>> Lue 5. syyskuuta julkaistu haastattelun ensimmäinen osa tästä.
>> Lue 9. syyskuuta julkaistu haastattelun toinen osa tästä.
Koko kiekkomaailma oli sataprosenttisen varma siitä, että Vancouver Canucksia vastaan pelattu finaalisarjan seitsemäs taisto olisi Markille se uran viimeinen NHL-taisto. Eläköitymisensä hyökkääjä varmisti ottelun jälkeisessä haastattelussa Stanley Cup -pokaalin kiertäessä Bruins-pelaajiston keskellä.
Veteraanipelaajan statuksella operoinut Recchi oli jo luonnollisesti nostellut pokaalia aivan ensimmäisten pelaajien joukossa. Kentälle laskeutuneen juhlahumun keskellä Pierre McGuire nappasi Recchin haastatteluun ja sanoma oli selvä.
- Olen tehnyt hemmetinmoisen matkan ja tämän voiton myötä on upeaa siirtyä sivuun.
"Tulevaisuudessa tahdon toimia NHL-joukkueen toimitusjohtajana, mutta siihen on vielä aikaa."
Recchi puki NHL-pelipaidan päällensä 1841 kertaa uransa aikana, kun runkosarjaottelumäärään lisätään kaikki pelatut pudotuspelikamppailut. Kun tuohon lasketaan mukaan vielä kaikki harjoitukset, matkustelut, muutot ja leiritykset, on selvää, että Mark käytti uraansa - intohimoonsa - lukemattoman määrän työtunteja.
Yhtäkkiä tuo kaikki oli vain historiaa.
- Elämä ilman pelaamista oli aluksi hankalaa. Kesällä harjoitusleirin aikaan ei vielä harmittanut eikä minua haitannut, että se jäi nyt väliin. Itse asiassa runkosarjakin meni suuremmilta osin varsin helposti kotisohvalla.
- Helmikuun aikana fiilikset kuitenkin muuttuivat, koska pudotuspelit alkoivat lähestyä. Viitenä viimeisenä kautenani en tehnyt oikeastaan mitään muuta kuin valmistauduin aina pudotuspeleihin, jotta olisin siellä parhaimmillani. Tähtäimeni kohdistui aina sinne, sillä nautin pudotuspeleistä aina suunnattomasti. Silloin alkoi todella vaikeat ajat. Seuraava vuosi oli sentään jo helpompi.
Eläkepäiville suunnattu loikka toteutettiin vailla suurempaa suunnitelmaa tulevasta.
- Halusin pitää kokonaisen vuoden vapaata ja valmensin vain poikani joukkuetta kotikaupungissamme. Tahdoin odottaa ihan rauhassa ja tutkailla vähän fiiliksiäni, mitä sitä alkaisi kaivata ja sen sellaista.
"Haluan olla rakentamassa mestaruusjoukkuetta"
Piakkoin ajatukset alkoivat selvetä Markin pääkopassa ja kiekkorattaat pyörähtivät jälleen käyntiin. Mies päätti vaihtaa pelipaidan pukuun ja kravattiin.
- Lopulta johtopuolen hommat alkoivat kiinnostaa toden teolla ja halusinkin olla apuna joukkueen rakentamisessa. Seuraava tavoitteeni onkin olla johtopuolella mukana pystyttämässä mestaruusjoukkuetta.
Kuluvan vuoden tammikuussa Mark siirtyikin Dallas Starsin leiriin neuvonantajaksi Advisor of Hockey Operations -tittelillä. Vaikkei Mark koskaan Starsissa pelannutkaan, on hänellä silti vahvat suhteet joukkueeseen. Dallas Starsin omistaja Tom Gaglardi on Markin erittäin hyvä ystävä.
Valinta ei siis ollut aivan sattumanvarainen.
- Minä ja Tom omistamme osan Kamloops Blazersia ja eräänä päivänä Joe Nieuwendyk sitten kyseli minua heidän mukaansa. Oli hienoa, että sain tällaisen mahdollisuuden.
Jokaisella NHL-joukkueella on johtoryhmissään lukemattomat määrät työntekijöitä mitä oudoimmilla titteleillä. Työpaikkoja on niin monia erilaisia, ettei kaikista ammattinimikkeistä voi yksinkertaisesti saada tolkkua. Mitä Mark oikein tekee Stars-leirissä?
- Katson vain paljon pelejä ja sitten minulta kysytään mielipiteitä erilaisista pelillisistä asioista tai sitten ihan muista pelaajista.
- Toimeeni kuuluu myös ottaa selvää pelaajista, jotka kiinnostavat joukkuettamme - onko hän hyvä joukkuetoveri vai aivan huono tyyppi ja niin edelleen. Saan kahdella puhelinsoitolla selvää millaisia henkilöitä he todella ovat. Sellaiset asiat ovat paljon minun vastuullani.
- Pelikauden ulkopuolella hommaa sitten ihan hirveästi tietenkään ole. Seuraan vain mahdollisimman tarkasti kiekkomaailmaa.
Pukumaailmasta uutta intoa löytänyt Mark ei tee työtään vain tekemisen ilosta vaan uudet tavoitteet on jo asetettu. Rima riippuu korkealla ja näinhän sen täytyy kolmen mestaruuden miehellä ollakin.
- Ensinnäkin haluan oppia tästä maailmasta paljon. Tulevaisuudessa tahdon toimia NHL-joukkueen toimitusjohtajana, mutta siihen on vielä aikaa. Ainakin viisi, kuusi tai seitsemän vuotta, koska se on todella haastava paikka. Opittavaa siis riittää todella paljon.
Jokaisella NHL-joukkueella olisi varmasti käyttöä Markin kaltaiselle, kaiken kokeneelle kehäketulle. Starsin vaihdettua toimitusjohtajaansa huhtikuun lopulla kävi ilmi, että myös Markin rooli Starsissa tulee hivenen muuttumaan.
- Opin paljon Joen seurassa, mutta seura päätti tehdä vaihdon ja nyt Jim Nill hyppäsi ruoriin. Hän on ollut mukana yhdessä menestyneimmässä NHL-seurassa, joten olenkin todella innoissani päästessäni työskentelemään hänen kanssaan. On hienoa päästä kyselemään asioista ja oppimaan yleisesti uutta hänenlaisen tyypin alaisuudessa.
- Samalla myös työnkuvani muuttuu ja hänellä on varmasti paljon ideoita minun suhteeni. Tulen tekemään paljon uusia asioita, joten se tulee olemaan hienoa.
Mitä ikinä Recchi jatkossa tekeekään Dallasissa, on varmaa, ettei miehen panos joukkueen taustalla tule menemään hukkaan. Mestaruuksia kun ei voiteta vahingossa. Ainakaan kolmea.
Samalla on todella mielenkiintoista nähdä, miten Recchin ura organisaation taustajoukoissa tulee jatkumaan. Haaveet ja tavoitteet ovat täysin selvät - nyt on tekojen aika. Jos Recchi hoitaa ruutunsa samalla tasolla kuin pelaaja-urallaan, voi olla hyvinkin mahdollista, että mies nostelee jonakin päivänä Stanley Cup -kannua toimitusjohtajan roolissa.
Esteitäkään ei Markilla ole edessään niin paljoa kuin 25 vuotta sitten pelaajauran alussa. Pieni koko kun ei ole nyt hidastamassa uusien haaveiden saavuttamista.