Vuoden 2008 MM-kisoissa Kanadassa suomalaiset kiekkojännärit näkivät nuoren pellavapään, joka paukutti turnauksessa viisi maalia. Nyt viisi vuotta myöhemmin Antti Pihlström lukeutuu kisamiehistön kokeneeseen osastoon. Häneltä odotetaan tasaisuutta ja vauhdikasta energiapelaamista. Viimeiset puolitoista kautta Pihlström on pelannut KHL:ssä Salavat Julajevin riveissä.
- Olen viihtynyt Ufassa mainiosti. Siellä on hienot puitteet ja hyvä halli. Perhekin vierailee siellä aina välillä, joten kaikki on kunnossa, ensi kaudellakin saman seuran paitaa kantava Pihlström kertoo.
- Molemmilla kausilla tiemme on tyssännyt pudotuspeleissä Ak Barsiin, tällä kertaa tosin kierrosta myöhemmin kuin viimeksi. Ensimmäisellä kerralla Petri Vehanen torjui meidät nurin, tällä kaudella taas meiltä loppuivat äijät kesken. Johdimme sarjaa jo 2-0, mutta sitten tulikin melkoinen loukkaantumissuma.
Salavat Julajevia valmentaa suomalaisillekin tuttu mies, Vladimir Jursinov jr. Venäläisvalmentaja taitaa edelleen suomea varsin mallikkaasti, mikä miellyttää Pihlströmiä.
- Jursinov jr. tuli meille kakkosvalmentajaksi ensimmäisellä kaudellani siinä joulun tienoilla. Tällä kaudella hänet ylennettiin päävalmentajaksi samoihin aikoihin. Hänen aikakaudellaan pelimme muuttui paljon järkevämmäksi, joten iso kiitos lähtee siihen suuntaan.
- Kyllähän se auttaa todella paljon, kun pystymme käymään pelillisiä asioita läpi suomeksi. Se taitaa olla aika harvinaista herkkua siinä sarjassa, Pihlström virnistää.
Paljon melua poissaolijoista
MM-kisojen alla on käyty vilkasta keskustelua suomalaispelaajista. Keskustelun äänekkäin osa on keskittynyt niihin pelaajiin, jotka eivät ole kisoissa paikalla. Yleisesti on arveltu, että pelaajilla ei suurta hinkua osallistua melkoiseksi karnevaaliksi muodostuneeseen MM-turnaukseen. Etenkin kotikisoissa leijonien jokaista käännettä seurataan suurennuslasin kanssa.
- Ehkä siinä jotain perää voi olla. Media kun ei ole Suomessa aina siitä positiivisimmasta päästä. Jätkillä on kuitenkin takana raskaita kausia seurajoukkueissa, ja taustalla voi olla loukkaantumisia ja ties mitä. Monen asian summa tämä kieltäytymisasia varmasti on.
- Olihan siinä tietysti melkoinen ero, kun muistelee kuinka rauhassa saimme lopulta Slovakiassa olla, ja sitten taas millainen hulina oli maailmanmestaruutta seuranneissa kotikisoissa, Pihlström hymähtää.
Toisten kotikisojen alla huolta on aiheuttanut Suomen varsin tasapaksu nimilista etenkin hyökkäyspäässä. Pihlström ei suostu näkemään asiaa ongelmana.
- Mielestäni meillä on tasainen ja hyvä joukkue, jossa on paljon hyviä pelaajia. Pidän valttinamme tasaisuutta ja mahdollisuutta kyetä pelata nimenomaan joukkueena.
Onko tasaisuus hyvä asia myös kansainvälisesti melko kokemattoman sentterikaluston kohdalla?
- Niin, puuttuuhan meiltä paljon isoja nimiä, se on totta. Mutta menestyäkseen Suomen pitää pystyä ensisijaisesti hyvään joukkuepelaamiseen. Siinä mielessä nimet selässä ovat toisarvoisia.
Turnauksen suosikeista puhuttaessa nopea laitahyökkääjä nostaa esiin nykyisen pelillisen kotimaansa. Tuttu asia on tosin taas kerran Pihlströmin valitseman joukkueen menestyksen tiellä.
- Minulla on aika kova luotto siihen, että Venäjä menee tässä turnauksessa pitkälle. Siellä on niin älytön määrä taitoa ja pelinopeutta mukana. Toisaalta Venäjä on hyvä esimerkki siitä, mitä se tiivis joukkuepelaaminen tarkoittaa. Aina se puoli ei ole ollut ihan täydellisesti kohdallaan, Pihlström ironisoi.
