"
Suomessa pelatessaan Lehtonen sai lempinimen Bambi. Pitkänhuiskea laitahyökkääjä liikkui kokoisekseen erittäin sulavasti ja osasi käyttää käsiään, mutta röyhkeyttä ja voimaa näkyi vain vilauksittain.
Providencen päävalmentaja Rob Murray tyrmää väitteet Lehtosen massan ja voiman riittämättömyydestä.
– Ei koko ole ongelma, vaan ehkä se, miten hän pelaa ruuhkissa. Mikko vaikuttaa luottavaiselta ja pelaa rohkeasti pelin ”likaisilla alueilla”, Murray kehuu.
– Ehkä se johtui eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaisen tyylin eroista, mutta viime kaudella tähän aikaan hänellä oli vaikeuksia. Mikko on parantanut paljon, hän pelaa nyt paljon aggressiivisemmin. Hän suojaa kiekkoa laitojen lähellä erittäin hyvin ja pärjää omalla alueella paineen alla paljon paremmin.
Murray on kuulunut Providencen organisaatioon valmentajana jo yli kuusi vuotta, joten hän on saanut seurata Lehtosen kehitystä varausvuodesta lähtien.
– Kolme vuotta sitten hänet ensimmäisen kerran nähdessäni olin vaikuttunut siitä, kuinka hyvin tuon kokoinen kaveri luistelee ja käsittelee kiekkoa. Sitä ei isossa miehessä usein saa.
Pohjois-Amerikassa pelatessaan Lehtonen on saanut pelaamiseensa monipuolisuutta monin tavoin. Viime kaudella hän oli joukkueensa paras maalintekijä, nyt hän on kunnostautunut enemmän rakentelijana.
– Silloin oli [Martin] St. Pierre keskellä playmakerina, niin itselle jäi sniperin rooli. Nyt teen vähän enemmän peliä ja siksi syöttöjä on enemmän.
Hyvä saa aina paikkansa
Lehtosella on yksi perustavanlaatuinen, hänestä riippumaton ongelma. Bostonissa on nimittäin edessä kova hyökkäyskalusto, eikä sieltä tällä haavaa aukea paikkaa ilman loukkaantumisia. Lehtonen on toistaiseksi pelannut kaksi NHL-ottelua, ilman pisteitä.
Farmissa Lehtonen ei nauti hääviä palkkaa, mutta hänen mukaansa esimerkiksi rahakas KHL-pesti ei juuri nyt tunnu ajankohtaiselta vaihtoehdolta.
– Ehei, ei. Mikäs täällä on ollessa. Suomalaisilla taitaa olla vähän väärä kuva AHL:stä, tämähän on kuitenkin huippuliiga, Lehtonen painottaa.
– Tämä ei ole mikään kilpajuoksu NHL:ään. Pitää valmistautua kunnolla, että on valmis pelaamaan siellä, kun aika siihen on. Se voi viedä joltakulta kolme ja joltakulta kaksi vuotta, valmentaja Murray huomauttaa.
Mikko Lehtosen mukaan ylös NHL:ään pääseminen vaatii myös onnea, mutta kuten hän itse sanoo:
– Jos on riittävän hyvä, niin lopulta saa aina paikkansa.
Sana kiertämään
Providencessa pelaaminen ei siis ole Lehtoselle mikään häpeä. Huomionarvoista on sekin, että AHL:n voittopysti Calder Cup on himoittu ja vaikeasti voitettava pokaali. Suomalaisia AHL-mestareita on kautta historian ollut kymmenkunta.
– Totta kai tavoite on päästä NHL:ään ja voittaa siellä pelejä, mutta kyllä Calder Cup on vaikeampi voittaa kuin esimerkiksi SM-liiga. Se on tavoite täällä, vaikka tietysti joka jätkä tässä pukuhuoneessa pelaa päästäkseen NHL:ään. Siinä on sitten kaksi tavoitetta, Lehtonen sanoo.
Lieneeköhän Lehtonen asettanut itselleen hiljaa mielessään myös pistetavoitteen. Oli tai ei, nykyiseen saldoon voi olla tyytyväinen, kun koko liigassa on vain kourallinen pelaajia edellä.
– Totta kai se on osoitus siitä, että on tehnyt työtä. Mutta ei siihen auta tyytyä, kun on vasta 30 peliä kautta pelattu.
Vaan kuinkakohan moni suomalainen jääkiekon seuraaja sitä edes huomaa, jos joku maanmies pelaa AHL:ssä huippukautta ja porskuttaa sarjan pistepörssin kärkipäässä?
– Niin, no... Paa sana kiertämään, Lehtonen virnistää hyväntuulisesti.
