SM-liigan ja Mestiksen välinen silta on vielä ainakin kuluvan kauden ja todennäköisesti vähintään seuraavankin auki, mutta tulevaisuudessa asia voi olla jälleen toisin. Liigaseurat pohtivat strategioita kesäkuun osakaskokouksessa, jossa myös liigakarsintakysymys noussee pöydälle.
– Varmasti se [liigakarsinta-asia] tapetille nousee. Se on ihan ymmärrettävää, koska liigan näkökulmasta kun katsotaan, niin monet liigaseurat ottavat isoja investointiriskejä omaan halliinsa ja muihin liittyen, pohtii SM-liigan toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen.
Nykyisellä mallilla Mestiksen mestari pääsee keväällä haastamaan SM-liigan jumbon "paras seitsemästä"-ottelusarjassa, jonka voittajalle aukeaa liigapaikka seuraavaksi kaudeksi. Karsintajärjestelmä perustuu SM-liigan ja Jääkiekkoliiton väliseen laajaan sopimukseen, joka sisältää muitakin asioita. Toistaiseksi voimassaoleva kontrahti on irtisanottava aina vuoden loppuun mennessä.
– Käytännössä se tarkoittaa, että tämän ja ensi kauden karsinnat pelattaisi kaikissa tapauksissa tällä tyylillä, koska emme me kesken kauden muuta systeemeitä, Vuorinen taustoittaa.
– Jos liigaseurat toteavat, että sopimusta halutaan muuttaa, oli se mikä tahansa sopimukseen sisältyvä asia, niin asiasta kerrotaan liitolle, ja sitten yritämme ratkaista sen huippukiekon neuvottelukunnassa. Uuden sopimuksen tekeminen edellyttää tietysti kaikkien osapuolten hyväksyntää.
Liigakarsintakysymys on perin monisäikeinen. Omissa vaakakupeissaan painavat esimerkiksi sekä liiga- että Mestis-seurojen talousasiat, yleisön mielenkiinto kumpaakin sarjaa kohtaan sekä juniori- ja pelaajatuotanto. Niiden välillä pitää tasapainotella ja löytää sopiva konsensus.
– Kaikkien osapuolten täytyy katsoa kokonaisuutta, mikä on Suomi-kiekolle paras vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen. Tällainen ratkaisu on pitkän linjan juttu, jota pitää katsoa pidemmällä tähtäimellä, Vuorinen summaa.
– Tämä on erittäin haasteellinen kysymys. On niin monta mielipidettä kuin on miestäkin. Ei ole sellaista yhtenäistä suuntaa, vaan myös liigan näkökulmasta täytyy ottaa erilaisia näkemyksiä huomioon. Tätä koko kysymystä täytyy katsoa tunteen lisäksi myös järkiperäisesti.
Ovet säppiin!
SM-liigaseuroissa liigaovien sulkeminen on nousemassa johtavaksi mielipiteeksi. Jatkoajan haastattelemien liigajoukkueiden toimitusjohtajien keskuudessa sulkemisajatus sai vahvaa kannatusta, joskaan se ei kerro vielä kaikkea, sillä päätös karsintoihin suhtautumisesta on viime kädessä seurojen hallitusten tehtävä.
– Olen enemmän suljetun liigan kannalla. Hyvä perustelu on se, että ilman mahdollisuutta pelata kolmea ensimmäistä vuotta suljetussa liigassa, ei KalPa tällä hetkellä olisi tässä, väläyttää kuopiolaisjoukkueen toimitusjohtaja Kimmo Kapanen.
– Suljettu sarja mahdollistaa pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden. Kun miettii Ilveksenkin tämänhetkistä tilannetta, niin hekin pystyisivät ihan eri tavalla rakentelemaan, jos ei olisi peikkoa putoamisesta. Kulukuri olisi parempi monessa paikassa, myös Mestiksen puolella, hän lisää.
Nyt SM-liigan kärkipäässä taisteleva KalPa on viimeisin Mestiksestä noussut joukkue. Kuopiolaiset napattiin ylöspäin Mestis-mestareina kauden 2004-05 päätteeksi, kun liiga täydennettiin 14-joukkueiseksi.
Sulkemisen kannattajista esimerkiksi Ässien Jukka Hirsimäki ja Tapparan Mikko Leinonen perustelevat kantaansa SM-liigan ammattilaisuudella.
– Tämä on vain minun mielipiteeni, ei Tamhockey Oy:n, mutta mielestäni suljettu liiga tarkoittaisi ammattilaistoimintaa. Eivät ne tuolla NHL:ssäkään karsi, Leinonen vertaa.
– Nämähän ovat kaksi ihan eri maailmaa, SM-liiga ja Mestis. Missä muualla järjestetään karsintaotteluita amatööri- ja ammattilaissarjan välillä, kysyy puolestaan Hirsimäki.
Kovaa peliä
Pöydällä oleva kysymys on todella kuuma. Ajankohtaisuudesta kertoo se, etteivät kaikki sulkemista kannattaneet toimitusjohtajat halunneet nimeään julkaistavan, "vastakkainasettelun välttämiseksi."
– Mielestäni liiga pitäisi ehdottomasti sulkea. Pitää miettiä, mikä on liiketoiminnallisesti parasta. Nousijan pitäisi tuoda SM-liigayhteisöön jotain lisää verrattuna siihen, kuinka paljon häviäisi, jos vaikka perinteikäs Ilves putoaisi pois. Vaihtaisimme hyviä kotipelejä huonoihin, ihmettelee eräs.
– Nykyiset seurat ovat investoineet useiden vuosien ajan paljon ja monet ovat kumulatiivisesti merkittävästi tappiolla. En pidä kohtuullisena sitä, että yksi heikko vuosi, pomppu sinne tai pomppu tänne, katkaisisi ammattilaissarjassa olemisen ja johtaisi käytännössä konkurssiin, hän jatkaa.
Kaikkien sulkua kannattavien johtajien puheissa toistuu asia: talous.
– Mestiksessä on useita esimerkkejä siitä, ettei hyväkään sijoitus riitä positiivisen tuloksen tekemiseen. Karsinnat ajavat liigaseurat toimimaan lyhyemmällä aikavälillä, kuin mikä olisi yhtiön jatkuvuuden kannata järkevää, perustelee toinen nimettömästi kommentoiva toimitusjohtaja.
– Jos Mestis-seura voittaisi karsinnat, tilanne olisi kahdelle seuralle erittäin hankala, sekä nousijalle että putoajalle. Uskon, että suljetun liigan systeemissä molempien sarjojen seurat pystyisivät toimimaan pitkäjänteisemmin, mikä olisi seuroille, sarjoille ja lajille hyväksi.
Toisenlaisiakin ajatuksia
Täysin avoimelle sarjajärjestelmällekin löytyy jonkin verran kannatusta. Hallitsevan Suomen mestarin JYPin toimitusjohtaja Kari Tyni liputtaa avoimien ovien puolesta.
– Liigakarsinnat kuuluvat mielestäni tietyllä tapaa suomalaiseen sarjajärjestelmään, koska kilpaurheiluun pitäisi aina kuulua myös mahdollisuus unelmiin. Toisaalta kaikki talousrealiteetit sotivat tuota urheilullista ajattelua vastaan, joten yhtälö on vaikea, Tyni linjaa.
– Ymmärränkin erinomaisesti näkökantoja, joiden mukaan SM-liigaan eivät karsinnat kuulu, mutta koko suomalaisen jääkiekon sarjajärjestelmän etu ajaa mielestäni tässä sen edelle. Tutkimisen arvoista olisi, voitaisiinko luoda järjestelmä, jossa urheilulliset ja taloudelliset ristiriidat voidaan ratkaista.
Samantyylisillä linjoilla ollaan myös Espoossa, missä "Blues ei pidä periaatteellisesti tarpeellisena sulkea liigaa."
– Taloudellinen puoli on kuitenkin välttämätöntä huomioida päätöksenteossa, koska seurat ovat vastuussa toiminnastaan kannattajien lisäksi myös omistajille, yhteistyökumppaneille sekä omille työntekijöilleen, perustelee Bluesin toimitusjohtaja Petri Pusa.
Liigakarsinta-asia ei ole puhdas yksittäinen "kyllä tai ei"-kysymys, vaan osa suurempaa, koko suomalaista kiekkokarttaa koskevaa kokonaisuutta.
– Tulevaisuutta ei pidä lähestyä vain mustavalkoisesti suljettu vastaan avonainen –ajattelulla. Tähän asiaan kannattaa perehtyä huolellisesti, koska yleisön kiinnostus, tv-sopimusten toimivuus ja Mestiksen elinvoimaisuus ovat jääkiekon tulevaisuuden aseman kannalta keskeisen tärkeitä asioita, Pusa pohtii.
– On tärkeää, että liiga, liitto, Mestis ja pelaajayhdistys pystyvät yhdessä löytämään kokonaisuutta parhaiten palvelevan mallin uudesta kilpailujärjestelmästä.
Takaportti auki
Liigan sulkemisen kannattajatkaan eivät sentään halua naulata SM-liigaa ikiajoiksi nykyisten 14 joukkueen huvikerhoksi. Toimitusjohtajat ovat lähes yhtä mieltä siitä, että nousu pitäisi yhä mahdollistaa jotenkin, kunhan talousasia huomioitaisiin nykysysteemiä paremmin.
– Nousu pitäisi edelleen mahdollistaa, mutta siihen tulisi vaikuttaa ihan muut asiat kuin suora urheilullisuus. Sen pitäisi totta kai olla yhä isossa osassa, edelleen pitäisi pärjätä Mestiksessä. Talous on kuitenkin niin iso asia, että jos se ei ole kunnossa, niin huonosti käy, KalPan Kapanen pohtii.
– Jos joku joukkue saa urheilullisen ja taloudellisen toimintansa riittävän vahvalle pohjalle, niin minun puolestani tervetuloa SM-liigaan välittömästi, sanoo puolestaan Ässien toimitusjohtaja Hirsimäki.
Samanlaista talouden ja urheilun kombinaatiota väläyttelivät myös muut, mukaan luettuna SM-liigan toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuorinen.
– On haastavaa, että tämä menisi pelkän urheilullisen karsinnan perusteella. Urheilun pitää olla mukana, mutta liigalisenssin täytyy toimia siten, että liigassa pelaa tulevaisuudessakin sellaisia joukkueita, joilla on mahdollisuus pelata siellä pitkäjänteisesti. Jonkinlainen kombinaatio pitää jatkossakin olla, Vuorinen sanoo.
Muun muassa Kapasen väläyttämän mallin mukaan Mestiksessä sekä urheilullisesti että taloudellisesti menestyvä joukkue voitaisiin nostaa sarjatasoa ylemmäs kabinettipäätöksellä, ilman karsintoja ja ilman, että joku joukkue putoaisi. Ajatus on haastava joukkuemäärän paisumisen takia.
– Vielä muutama vuotta sitten puhuttiin liigan pienentämisestä, mutta nyt on nähty, että 14 joukkuetta pystyy suhteellisen tasaisesti pelaamaan ja on noussut esiin, että voisiko liigaa laajentaa. Vähän se tuntuu kaukaiselta ajatukselta, että määrää nostettaisiin vaikka 16 joukkueeseen, mikä olisi ainakin jollain aikajänteellä helpompi, kun se on parillinen luku, Vuorinen pyörittää.
– Mutta jos mietitään, että liiga haluaa kasvaa ja olla isojen talousalueiden joukkueiden majapaikka, niin Vaasassa on iso talousalue ja yhtälailla sitä on Turussa, Mikkelissä ja Kouvolassakin. Tulee äkkiä mieleen, että olisiko sittenkin parempi, jos joukkueita olisi enemmän?
Unelmat murskaksi?
Mestiksessä liigaseurojen pohdinnat karsintojen tulevaisuudesta on otettu vastaan ymmärrettävästi tyrmistyneinä. Unelma noususta on monilla paikkakunnilla kantava voimavara.
– Mielestäni he, jotka puhuvat liigan sulkemisesta, eivät ajattele suomalaisen jääkiekon kokonaisetua, pelaajatuotantoa tai lajin suosiota tässä maassa, jyrähtää Mestiksen puheenjohtaja ja Suomen Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen Jukka Toivakka.
Liigan sulkeminen muokkaisi Mestiksen toimintakenttää kovalla kädellä, kun monet ylöspäin halajavat joukkueet joutuisivat uuden tilanteen eteen.
– Taloudellisestihan se olisi valtava uhkatekijä. Joutuisimme heti karsimaan kaikkia omia budjetteja ja ainakin meiltä lähtisi yhteistyökumppaneita pois, jos pantaisiin selkeästi seinä eteen, että Mestis on Mestis ja piste. En näe sulkeutumista kenenkään etuna, huokaa Vaasan Sportin toiminnanjohtaja Jyrki Niemi.
Viimeisen neljän kauden aikana kolmesti karsintoihin Mestis-mestarina selvinneessä vaasalaisjoukkueessa liputettaisiin mieluummin karsintojen kasvattamisen kuin poistamisen puolesta. Loppuunmyydyt karsintapelit ovat Mestis-joukkueelle iso tuloerä, joita esimerkiksi Ruotsin-mallin mukainen kuuden joukkueen karsintasarja toisi reilusti lisää.
– Ruotsin karsintamalli olisi taloudellinen lottovoitto monelle. Nyt keväällä kermat kuorii vain yksi Mestis-joukkue. Jos karsintoihin pääsisi kaksi tai jopa neljä joukkuetta, useampi saisi niitä isoja tuloja. Kaikki Mestis-hallit myytäisiin niissä peleissä viimeistä pöytää myöten loppuun, se on varma, Niemi povaa.
– Miksemme tee tätä taloudellisesti järkevästi? Olemmehan me ihan tyhmiä, jos emme kerää pois niitä rahoja, mitä ihmiset ovat valmiita hyvillä mielin maksamaan. Markkinoilta voisi kerätä älyttömän määrän rahaa ja se kaikki menisi jääkiekon hyväksi. Ei mikään seura tule mitään osinkoja jakamaan.
Kuoliniskuja ja matokuureja
Nykymalliset liigakarsinnat aloitettiin kaudella 2008-09, jolloin Sport oli Juhani Tammisen johdolla lähellä keikauttaa SM-liigan runkosarjassa 12. sijoittuneen Ässät Mestikseen. Joukkueet taistelivat karsinnoissa täydet seitsemän ottelua, mutta Ässät säilytti liigapaikkansa voitoin 4-3.
– Putoaminen oli äärimmäisen lähellä. Mehän emme olleet runkosarjassa viimeisiä, vaan mörhöilimme silloin itsemme playouteista karsintoihin ja Sport oli ladannut todella kovan sakin, muistelee porilaisseuran toimitusjohtaja Hirsimäki.
– Putoaminen olisi ollut meille toiminnallinen kuolinisku. En usko, että Ässillä olisi ollut mitään eväitä pelata jollain Mestis-statuksella.
Vaasassa kuoliniskuajatusta ei osteta. Länsinaapurissa divariin on pudonnut perinteisiäkin suurseuroja, mutta konkursseja ei ole nähty.
– Ei putoaminen ole ollut katastrofi Ruotsissakaan. Sielläkin ajateltiin, että elämä loppuu, kun Djurgården putosi. Eipä ole loppunut, vaan siellä entistä kovemmalla uholla rakennetaan, että päästäisiin nousemaan takaisin. Se on ihan väärä ajatus, että elämä loppuu siihen paikkaan, Sportin Niemi huomauttaa.
Liigatahot perustelevat sulkemisajatusta taloussyillä, mutta Mestiksessä ei niellä sitäkään.
– Mestikseen putoaminen olisi huonosti taloutensa kanssa pärjääville liigajoukkueille sellainen matokuuri, joka panisi varmasti kulurakenteet kuntoon. Jos liiga menee kiinni, niin eiväthän ne taloutensa kanssa painivat joukkueet tällä menolla tervehdy. Mikään ei muutu, kun ei tarvitse muuttaa, kunhan vain roikutaan mukana, Niemi näkee.
– Jos liiga olisi suljettu, niin monet seurat alkaisivat tyhjentää rivejään joulun jälkeen. Mitä järkeä niissä lopuissa peleissä olisi, kun nimettömillä joukkueilla pelattaisi merkityksettömiä pelejä? Mitä fanit tykkäävät, kun dumpataan pois kaikki tähtipelaajat, joita he ovat tulleet katsomaan?