- Jukka otti minuun yhteyttä viime kauden aikana ja kertoi siirtyvänsä Tapparan päävalmentajaksi. Tunnemme toisemme pitkältä ajalta vuosien varrelta ja hän halusi jatkaa yhteistyötämme. Näissä hommissa tutut työkaverit ovat todella iso ja merkittävä juttu, kun tietää, että toiseen voi luottaa ja antaa vastuuta. Tämä mahdollistaa päävalmentajallekin keskittymisen omaan ydintekemiseensä, eikä aikaa kulu kaiken muun pyörittämiseen, kun sen voi delegoida muille. Tämä korostuu varsinkin pääsarjatasolla, jossa hyvät avut ovat oleellinen asia, kertaa Jussi Tapola.
- Itselläni korostuvat A-, B- ja C-juniorijoukkueiden mentorointi ja lisäksi tuon mukaan kansainvälisen toiminnan osaamistani, jota käytämme hyväksi joukkueen ja organisaation toiminnan kehittämisessä.
Mies Uudeltamaalta suuntaa väliaikaisesti Tampereelle
Tapola on syntyisin Keravalta, mutta vietti lapsuutensa ja osan nuoruuttaan Hyvinkäällä, jossa aloitti myös kiekkoilun. Lukion koittaessa matka jatkui Tampereelle ja pelit jatkuivat Ilveksen A- ja B-junioreissa, sekä Tapparan A-junioreissa. Tapola kävi myös armeijan Tampereelta käsin ja siirtyi samalla KooVeen A-junioreihin pelaamaan, jossa pelasi myös moni armeijakaveri ja oli nostamassa joukkuetta A-nuorten 1-divisioonasta SM-liigaan. Taakse jäi muun muassa Tappara.
Armeijan jälkeen matka jatkui takaisin Uudellemaalle ja Hyvinkään Ahmojen riveihin silloiseen 2-divisioonaan. Tapola loi uraa viiden kauden ajan 1- ja 2-divisioonissa pelaten sekä Ahmojen että Heinola Kiekon riveissä. Kauden 1999-200 jälkeen siviilikiireet kuitenkin lopettivat pelaajauran.
- Aloitin tuolloin opiskelut Opettajankoulutuslaitoksella. Myöhemmin toimin samalla Hämeenlinnassa aluekouluttajana ja koulutin alueen juniorivalmentajia. Toimin myös Finnhockey Schoolin rehtorina kesäisin. Pelaamisen, opiskelun ja valmennuksen yhdistäminen olisi ollut liian raskasta, muistelee Tapola.
Tapola valmistuttua Opettajankoulutuslaitokselta hän siirtyi valmentamaan HPK:n B-junioreita päävalmentajana, jossa vierähti kolme vuotta. Samalla hän teki siviilitöitä opettajana. Seuraavana oli vuorossa kaksi kautta A-junioreiden päävalmentajana, kunnes kaudelle 2009-2010 koitti kutsu ylös. Kausi kului Jukka Rautakorven aisaparina HPK:n apuvalmentajana ja samalla alkoivat myös kansainväliset valmennuskuviot, kun Tapola aloitti sivutoimisesti U16-maajoukkueen päävalmentajana. Tämän jälkeen tapahtui siirtyminen päätoimiseksi päävalmentajaksi ensin U17- ja seuraavalla kaudella U18-maajoukkueeseen.
- Sain juniorimaajoukkueista hyvää kansainvälistä kokemusta ja pääsin näkemään junioritoimintaa meillä ja maailmalla. Sain ilokseni huomata, että meillä Suomessa tekeminen on korkealla tasolla ja olemme valmennustoiminnassa selkeästi edellä esimerkiksi Tšekkiä ja Slovakiaa. Pystymme haastamaan isoja jääkiekkomaita, vaikka esimerkiksi Pohjois-Amerikassa väestöpohja ja resurssit ovatkin aivan eri luokkaa. Etuna heihin verrattuna meillä on se, että siellä laatua ja toimintaa saadaan usein vain ison rahan kautta henkilökohtaisella valmennuksella, kun taas meillä harjoittelu suunnataan kaikille tavoitteellista jääkiekkoa harrastaville pelaajille.
- Suomessa toiminnassa on mukana myös paljon intohimoa ja sitoutuneisuutta. Sillä päästään pitkälle. Maajoukkuekuviossakin painotamme pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Luonteen merkitys huippujääkiekossa korostuu yhä enemmän jatkossa.
Valmentajien erilaiset filosofiat
Valmentajina Jussi Tapola ja Jukka Rautakorven pelifilosofiat poikkeavat toisistaan jonkin verran. Tapola tunnetaan hyökkäävän pelin ystävänä ja Rautakorven pelitapa tunnettiin pitkään hyvin omaleimaisena. Nykyään tähänkin on tullut muutosta.
- Jukan kanssa alkuaikoina Hämeenlinnassa keskustelimme paljon pelitapa-asioista. Puhuimme omista ajatuksistamme ja haastoimme toistemme näkemyksiä. Teimme ajan kuluessa myös melko isojakin muutoksia pelitapaan.
- Jukka ymmärtää pelin kehitystä ja muutoksia erinomaisesti. Hän myös pystyy uudistumaan. Sparraamme edelleen toisiamme ja jaamme mielipiteitämme. Koko valmennusryhmän panos on tärkeä pelitapaa suunnitellessa ja kehitettäessä, mutta päävalmentajalla on toki aina päävastuu.
- Nykyisin olemme samoilla linjoilla pelitavan suhteen ja tosiasia on, että vain ne valmentajat, jotka pystyvät uudistumaan, pärjäävät. Muuttuvat säännöt, tuomarilinja ja kaukalot ynnä muut sellaiset tuovat kaikki lisämausteensa uudistumiseen.
Ajatuksia jatkosta
Tapolan sopimus Tapparan kanssa jatkuu aina kevääseen 2015 saakka. Tämän jälkeen kuviot eivät ole vielä selvillä.
- Olen viihtynyt Tampereelle palattuani hyvin. Haemme joukkueena menestystä ja kehitämme koko ajan peliämme ja organisaatiotamme. Kolme Jääkiekkoliiton palkkalistoilla viettämääni vuotta olivat antoisia ja niistä jäi hyvä maku. Menestyminenkin oli lähellä. Maajoukkuetehtävät voisivat kiinnostaa jatkossakin, kun kokemukset olivat positiiviset ja aiempaa kokemusta aihepiiristä on runsaasti.