Reijo Mansikka on Tampereen KOOVEEn kasvatti. Mansikka pelasi SM-Liigaa KOOVEEn, Ilveksen ja SaiPan riveissä. KooKoon edellinen nousukausi -86-87 oli Mansikan läpimurtokausi, jolla Mansikka viimeisteli yhteensä 54 tehopistettä.
− Kouvolan aikana tein paljon pisteitä. Nousukausi oli tavallaan läpimurtokauteni. Seuraavalla kaudella SaiPassa tein jo 66 tehopistettä, Mansikka muistelee.
Mansikalla oli tarkoitus jäädä pelaamaan SM-Liigaa Kouvolaan. Tampereen mies jatkoi kuitenkin kohti itärajaa, Lappeenrantaan. Viimeiset kolme kautta hän kantoi rinnassaan C-kirjainta.
− Emme päässeet KooKoon kanssa sopimukseen. Olisin halunnut liigatason sopimuksen, mutta seura tarjosi divaritason sopimusta. Toisaalta se oli onni, sillä aikani Lappeenrannassa oli hienoa. Pelasin SaiPassa pelillisesti parhaat kauteni, Mansikka sanoo.
Pelaajasta valmentajaksi
Menestyksekkään pelaajauran jälkeen oli luonnollista siirtyä vaihtopenkin taakse.
− Lappeenrannassa aloitin valmennushommat. KooKoon päävalmentajana toimin vuosina 2001-2006. Tämän jälkeen valmensin KooKoon C- ja B-junioreja vuoteen 2010 asti.
Kouvolassa vietetyn valmennusjakson jälkeen Mansikka kävi vielä nostamassa Kotkan Titaanit II-Divisioonasta Suomi-sarjaan. Mansikka kokee, ettei valmennuksen osalta Kouvolassa olla vielä valmiita.
− Valmennuksen saralla Kouvolassa riittää työsarkaa. Ainakin omana valmennusaikanani Mestis-kulttuuri näkyi junioritoiminnassa, jossa pelaajien tavoitteeksi riitti pelata Mestistä. Mestis on mielestäni vain välisarja josta tulee mennä eteenpäin.
− Näyttää kuitenkin siltä, että junioritoiminta on mennyt Kouvolassa eteenpäin. C- ja B-juniorit pelaavat jo korkeimmalla sarjatasolla ja A-juniorit nousevat sinne edustusjoukkueen liigapaikan vanavedessä, Mansikka huomauttaa.
KooKoo jättää Mestiksen taakseen
KooKoo teki 25:n alasarjoissa vietetyn vuoden jälkeen paluun Liigaan. Mansikka otti uutisen vastaan rauhallisesti, mutta tyytyväisenä.
− Ei nousun takia voltteja hypitty. Nousu on kuitenkin Kouvolan jääkiekkoyhteisölle ja KooKoolle todella tärkeä asia.
− Liiga on kuitenkin niin eri asia kuin Mestis. KooKoo tulee saamaan paljon enemmän näkyvyyttä ympäri Suomea. Nousu on koko kaupungille iso asia, Mansikka toteaa.
Ennen oli toisin
Vuonna -87 jääkiekon sarjajärjestelmä oli erilainen kuin nykyään. Silloin nousu tapahtui siten, että I-Divisioonan voittaja nousi suoraan SM-Liigaan. KooKoon ensimmäinen nousu varmistui muutama kierros ennen kauden päättymistä Hämeenlinnassa.
− Silloin kun olin pelaajana nousujoukkueen sisällä ja nousu varmistui voiton myötä, on selvää, että tunne oli sanoinkuvaamattoman hieno. Vähintään viikko nousun jälkeen mentiin ns. "ticotico" asetuksilla, Mansikka sanoo hymynkare kasvoillaan.
− Meillä oli silloin todella hieno joukkue. Voitettiin keskellä runkosarjaa 21 ottelua peräkkäin. Olimme materiaaliltamme ja muutenkin ylivoimainen joukkue, Mansikka muistelee.
Suomen jääkiekko murrosvaiheessa
Nykyinen sarjajärjestelmä on aiheuttanut paljon keskustelua. Liiga on joutunut puolustuskannalle perustellessaan joukkuemäärän kasvattamista jopa 16 joukkueen kokoiseksi. Kysymyksiä on myös herättänyt Mestiksen tulevaisuus. Mestis-mestaruuden jälkeen KooKoo joutui auditiointiryhmän hampaisiin, ja organisaatiota arvioitiin urheilumenestyksen lisäksi taloudellisten näkökulmien kautta. Mansikka uskoo Mestiksen olevan muutoksen edessä.
− Näen, että jollain aikavälillä Mestis tullaan jakamaan kahteen lohkoon ja Suomisarjasta nostetaan joukkueita mukaan.
− Mestis sopii hyvin juuri juniorille, sillä vain kovat pelit kehittävät. Ennen Liigassa pelaamista tekee hyvää pelata Mestiksessä. Juniorin matka Liigaan on kuitenkin pitkä, Mansikka painottaa.
− Suomikiekon tulevaisuuteen vaikuttaa myös se, että lähteekö Suomesta lisää joukkueita KHL:ään. Lisäksi CHL:n kehitys vaikuttaa kokonaisuuteen. On hyvin vaikea ennakoida, mitä jääkiekon saralla tulee Suomessa tapahtumaan.
Pitkän pelaaja- ja valmennusuran kokemuksella Mansikka on monien muiden urheiluihmisten lailla karsintajärjestelmän kannalla.
− Karsintasarja olisi urheilullisesti ajatellen perusteltu. Itsekin karsintapelejä pelanneena muistan, että ne olivat todella kiihkeitä otteluita ja hallit olivat ääriään myöten täynnä. Ymmärrän kuitenkin sen, että talousasiatkin pitää nykyään ottaa huomioon, Mansikka analysoi.
Uuden joukkueen mahdollisuudet
Kun uusi joukkue liittyy Liigaan, alkaa välitön spekulointi joukkueen mahdollisuuksista. Jääkiekkoasiantuntija Mansikka tietää miten menestyvä joukkue rakennetaan.
− Menestys riippuu siitä, että minkälaisen joukkueen KooKoo saa koottua. Koko joukkuetta ei kannata lähteä vaihtamaan. Tärkeää on myös löytää hyvä maalivahti, jonka tulee olla betonia. Maalivahdin lisäksi pitää olla hyvä ykkös- ja kakkosketju.
− Tärkeää on myös nähdä viiden vuoden päähän. Väliin tulee huonojakin kausia, mutta takapuolen pitää kestää merivettäkin, Mansikka kuvailee.
KooKoo on asettanut Liigassa yleisötavoitteeksi 3500 katsojaa. Mansikka on nähnyt Kouvolan aikaisemman jääkiekkobuumin ja uskoo ihmisten löytävän hallille.
− Ihan varmasti tulee väkeä hallille. Hyvä jos hallin kapasiteetti riittää. Uskon, että ensimmäiset kierrokset, kiinnostavat kamppailut ja ratkaisuottelut mennään täydellä tuvalla, Mansikka maalailee.
Mitä seuraavaksi?
Mansikka on Kouvolassa tuttu jääkiekkomies. Jatkosta jääkiekon parissa hän ei ole vielä täysin varma.
− Valmennuskuviot ovat todennäköisesti jääneet taakse. Koskaan ei voi sanoa ei koskaan, mutta ainakaan KooKoosta ei ole tullut kyselyjä. Tällä hetkellä viihdyn Kouvolassa, Mansikka ilmoittaa.