Kaudella 1990-91 JYP HT:n liigajoukkueen maalilla debytoi nuorimies nimeltä Risto Dufva. Nyt, 17 vuotta myöhemmin, samainen Risto Dufva kantaa vastuuta JYPin liigajoukkueen päävalmennuksesta. Väliin mahtuu neljä Mestiksen mestaruutta Jukureissa, erilaisia maajoukkuevalmennustehtäviä sekä apuvalmentajan pesti JYPin liigajoukkueessa 90-luvun alussa. Vaikka tuleva kausi on miehelle ensimmäinen liigajoukkueen vastuuvalmentajana, ei itsevarman ja tehtäväänsä sitoutuneen oloinen valmentaja pelkää haastetta.
- Edellisestä JYP-valmennuspestistäni ajat ovat muuttuneet. Silloin olimme suomalainen SM-liigan huippuseura. Varsinkin pelaajien työaika on muuttunut. Pelimäärät ovat nousseet ja harjoittelu siirtynyt kokopäivätoimiseksi. Muistan, että meillä oli aikaisemmin aamupäivisin omatoimisia harjoitteita. Voisi sanoa, että tämän päivän Mestis on sillä ammattimaisuuden tasolla kuin 90-luvun alun SM-liiga oli.
- Asenteellisesti on kuitenkin sama asia pelaako pelaaja olympiafinaalia vai Suomi-sarjan finaalia, jos pelaaja pelaa tosissaan, niin sitten pelaa tosissaan, jos ei, niin sitten ei. Ammattimaisuus ei ole sarjatasosta kiinni. Pelaajat ovat taitotasoltaan parempia olympiafinaalissa, mutta asenteellisesti voidaan olla samalla tasolla sarjasta riippumatta.
Paljon muutoksia kaikilla osa-alueilla
JYP koki suuria muutoksia valmennuksessa viime kauden jälkeen, kun Matti Alatalon pesti päättyi ja Risto Dufva otti vetovastuun. Jokainen valmentaja haluaa joukkueensa pelaavan itsensä näköistä kiekkoa ja tuoda omat nyanssinsa joukkueen pelitapaan.
- Joukkueen pelitapaa ollaan vasta muokkaamassa. Sen pitäisi olla koko kauden kestävä prosessi. Asia ei ole niin, että kun liiga alkaa, niin kaikki on valmista. Pelitapa muokkautuu koko ajan käytettävissä olevien pelaajien, sarjatilanteen ja tuloksen mukaan. Perusrunko pitää kuitenkin löytää.
- Viime kaudella minulla oli mahdollisuus nähdä paljon eri liigajoukkueita, samoin Ruotsin pääsarjaa seurasin. Pelitavassa ei ole hirveästi eroja, mutta painotuksissa on. Suurin ero on toteutuksessa. Suomalaisilla liigajoukkueilla perusprinsiipit ovat melko samanlaisia. Eivät nämä loppujen lopuksi ole hirveän vaikeita asioita. Niitä pitää vaan harjoitella, että meidät pystytään tunnistamaan omista painotusalueistamme. Eivät ne ole pelaajillekaan mitään uutta ja ihmeellistä, Dufva linjaa.
Alkavan kauden joukkueessa on silmiinpistävää hyökkäysmateriaalin laaja ja kova taso. Pelaajia löytyy moneen rooliin. Sen sijaan puolustus koostuu ”nimettömämmistä” pelaajista. Dufva ei näe epätasapainoa asioissa.
- Kaikkien pitää puolustaa ja hyökätä. En ymmärrä jääkiekkoa, jossa näin ei ole. Luonnollisesti on pelaajia, joilla on erilaisia vahvuuksia, mutta en ole nähnyt menestyvää joukkuetta, jossa puolustustyöstä annettaisiin erivapauksia. Kaikkien pitää yrittää puolustaa. On siis pelaajia, joiden työpaikka on ansaittu joillain painotuksilla, mutta heidänkin pitää puolustaa ja hyökätä. Voidaan katsoa NHL-mestari Anaheimia tai sitä, millä Suomi on menestynyt kansainvälisesti. Kaikki tekevät kaikkia hommia. Tämä on vähän kuin sodankäyntiä, silloin kun vastustaja hyökkää niin kaikkien pitää puolustaa, muuten vastustaja tulee läpi.
Aikaisempaan verraten puolustuksessa on rightin puolen puolustajia enemmän aikaisempaan verraten. Tällä ei kuitenkaan ole haettu suoraan mitään kätisyyksien sopivuutta ylivoimiin ja erikoiskentällisten avuksi.
- Enemmän on haettu sopivia pelaajia. Jos kätisyys tuo mahdollisuuksia, niin ok, mutta sopivien persoonien hakeminen tässä on taustalla. Erikoiskentällisten käyttö riippuu täysin omasta ylivoimapelistämme. Lähtökohta on se, että voittaa pitää. Kaikki asiat mitä tehdään tähtäävät siihen.
Jokaisessa joukkueessa on pelaajia, joilta on lupa odottaa tiettyjä asioita esimerkiksi pisteiden valossa. JYPissä katseet maalinteon onnistumisessa suuntautuvat monien mielissä herroihin Pihlman, Dwight Helminen, Virtanen, Filppula, Immonen ja Hannus. Dufva nostaa esiin kuitenkin yhden yllätysnimen, jonka otteita yleisön kannattaa seurata.
- Lars Helminen on mielenkiintoinen pelaaja. Todella jännittävä katsoa mikä taso tulee olemaan kun sarja alkaa, koska totuuden näkee vasta silloin. Hän on todella sulavaliikkeinen ja nopea kaveri. Odotettavissa voi olla mitä vaan, Dufva arvioi.
Luvassa yllätyksellinen JYP
Dufvan valmentaessa Jukureita joukkue tuli erityisen tunnetuksi Mestiksessä erittäin aktiivisesta pelaamisestaan ja vahvasta halusta voittaa kaksinkamppailuja sekä luoda suoraviivaisesti maalintekopaikkoja. Samoja elementtejä on tarjolla myös uudistuneessa JYPissä.
- JYP pyrkii pelaamaan hyvää jääkiekkoa. Pelaamme niin aktiivista, rohkeaa ja aggressiivista kiekkoa kuin mahdollista. Pelaamisen tapa on kuitenkin monesta asiasta kiinni. Tilanne, vastustaja, pelin tilanne, sarjataulukko, oma vireystila ja vastustajan vireystila vaikuttavat aina omaan pelitapaamme. Tarkoitus ei ole olla ennalta-arvattava. Vastustaja ei tiedä miten JYP pelaa missäkin tilanteessa, tämäkin on oma taktiikkalajinsa.
Apuvalmentajina Dufvalla toimivat Jyrki Aho ja Ari-Pekka Siekkinen. Aho on Dufvalle tuttu mies Jukureista ja hän on erikoistunut myös fyysisen puolen harjoitteisiin. Siekkinen vastaa maalivahtivalmennuksesta. Fysiikkavalmennuksella on tärkeä rooli aktiivisesti pelaavissa joukkueissa, jotta vältettäisiin notkahdukset pitkän kauden aikana.
- Jyrki peluuttaa puolustajat ja minä peluutan hyökkääjät. Ahon ja Siekkisen roolit ovat merkittävät arjen pyörittämisessä. Mielestäni valmennus mielletään liian päävalmentajakeskeiseksi, arki ei pyöri sujuvasti, jos assistentit eivät tee niitä tehtäviä, joita heille kuuluu. Meillä tehtäväalueet ovat laajat, Siekkiselle tulee vielä joukkueenjohtajan tehtävät muun päälle. Vastuut ovat rakennettu niin, että jokaiselle on töitä ihan yötä myöten. Aho hoitaa sovittujen vastuiden mukaan fysiikkavalmennusta.
- Ihan hyvä jos pelaajat välillä vähän piiputtavat, koska silloin he ovat antaneet kaikkensa. Tärkeämpää on, että he kestävät sen. Mitään velttoilua ei ole ollut havaittavissa ja olen todella tyytyväinen pelaajiston otteeseen. Toki Jyväskylässä on hyvät perinteet siitä. Ketään ei tarvitse patistella, vaan kaikki ovat tosissaan omassa asiassaan. Siitä lähdetään, että jokaisessa pelissä nähdään taisteleva joukkue, Dufva toteaa.
Jokaisella joukkueella on kauden mittaan tavoitteita. Risto Dufva ei suoranaisesti kerro mitään konkreettista tavoitetta, vaan kokonaisuus koostuu monien asioiden summasta.
- Joukkueen tavoitepalaveri on syyskuun alussa. Joukkue päättää tavoitteensa silloin. Selvähän on, että playoff-paikkaa lähdetään hakemaan. Kaikille joukkueille se varmasti on tavoite. Ne asiat, joilla uskotaan JYPin menestykseen sovitaan palaverissa. Sitä ei tarvitse sopia, että tavoitellaan parempaa menestystä kuin viime vuosina. Meidän tarvitsee pohtia keinoja, miten se toteutuu. Siitä ei tarvitse keskustella, että halutaanko menestyä. Pitää miettiä, kuinka paljon pitää laittaa vaakakuppiin tavaraa, että saada se samalle tasalle voittojen tien kanssa, Dufva päättää.