Pudotuspelien loppupuolella Vaasassakin puhuttiin paljon tuomaritoiminnasta. Tuomaritoiminta ja kurinpito yleisesti on puhuttanut jääkiekkokansaa. Mutta puhuminen ei ole jäänyt pelkästään jääkiekon omaksi asiaksi. Kommentteja on kuultu aina poliiseilta ja sosiaalityöntekijöiltä. Lastensuojeluilmoituskin on ehditty jättää Artturi Lehkosen tapauksesta.
– Mielestäni tuomarit ja kurinpito tekee sen oman hommansa. Ja se on kyllä todella vaikea homma ja onhan pelaajillakin osuutensa aina tilanteeseen. Kyllä se raja kuitenkin kaikkeen on piirrettävä, miettii Sport-luotsi Pasi Räsänen.
Räsänen esittää omia ajatuksiaan, joilla vois mahdollisesti kehittää kurinpitoa ja tuomaritoimintaa tulevaisuudessa.
– Kurinpitoon pitäisi tulla selkeät sapluunat ja selkeät rankaisumetodit. Valmennuksella pitäisi olla heti alkukaudesta selkeä linja, jonka he voisivat sitten esittää pelaajille, ehdottaa Räsänen.
Edistystä on kuitenkin tapahtunut viime vuosista. On saatu laitteistoa ja materiaalia, jolla on helpompi pureutua tilanteisiin myös ottelun jälkeen.
- Tuomarikoulutus, valmennus ja Mestis yleensä kuitenkin menee huippuvauhtia eteenpäin. Tuomareilla ja kurinpidolla on nykyään hyvät vehkeet, joilla ne pystyvät pelin jälkeen analysoimaan tilanteita, kiittelee Räsänen.
Pudotuspelivaiheessa Räsänen kuitenkin toivoisi, että saisi "pelata".
– Mutta sitten on tuo playoff-vaihe. Ei siinä vaiheessa pitäisi enää niistä jonninjoutavista hipaisuista antaa jäähyjä. Kun pelattiin runkosarjaa niin saatiin 4,25 kaksiminuuttista per peli ja pudotuspeleissä melkein 8 kaksiminuuttista per peli. Siinä on hirveä ero ja me ei kuitenkaan sikaa pelattu.
Kuitenkin tiettyjä asioita ei pidä pudostupeleissäkään sallia. Turhan päiväiset kalastelut ja vihellysten jälkeiset tilanteet olisi syytä karsia pois.
– Tuollaiset turhanpäiväiset vääntämiset pitääkin saada pois. Tämä on mennyt siihen, että noita jäähyjä jopa kalastellaan. Semmoiset tyhmät, mitkä ei mitenkään vaikuta peliin, pitäisi karsia pois. Siinä vaiheessa tuomari vain saisi huutaa äijän pystyyn. Semmoiset spontaanit hyvät nyrkkitappelut pitäisi sallia ja karsia enemmän pois noita törkeitä taklauksia, pyörittelee Räsänen.
Fysiikkaa ja fyysisyyttäkö?
Mestiksessäkin on pelin vauhti noussut roimasti. Vaasassakin nähtiin tällä kaudella runsaasti vauhdikkaita pelejä ja paljon taklauksia, johon edellä mainitut kurinpito ja tuomarit ovat vaikuttaneet tietysti jossain määrin.
– Vauhti on lisääntynyt hurjasti. En tiedä onko pelaajien taklaus- ja takalauksenvastaanottotaito pysynyt siinä vauhdissa mukana. Onko tässä jo sitä sukupolvea, jotka eivät ole riittävän nuorena saaneet taklailla.
Myös fysiikan riittävyys herättää kysymyksiä.
– Joukkueiden kokoonpano on 18 kenttäpelaajaa. Tulee väkisinkin joillekin ajatuksia, että pelataanpa tuo kaverin pakki tuosta poi,s niin ne jää viidelle pakille. Jos kokoonpano olisi sen 20, niin olisi aina se seisemäs pakki ja kolmastoista hyökkääjä.
– Nämä herrat pelaa sen 22 minuuttia ottelussa. Sitten, kun tulee se ottelurypäs ja kovia takalauksia, niin onko se viereystila enää riittävä ottaa niitä taklauksia vastaan, spekuloi Räsänen.
Vaasassa ei tällä kaudella ollut varsinaista fyysisyyteen pelkästään keskittyvää puolustajaa, kuten esimerkiksi KooKoon Matt Nickerson. Räsänen ei näe kuitenkaan tämän tyylistä pelaajaa pakolliseksi hankinnaksi ensi kaudeksikaan.
– Se on vaan nykyään niin, että tuollaisia pelaajia ei voi oikein käyttää. Nickerson on siitä kyllä hyvä, että hän ei ota pudotuspeleissä niitä turhia jäähyjä. Hän pelaa kovaa ja on sielä maalinedustalla semmoinen isäntähahmo, mutta luulen kyllä että runkosarjan aikana KooKoo on muutaman pelin hävinnyt, kun hän on jo nimellään saanut pari kaksi minuuttista, naurahtaa Räsänen.
Joukkueen rakentelu lähtötelineissä - ei tarvetta ulkomaalaisille
Esimerkiksi kaudella 2008-09 Vaasassa nähtiin pohjoisamerikkalaisia pelaajia. Bryan McGregorin, Lou Dickensonin ja Justin Eikinsin aikaan Sportin päävalmentajana toimi Juhani Tamminen. Räsänen ei näe tarpeelliseksi hankinnoiksi tämän tyylisiä pelaajia ensi kaudeksikaan.
– Olen nyt kaksi vuotta ollut täällä. Mitä nyt olen kuullut näitä juttuja, niin enemmän nämä oli näitä Tammisen "poskipoikia", kuin joukkuepelaajia, naurahti Räsänen.
Räsäsellä on vankka perustelu, miksi hän ei välttämättä halua ulkomaalaisia pelaajia Vaasaan. Poissuljettu vaihtoehto ei kuitenkaan tämäkään ole, eikä ollut tälläkään kaudella, mutta vaatimukseksi oli esitetty liikaa ulkomaalisen pelaajien puolelta. Taustojen selvittelyn jälkeen ei löytynyt järkeviä vaihtoehtoja
– Suomeen tuleville ulkolaislle pelaajille on Mestis varmaan se seitsemäs tai kahdeksas sarja mihin he ovat olleet tyrkyllä. Kyllä siinä pitäisi päästä oikein tutustumaan ja katsomaan onko hän sellainen luotettava pelaaja. En kuitenkaan poissulje, etteikö mahdollista olisi nähdä ulkomaalaisiakin Vaasassa ensi kaudella, kertoo Räsänen.
Muutamat ulkomaalaishankinnat Mestiksessä kerää Räsäseltä kehuja ja heidän kaltaisilleen pelaajille olisi kyllä käyttöä Vaasassakin.
– KooKoon Dineen [Nick] ja Wingels [Tommy] ovat olleet hyviä vahvistuksia. Jotain kautta ovat varmasti saaneet tarkempaa tietoa etenkin Dineenistä. On paljon helpompi alkaa neuvottelemaan edes tälläisen pelaajan hankinnasta meille, kun on tarpeeksi taustatietoa täräyttää Räsänen.
Kun kausi Vaasassa loppui, niin katseet voitiin suunnata nyt hyvissä ajoin kohti tulevaa kautta. Joukkueen rakentaminen ei kuitenkaan ole vielä kovinkaan pitkällä.
– Meillä on tuossa pitkä lista pelaajia ja aletaan niitä siinä pikku hiljaa käydä läpi. Aloitetaan siitä, että sorvataan diilit näiden omien pelaajien kanssa, jotka halutaan pitää. Mutta lista on ihan hyvällä mallilla ja Jämsän [Markus] kanssa sitä työstetään. Pyrkimys on rakentaa vahva joukkue ensi kaudeksi, kertoo Räsänen.
Vaasalaisten budjettia nostettanee ensi kaudeksi jonkin verran. TUTOn päävalmentajana tällä kaudella toiminut Juhani Tamminen heitti lukujaan ja arvioi Sportinkin budjettia. Se meni kuitenkin runsaasti yläkanttiin.
– Kyllä kannattaisi tietää varmuudella ennen kuin latelee toisten budjettaja. Sehän nyt on vain Tammisen tapa. Jos joku oikeasti tarkistaisi sen TuTon budjetin, niin kyllä sieltä voisi paljastua aikamoisia yllätyksiä, eikä se 310 000 enää välttämättä riittäisi, naurahtaa Räsänen.
Tällä kaudella Vaasassa pysytiiin pelaajabudjetissa.
– Meidän osalta se 350 000 riittää ja päästiin vähä allekin budjetin. Se bujetti, mikä me ollaan ilmoitettu, niin se myös pätee. Meillä on tiukka taloudenpito ja Jämsä huolehtii siitä, että valmentaja ei pääse pröystäilemään yli äyräiden, kertoo Räsänen.
– Joillakin joukkueilla tässä sarjassa vastaavasti menee budjetti aikalailla pitkäksi. Siellä tehdään asioita sitten keinolla millä hyvänsä, jatkaa Räsänen.
Joukkueen rakennus Mestiksessä on hiukan erilaista kuin liigassa ja se vaikuttaa osaltaa siihen, ketä ensi kaudella luistelee kotkapaidassa.
– Liigasta kun kyselee noilta toimitusjohtajilta, niin alkaa olla joukkueet kasassa. Mestiksestä kun kyselee, niin nämä kärkimiehet kyttäilee kaikki vielä niitä viimeisiä liigapaikkoja. Rakentelu on hiukan erillaista.
Projektin viimeinen kausi – tavoitteena SM-liiga
Kun Räsänen tuli Sportiin, asetettiin tavoiteeksi SM-liiga. Syksyllä alkaa prjoketin kolmas ja viimeinen kausi. Räsänen saa täysipäiväiseksi apulaiseksi Sportin apuvalmentajan Ari-Pekka Pajuluoman.
– Se on kyllä hieno homma. Sportissa mennään askel askeleelta eteenpäin kaikessa toiminnassa. Tavoitteeksi hallitus on asettanut tuon liigan ja sitä päämäärää kohti tehdään nyt taas yhden asteen enemmän töitä, kehui Räsänen.
Liigakelpoiseksi organisaatioksi nouseminen ei kuitenkaan tapahdu käden käänteessä. Esimerkiksi rahoitus, organisaatio ja junioritoiminta pitää olla hyvässä kuosissa mikäli mielii korkeimmalle sarjatasolle. Juniorimylly Vaasassa on hyvällä mallilla. Räsänen arvostaa myös junioreita.
– Juniorit saavat hyvää kokemusta nyt itselleen tuolta A:n SM-liigan pudotuspeleistä. Junioritoiminta on muutenkin ottanut isoja askelia eteenpäin tässä kahden vuoden aikana. Hyvähän on se, että edustus ja juniorit molemmat menestyvät, kertoi Räsänen.
Organisaation kehittämisessä on muutenkin laitettu paljon likoon.
– Organisaation kehittäminen Niemen [Jyrki] johdolla on myös ollut hienoa katsottavaa. Sielläkin päässä tehdään koko ajan töitä, että Sport olisi varteen otettava liigaehdokas, kehui Räsänen.
Kuitenkaan vuoden 2009 kaltaisia ylilyöntejä aiota tehdä. Talousahdinkojen hoitelu on aina vaikeaa hommaa ja se vaatii joustavuutta monesta suunnasta.
– Me ei kuitenkaan lähdetä hulluttelemaan noiden asioiden kanssa enää. Joskus on Vaassa on laitettu hemmetisti rahaa likoon ja sitten ei olekkaan ollut enää sitä rahaa, kun olisi oikeasti tarvetta. Se johtaa sitten näihin pelastustalkoisiin. Muuten tehdään kovasti töitä suuren unelman eteen.
Vaasassa on rakentelu meneillään ensi kautta ajatellen. Liigakarsinnat ovat ensi kaudellakin tavoitteena. Haastattelun kolmannessa osassa Räsänen esittää omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan esimerkiksi juuri liigakarsinnoista.